Tulokset

Hankkeen valmisteluvaiheessa uutuusarvona nähtiin ennakointitiedon kerääminen ja hyödyntäminen iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä heikentävien riskitekijöiden tunnistamisessa sekä kotona asumisen tukemisessa.   

Hankkeen tuloksina syntyi:

1) Ennakoivan toiminnan malli, jolla tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä hyödyntäen digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja.   

Hankkeen tulokset osoittivat, että ennakoiva toiminta:  

• Parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua.
• Vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
• On kustannustehokasta (SROI: investointi maksaa itsensä moninkertaisesti).  

Ennakointi tulee vakiinnuttaa osaksi palvelujärjestelmää. Kyse ei ole lisäpalvelusta, vaan välttämättömästä rakenteellisesta muutoksesta. Ennakoivien toimien rahoitus tulee turvata ja toteuttaa aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Lisäksi yhteistyötä tulee vahvistaa seurakuntien, järjestöjen, vapaaehtoisten, oppilaitosten sekä teknologiatoimijoiden kanssa.   

Hankkeen tulosten perusteella laadittiin suositus ennakoivien toimien toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista ikäihmisten toimintakyvyn edellytysten ja kotona asumisen tukemisessa.  

Kuntakohtaiset ennakoivan toiminnan mallit voivat vaihdella, riippuen kunnan tarpeista, alueen toimijoista sekä yhteistyömahdollisuuksista (kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, oppilaitokset ja muut toimijat tarjoavat). Ennakoivien toimien toteuttaminen oppilaitosyhteistyönä hyödyttää kaikkia osapuolia. Oppilaitosmalli on erityisen vaikuttava ja kustannustehokas. Toteuttamisvaihtoehtoina voi olla myös yhteistoteutus pienillä paikkakunnilla sekä toteutus etä- ja liikkuvia palveluita hyödyntäen.   

Ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen omatoimiseksi tukemiseksi hankkeessa tuotettiin Ennakoi-reppu.  

Hyvien käytäntöjen sekä ennakoinnin merkityksen ja vaikutusten jakamista on tarkoitus jatkaa Ennakoinnin verkostofoorumissa hankkeen päättymisen jälkeen.

2) Eri toimijoiden tietoisuus digitaalisista ja teknologisista ratkaisuista on lisääntynyt ja toimijoilla on valmiuksia neuvoa ja ohjata ikäihmisiä niiden käytössä.

Osallistujien kokemusten perusteella voidaan todeta, että hankkeella on pystytty lisäämään tietoisuutta digitaalisista ja teknologisista ratkaisuista ja niiden hyödyistä ikäihmisten toimintakyvyn arvioinnissa, seurannassa ja edistämisessä sekä kotona asumisen tukemisessa. Eri toimijoiden valmius neuvoa ja ohjata ikäihmisiä digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen käytössä on lisääntynyt.

3) Toimintakykyyn liittyvän ennakoivan tiedon keräämisessä, seurannassa sekä hyödyntämisessä on otettu käyttöön erilaisia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja ja tämä nopeuttaa toimintakykyyn ja kotona asumiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistamista ja niihin puuttumista.

Teknologisia ratkaisuja hyödynnettiin hankkeen toimien yhteydessä toimintakykytiedon keräämisessä ja seurannassa, kaatumisriskin tunnistamisessa, tasapainon ja lihasvoiman tarkemmassa mittaamisessa, fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja seurannassa sekä neuvonnassa ja ohjauksessa. Piloteissa teknologian hyödyntäminen näyttäytyi pääosin myönteisenä ja teknologia koettiin helposti lähestyttäväksi. Myös mittausten toteuttaminen koettiin helpoksi, mikä madalsi osallistumiskynnystä ja tuki osallistumista pilotteihin.  

Ikäihmiset olivat kiinnostuneita ja innostuneita kokeilemaan uusia teknologisia ratkaisuja. Erityisesti tieto omasta toimintakyvystä koettiin merkitykselliseksi ja motivoivaksi. Oman hyvinvoinnin ja arjen suoriutumisen seuranta lisäsi ymmärrystä omasta hyvinvoinnin ja terveyden tilanteesta. Pilottiin osallistuneet toivat esiin sen, että esimerkiksi älykellon käyttö lisäsi motivaatiota liikkumiseen. Tämä näkyi osalla osallistujista konkreettisesti parempina mittaustuloksina. Lisäksi unen laadun seuranta koettiin hyödylliseksi, sillä se tarjosi uutta tietoa palautumisesta ja jaksamisesta.  

Kehittämistarpeita tunnistettiin erityisesti kerätyn datatiedon hyödyntämisessä. Vaikka mittaaminen sujui hyvin ja dataa kertyi, sen tulkinnassa, hyödyntämisessä ja toimintaan kytkemisessä on vielä kehittämisen varaa. Jatkossa on tärkeää huomioida toiminta, jossa, kerätty tieto tukee entistä vahvemmin yksilön hyvinvointia ja ammattilaisten työtä. Kokonaisuutena pilotit osoittivat, että teknologian hyödyntämiselle on selkeä tarve ja siihen suhtaudutaan myönteisesti. Teknologiavälineiden hyödyntämisellä ja niiden käytön tukemisella on motivoiva sekä hyvinvointia edistävä vaikutus.

4) Eri toimijat ja ikäihmiset ovat tietoisia teknologisten ratkaisujen hyödyistä fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja niitä on otettu käyttöön.   

Ikäihmisten tietoisuus ja eri toimijoiden kyky ohjata netissä vapaasti hyödynnettävien sovellusten käytöstä aktiivisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi on lisääntynyt. Myös eri toimijoiden tietoisuus pelillisten ratkaisujen hyödyntäminen on lisääntynyt ja pelillisiä ratkaisuja on otettu käyttöön yhteistyöorganisaatioissa. Lapin AMKin koulutuksissa tietous ja osaaminen teknologisten ratkaisujen hyödyistä on lisääntynyt ja tieto on siirtynyt suoraan opetuskäyttöön.    

Animaatio

Ennakoi, tunnista ja toimi”- videossa kuvataan animaation keinoin ennakoivan toiminnan vaikutuksia ikäihmisen toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemisessa. Tarinan päähenkilönä on 70-vuotias Maija, joka leskeksi jäätyään asuu yksin omakotitalossa. Animaatio on tarkoitettu ikäihmisille ja heidän läheisilleen, ennakoivien toimien parissa työskenteleville ammattilaisille ja kaikille muille asiasta kiinnostuneille.

Ennakoi-reppu

Loppujulkaisu

Loppujulkaisu julkaistaan elokuun loppuun mennessä. Löydät linkin tältä sivulta, kun julkaisu on nähtävillä.

Tietoturva ja pilvipalvelut terveysteknologiassa

Osana hanketta julkaistiin teos, jossa käsitellään tietoturvaa ja tarkastellaan pilvipalveluita osana terveysteknologian kokonaisuutta ja sen käytännön sovelluksia. Voit lukea teoksen täältä.

Muut julkaisut

Muut hankkeessa toteutetut tuotokset löytyvät julkaisut sivulta.