Erilaisissa ohjeistuksissa ja omistajanvaihdosoppaissa keskitytään usein arvonmääritykseen, verotukseen ja sopimustekniikkaan, eli koviin arvoihin, mutta vain sivutaan pehmeitä arvoja. Omistajanvaihdos on monimutkainen prosessi, ja ongelmat ovat usein tunneperäisiä ja psykologisia kovien rahaa, lakia ja verotusta koskevien ongelmien rinnalla.
Photo by Amy Hirschi on Unsplash
Omistusta vaihtaneet yritykset ovat usein uusia yrityksiä edellä jatkuvuudessa, tuotossa, liikevaihdossa, työllistyvyydessä ja ennen kaikkea toiminnan kehittämisessä. Uudet yrittäjät kokevat kuitenkin, että on helpompaa ja edullisempaa perustaa uusi yritys kuin jatkaa jo olemassa olevaa. Ongelmana ovat yrityksen arvon määritys, osaamisen ja maineen hinnoittelu sekä vaihdosprosessin pitkä kesto.
Ongelmia tuottaa myös mikroyritysten omistajanvaihdokset, koska ne ovat usein tiiviisti sidoksissa omistajansa osaamiseen ja persoonaan. Toiminta liittyy usein yhden ihmisen osaamiseen, tietoon ja verkostoihin eli tunnepohjaisiin ja psykologisiin siirtymiin. Tunnearvon menetys vaihdostilanteessa on pienempi, jos myyjällä ja ostajalla on henkisiä siteitä ja he tulevat toimeen tunnepohjaisella tasolla – ei vain liiketoiminnan tasolla. Jotta omistajanvaihdos onnistuu, pitää osapuolten ajatusten kohdata myös yrityksen toimivuuden näkökulmasta.
Omistajanvaihdoksissa siirtyy rahan ja tasearvojen lisäksi muutakin
Omistajanvaihdoksissa tärkeää on luottamuksen rakentaminen ja luopujan hallussa olevan tiedon jakaminen jatkajalle, koska molempia osapuolia kalvaa pelko ja epävarmuus tulevasta. Luopujaa saattaa askarruttaa myös yrittäjäidentiteetistä luopuminen ja oman aseman muuttuminen sosiaalisessa ympäristössään.
Omistajanvaihdoksessa hyvien käytänteiden siirron esteitä voivat olla molemminpuolinen vastaanottokyvyn puute (henkilökemiat), epäselvyys siirrettävän tiedon vaikutuksista sekä ylipäätään osapuolten kyky hankkia tietoa. Tarvitaan siis osaamisen ja tiedon siirtymistä, jotta jatkaja selviytyy yritystoimintaan liittyvistä tehtävistä muuttuvissa ja erilaisissa tilanteissa: mitä jatkajan pitää tietää suoriutuakseen työtehtävistä näissä tilanteissa, miten toiminta on siirrettävissä, reflektoitavissa, ja miten paljon se on henkilöstä ja tilanteesta riippuvainen sekä missä tieto on ja miten se tavoitetaan ja jaetaan yrityksessä? Eli luopujan pitää tehdä näkyväksi jatkajan tarvitsema tieto. Ostajan tehtävä taas on selvittää, mikä on hänen kannaltaan olennaista tietoa sekä mitä mahdollisesti tarvitaan tulevaisuudessa ja toiminnan kehittämisessä. Tarvitaan siis aikaa.
Photo by Joseph Gruenthal on Unsplash
Tunteet ovat mukana omistajanvaihdoksissa
Omistajanvaihdostarinoiden mukaan pehmeiden arvojen siirtyminen vaikuttaa jatkajan tyytyväisyyteen kaupanteon jälkeen. Kuitenkin usein osaamisen ja tietojen siirto tapahtuu hyvin myöhään tai ei ollenkaan. Ihmisillä, tunteilla, ympäristöillä ja tilanteilla näyttäisi olevan merkitystä omistajanvaihdoksissa.
Miten siis tukea ostajaa ja myyjää siirtämään osaamista, tietoa ja verkostoja osapuolelta toiselle? Miten voidaan lievittää pelkoa ja epävarmuutta koko prosessin ajan? Kovien arvojen lisäksi tulisi huomioida kaupanteon pehmeä puoli jo heti suunnittelun alusta lähtien.
Taina Järvi, KT
Opettaja
Lapin koulutuskeskus REDU
(Artikkeli julkaistu 14.4.2020)
