Arvioiden mukaan ihminen viettää työpaikallaan keskimäärin 1600 tuntia vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan työpaikoilla tulisi pohtia, mitä tapahtuu joka päivä työnteon arjessa ja miten työkykyä voidaan edistää päivittäisillä toiminnoilla. Käytännössä kuitenkin työkykyä edistävät toimenpiteet ovat usein hetkellisiä ja varsinaisesta työkontekstista irrallisia, kuten erilaiset virkistystoimintaan soveltuvat setelit tai työyhteisötapahtumat. Milloin olette viimeksi pohtineet yhdessä, altistaako työ teidän työpaikallanne huonoille valinnoille vai tukeeko se jaksamista ja palautumista?

Edellä mainitut havainnot tulivat esiin Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikalla (Promo@work) -tutkimushankkeen loppuseminaarissa, jossa julkaistiin terveyden edistämisen suositukset työpaikoille.  Hankkeessa on tehty laajaa tutkimuskatsausta sekä uusia kokeiluja liittyen työntekijöiden ja yrittäjien työhyvinvoinnin ja palautumisen edistämiseen.

Työkyvyn ja työstä palautuminen ovat taloudellisen menestymisen ytimessä, sillä ne selittävät työn tuloksellisuutta neljän edellisen viikon ajalta. Tutkija Dusan Simic Kölnin yliopistosta oli kehittämässä lomaketta, jonka avulla voi laskea työkykyä kehittävien interventioiden hyötyä suhteessa kustannuksiin. Mittareiksi valittiin kaksi keskeistä ja alojen välille soveltuvaa muuttujaa: poissaolot sekä vaihtuvuus. Haastateltuaan lukuisia taloustieteen asiantuntijoita, lopputuloksena oli minimissään ja varovaisimman arvion mukaan seuraava: työkykyyn panostaminen vähensi poissaoloihin liittyviä kustannuksia 25 % sekä uuden työntekijän etsimisestä koituvia kustannuksia 75-150%.

Asiantuntijoiden koostamat suositukset perustuvatkin vahvaan vaikutusten arviointiin ja mittaamiseen niin työhyvinvoinnin kuin tuottavuuden muutoksilla. Varsinainen kehittäminen lähtee aina nykytilanteen kartoituksesta: Millaisia kuormittavia tekijöitä työ sisältää ja miten niihin voidaan tarttua? Kuormittavia tilanteita ovat fyysisen kuormituksen lisäksi myös runsasta virkeyttä vaativat tehtävät, haastavia asiakastilanteita sisältävä työ, tai kiirettä ja monimutkaisia tilanteita sisältävä työ. Lisäksi kiire ja kasaantuvat tehtävät haastavat työkykyä. Heikko palautuminen johtaa myös helposti epäterveellisiin elämäntapoihin ja uusiin työterveysriskeihin.

Kehittämistä tulee lähestyä työn piirteistä käsin, sillä tietotyön tekijä tarvitsee taukoja kognitiivisen kuormansa käsittelyyn, kun taas ammattikuljettaja tarvitsee riittävän levon ja tauotuksen pysyäkseen tarkkaavaisena liikenteessä. Työkyvyn ja palautumisen edistäminen ovat yhtä lailla voimavarojen vahvistamista ja motivointia kuin haitallisten tekijöiden rajoittamista. Toimenpiteet voivat olla pieniäkin, sillä tutkimusten mukaan muun muassa työpäivään rakennettu huokoisuus – eli työpäivän aikaisen palautumisen mahdollisuus – edistää muuta palautumista parantamalla esimerkiksi yöunen laatua.

Promo@workin tulosten mukaan vaikuttava kehittäminen yhdistelee sekä yhdensuuntaisia että vuorovaikutuksellisia työkyvyn kehittämistoimia. Monesti yksilöön kohdistuvat pyrkimykset ovat hyvä alku, mutta pelkkä työterveyshoitajalla käynti 20 minuutin ajan kerran vuodessa harvoin motivoi pysyvään parannukseen. Tiedon jakamisen ja kouluttamisen lisäksi työkyvyn kehittämisen vaikuttavuutta lisäävät yhteisölliset toimet, kuten vaikkapa paremman unen puolesta toimiva vertaisryhmä, sekä palveluihin ja ympäristöön kohdistuvat toimet, joilla muokataan työpaikan ympäristöä työkykyä tukevaksi muun muassa helpottamalla parempien valintojen tekemistä. Työyhteisö ja johtaminen ovat merkittävässä roolissa, sillä parhaimmillaan ne edistävät muutokseen sitoutumista yhteisöllisen tuen, sinnikkyyden ja yhteisen suunnittelun kautta.

Mars matkalle – terveyden edistämisen suosituksissa esitellään monipuolisesti erilaisia työkykyä ylläpitäviä osa-alueita sekä malli työkyvyn edistämiselle koko työpaikalla. Sen ja monet muut teemakohtaiset vinkkilistat löydät täältä:

Mars matkalle – terveyden edistämisen suositukset työpaikoille

Olethan muuten jo vastannut kyselyymme digiajan työhyvinvoinnin kehittämisestä ja siihen liittyvistä voimavara- ja kuormitustekijöistä? Kyselyn tuloksia käytetään kehittämistoiminnan pohjana, jotta työpaikoilla ja yrityksissä pystytään huomioimaan digiajan erityispiirteet osana työkyvyn ylläpitoa ja kehittämistä.