Lounaaksi leipä ja jogurttipurkki, kuppi kahvia ja ei kun istumaan Teams-junaan! Tai tarkemmin ajateltuna, ei kannattaisi. Pysyäksemme vireessä ja hyvinvoivina tarvitsemme riittävästi laadukasta ja ravitsevaa ruokaa, painottaa ruoan ja ruokapedagogiikan asiantuntija Kati Pohjanmaa. Etätyössä se vaatii enemmän suunnitelmallisuutta, mutta palvelee parhaimmillaan rauhallisena, nautinnollisena taukona työpäivän ohessa. Työkulttuurissamme on luonteva asia rauhoittaa aikaa lounaalle, sillä joukkoruokailu on keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Miksi siis jättää tauko käyttämättä?
Laadukas ruokailu onnistuu etätyössä, kun maltat käyttää sen valmisteluun ja siitä nauttimiseen aikaa!
Naposteleeko?
Finravinto 2017 -tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset aikuiset saavat päivän energiatarpeestaan vain noin ¼ lounaalta kun sen pitäisi olla ⅓. Liian vähäinen energiansaanti voi johtaa napostelukulttuuriin. Napostelu tuo ruokavalioon runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa ja usein myös ylimääräistä ja turhaa lisäenergiaa.
Kierre on valmis esimerkiksi näin: kevyt aamiainen, aamupäiväkahvin kanssa välipalakeksi. Lounaalla ei olekaan kovin nälkä, joten vatsa täytetään kevyellä salaatilla. Iltapäiväkahvin aikaan vatsa kurnii, joten sen kanssa maistuu hyvin korvapuusti. Korvapuusti ja kahvi pitävätkin nälkää poissa niin, että päivällisaikaan ei olekaan taas kovin nälkä, joten päivälliseksi riittää lautasellinen kevyttä keittoa. Illalla television äärellä iskee jälleen huutava nälkä, ja lautasella useampi voileipä teen kanssa. Seuraavana päivänä sama uudestaan – tästä on kyse napostelukulttuurissa. Vähille jäävät hyvät ravintoaineet, joten tilanteeseen on hyvä puuttua.
Löytyyhän lounas kalenteristasi?
Päiväkodeissa, kouluissa, varuskunnissa ja monissa paikoissa lounaalle on varattu aika. Usein se on valitettavan lyhyt ja itse ruokailemiseen jää vähän aikaa ruokaa jonottaessa. Etätyössä jonotuksesta ei tarvitse kärsiä ja mikäli kotona ruoan on valmistanut etukäteen on aika tarttua hetkeen. Jäljelle jäävä aika kannattakin käyttää rauhalliseen ruokailuun.
Monilla työpaikoilla on edelleen kulttuurina, että yhteistä lounasaikaa ei ole. Tällöin on vaarana, että työpäivän täyttää kokous- ja työputki, jossa ei ole mahdollisuutta lounaan nauttimiseen kiireettä. Tampereen yliopistossa tehtiin vuonna 2016 professori Ulla Kinnusen johdolla tutkimus, jonka mukaan säännöllinen lounastauko auttaa palautumaan työn kuormituksesta jo työpäivän aikana. Lounastauon aikainen palautuminen on puolestaan yhteydessä vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen. Tehokkaimmillaan lounastauko on silloin, kun työntekijä saa itse päättää, missä ja millä tavalla sen viettää. Myös etätyöaikana on syytä sopia, että lounasajat rauhoitetaan palavereilta.
Suunnitelmallisuudella sekä kokeilemalla voi löytää itselleen parhaimmat ateriarytmit ja ruokamäärät.
Lounaan vaikutus uneen
Ruoka ja juoma vaikuttavat suuresti ihmisen vireystilaan ja uneen. Molemmat vaikuttavat energiatasapainoon ja sitä kautta myös painoon ja yleiseen hyvinvointiin. Jotkut ruoka-aineet lisäävät uneliaisuutta ja toiset piristävät niin, että nukkuminen on vaikeaa. On usein syytä välttää suurten hiilihydraatti- ja rasva-annosten syömistä lounaalla. Lounaan jälkeinen väsymys saattaa johtaa liialliseen kahvin tai muiden kofeiinipitoisten ruokien juontiin iltapäivällä ja illalla, mikä puolestaan saattaa vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Suunnitelmallisuudella sekä kokeilemalla voi löytää itselleen parhaimmat ateriarytmit ja ruokamäärät.
Säännöllinen ruokailurytmi, terveellinen ja monipuolinen lounas ovat tärkeitä asioita työntekijän hyvinvoinnille ja työteholle. Ennakoimalla ja ruokasuunnittelua tukemalla myös vältytään pidemmän aikavälin haitallisilta vaikutuksilta, kuten ylipaino ja kohonneiden kolesteroliarvojen vaikutuksilta. Lounastaukomahdollisuudesta huolehtimalla pidetään huolta työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
Ota siis huomioon nämä:
- Työt tulee olla organisoitu siten, että työaikainen ruokailu on mahdollista sopivaan aikaan esimerkiksi varaamalla kalentereihin päivittäin klo 11-13 lounasaika ja rauhoittamalla aika palavereilta.
- Lounastauon aikana on mahdollisuus poistua työpaikalta. Etätöissä ruokailuun voi yhdistää palauttavan kävelyn tai lepohetken.
- Työpaikan ruokailutiloissa tulee olla riittävän iso jääkaappi eväitä varten, mikroaaltouuni ruokien lämmittämistä varten sekä puhtaita ruokailuastioita riittävästi.
- Tarjolla tulee aina olla puhdasta ja raikasta vettä. Varaa vesipullo myös etätyöpisteellesi.
- Tarjolla voi olla mahdollisuuksien mukaan myös välipalahedelmiä. Vältä ostamasta kotiin herkkuvälipaloja ja helpota kiusauksista erossa pysymistä.
- Ennakoi etätyöpäivät valmistamalla jääkaappiin tai pakastimeen ruokaa valmiiksi. Varaa riittävästi kasvikunnan tuotteita saataville.
- Muistele lautasmallia ja toteuta sitä ruokailussasi.
- Vinkki tyky-toimintaan: työntekijöitä tuetaan mm. kurssittamalla ruokakursseilla terveellisen lounaan valmistamisen helppouteen ja saloihin.
Blogikirjoituksen asiantuntijana on toiminut Kati Pohjanmaa, KM, kotitalousopettaja, ruoan ja ruokapedagogiikan asiantuntija. Kati kouluttaa syömään hyvin ja monipuolisesti mm käytännönläheisillä ruokakursseilla.
Lisätietoja www.katipohjanmaa.fi
Lähteet:
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/terveyden-edistaminen-tyopaikalla/elintavat-ja-tyohyvinvointi/
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/