Äkkilähtö työhyvinvoinnin tulevaisuuteen-seminaarin helmiä

Lokakuinen torstain iltapäivä oli täynnä digiajan työhyvinvoinnin sanomaa, kun otimme kollektiivisen äkkilähdön kohti työhyvinvoinnin tulevaisuutta hankkeemme loppuseminaarissa.  Iltapäivän ohjelma oli rakennettu huomioiden jokaisen omat mahdollisuudet muokata omaa työhyvinvointiaan yksilöllisin ratkaisuin sekä toimintakulttuuria yhdessä kehittämällä. Kolmen asiantuntijapuheenvuoron kautta saimme lisää ymmärrystä niin oman vireystilan säätelystä, työpäivän ja työkäytäntöjen yhteisestä muotoilemisesta kuin organisaatioiden johtamisessa onnistumisesta työn murroksessa. Lopuksi esittelimme hankkeessa tehtyä kehittämistä sekä uunituoreen sähköisen työkirjan, joka löytyy myös blogin “Materiaalia”-välilehdeltä.

Mitä tarttui työhyvinvoinnin matkalaukkuun seminaarista? Ainakin hetkiä hengittämiselle, kykyä empatiaan sekä työssä tylsistymiseen puuttumista palautetta antamalla sekä yhteisöohjautuvuutta kehittämällä.

Hanna Markuksela on tuhansia asiakkaita valmentanut, usean tutkinnon hioma psykologi, psykoterapeutti, ravintovalmentaja ja tietokirjailija. Työssään hän on syventynyt esimerkiksi stressinhallin, vireystilan säätelyn, kehomieliyhteyden, suorituskyvyn ylläpitämisen sekä mittaamisen tematiikkaan. Palautumista ja kestävää hyvinvointia käsittelevässä puheenvuorossaan hän nosti esiin vireystilan oikea-aikaisen säätelyn merkityksen palautumiselle. Meidän tulee huomioida kehomme ehdot ja tukea palautumistamme jo työpäivän aikana.

Hanna opastikin meitä hengittämään, sillä pitkitetty uloshengitys rauhoittaa hermostoamme, vähentää kierroksilla käyvää olotilaa ja virkistää. Hengitysharjoitusten rutiininomaiseen toteuttamisen Hanna vinkkasi esimerkiksi biisilistan tekemistä. Lisäksi hän toi esiin liikkeen merkityksen stressin purkajana ja stressihormonien tason laskemisessa.

Liike, pienissäkin annoksissa, purkaa kehosta stressihormoneja ja edistää työpäivän aikaista palautumista.

Kolmas keskeinen viesti oli Hannan mukaan toistot ja ”kurinalainen muistuttelu” ottaa itselle hyvää tekevät asiat, kuten tauot ja rauhoittuminen, omiin käsiimme ja osaksi työpäiviä. Taukojen laittaminen kalenteriin ja niistä kiinni pitäminen auttavat nopeuttamaan palautumista työpäivän jälkeen ja energiaa jää muullekin tekemiselle. Hanna muistutti, että sanomalla ei, sanomme kyllä jollekin mitä tarvitsemme. Lisää vinkkejä palautumiseen ja vireystilan säätelyyn kannattaa kurkata Hannan kirjasta Suorituskyvyn salaisuus..

Workday Designersilla työskentelevä Paula Helle on arvostettu organisaatioiden kehittäjä sekä muutosten, henkilöstön kehittämisen ja viestinnän asiantuntija. Hänellä on laaja ymmärrys työelämän ja organisaatioiden murroksen aiheuttamista erilaisista tarpeista ja työkaluista sekä muotoiluajattelun hyödyntämisestä työelämän kehittämisessä. Näistä kokemuksista ammentaen Paula valotti meille, miten voimme yhteisesti kehittää muutoksen tilassa olevaa työelämää ja hyödyntää enemmän inhimillisiä vahvuuksiamme työn tekemisessä.

Jokaisen tulee tässä ajassa kehittää työtapojaan siltä osin kuin ne ovat hänen käsissään, sillä työhyvinvointi on jokaisen asia. Paulan oma työhyvinvointiteko on suunnitella työn tekemisen tavat ja päivien rytmi työtehtävien, tavoitteiden ja jaksamisen mukaan. Siis luopua joustamattomista rutiineista, ja hyödyntää enemmän työn tarpeista ja muuttuvista olosuhteista nousevia ratkaisuja.

Haasteena on, että emme aina itsekään ymmärrä tarpeitamme ja muutostarpeet piiloutuvat toistensa taakse. Vaaditaan rohkeutta pysähtyä ja ihmetellä, missä mennään ja mitä voitaisiin kokeilla tehdä toisin. Koska ei ole olemassa helppoa yksi sopii kaikille – mallia työhyvinvoinnin kehittämiseen, jokaisessa työpaikassa täytyy tehdä arjen tutkimusta. Täytyy pysähtyä ja asettua toisten asemaan, määritellä, ideoida, kokeilla ja toteuttaa.

Tutki, ideoi, kokeile, arvioi – ota muutos haltuun ketterästi!

Paulan mukaan kannattaa valita ratkottavaksi asioita, joilla on isoin merkitys. Ideoinnissa kannattaa käyttää luovuutta ja rohkeutta: Entä jos kaikki olisikin hetken mahdollista? Kun havainnoista on päästy toteuttamisen ideoihin, niistä tehdään ketteriä kokeiluja, jotka voidaan sopia määräajoiksi voimaan. Ideat ovat harvoin valmiita sellaisenaan, joten on syytä mitata kokeilujen vaikuttavuutta.  Uuteen totuttelu myös vaatii sisukkuutta ja määrätietoisuutta. Rohkaise osallisia sitoutumaan määräaikaan ja vie muutokset sisukkaasti maaliin. Lisää ideoita ja ajatuksia työelämän muotoilusta löytyy Workday Designersien Future Proof-podcastista https://www.podplay.com/fi-fi/podcasts/future-proof-44508

Kolmas asiantuntijapuhujamme Tiina Heusala on työhyvinvoinnin kehittämisen ammattilainen, joka on kokenut työyhteisöjen ja muutosjohtamisen kouluttaja. Työskennellessään Työterveyslaitoksella kehittämispäällikkönä ja Pohjois-Suomen aluevastaavana hän valmentaa ja konsultoi työpaikkoja työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen, johtamisen ja muutosjohtamisen teemoista.

Tiina toi seminaarimme havaintoja keskeisistä digitalisoituneen työelämän trendeistä sekä koronaepidemian aiheuttaman etätyösiirtymän vaikutuksista ”Miten Suomi voi?”- tutkimuksen pohjalta. Keskeisenä muutoksena työn tekemisen tapojen nykyisyydestä on työn vahvempi irtoaminen aika- ja paikkasidonnaisuudesta. Hajautuneen työskentelyn lisääntymisestä huolimatta, yhteisöllisyys ja esihenkilön tuki koetaan tärkeämmäksi kuin koskaan.

Kiinnostavana havaintona oli, että koettu työssä tylsistymisen määrä on kasvanut viimeinen puolentoista vuoden aikana. Samalla johtajat itse kokevat, että vahvan organisaatiokulttuurin ylläpitäminen haastavaa hajaantuneen työyhteisön johtamisessa. Uuden normaalin ja työyhteisökohtaisten ratkaisujen etsimisessä myös Tiina nosti esiin kokeilujen merkityksen. Johtaminen on entistä enemmän valmentavaa ja työntekijöiden itseohjautuvuuden tukemisen rinnalle tarvitaan yhteisöohjautuvuutta: tiimien tukemista itselleen parhaimpien työtapojen omaksumisessa. Lisäksi korostuu vastavuoroisen positiivisen palautteen antamisen tärkeys työn merkityksen rakentajana, sekä matalan kynnysten vuorovaikutuspaikkojen luominen ja ylläpitäminen etäisyyksistä huolimatta.

Seminaaripuheenvuorojen perusteella oli ilo huomata, että olemme digiajan työhyvinvoinnin kehittämisessä osanneet huomioida yhteisöllisen kehittämisen tärkeyttä. Esimerkiksi organisaatiokohtaiset kehittämistyöpajat olivat oiva tilaisuus pysähtyä yhteisen tärkeän teeman pariin pohtimaan uusia toimintatapoja ja -kokeiluja työn arkeen. Työpajamallimme on esitelty Digiajan työhyvinvoinnin työkirjassa Pelisääntöjen muotoilusta kertovassa luvussa. Kaiken kaikkiaan seminaari antoi paljon ajattelun eväitä työhyvinvoinnin yhä tiedostavampaan ja osallistavampaan lähestymiseen, oli kyse sitten rauhallisesta hengittämisestä tai työkaverin asemaan asettumisesta.

Hankkeessa tehtyyn kehittämiseen voit tutustua syvemmin Preziin kootussa esityksessä: Digiajan työhyvinvointi päätösseminaari by Krista Kohtakangas on Prezi Next