Uusi lappilainen kunta – kuntien digitaaliset lähipalvelut -hankkeessa toimiminen

Kirjoitan tässä osallisuudestani työharjoittelijana Uusi lappilainen kunta -hankkeessa kertoen, mitä olen tehnyt kuuden kuukauden harjoittelujaksollani.

Mitä olen tehnyt hankkeen aikana?

Sovittuani hankkeen edustajan kanssa harjoitteluni alkamisesta, aloitin harjoittelun tutkimalla Uusi lappilainen kunta -hankkeen verkkosivuja saadakseni käsityksen, mistä hankkeessa on kysymys. Hankkeessa oli mukana kolme kuntaa eli Kolari, Tervola ja Utsjoki, joista aloin etsiä tietoa. Aloin myös etsiä tietoa näiden kuntien ja muidenkin kuntien digihankkeista, jotta saisin selville, onko muualla vastaavanlaisia hankkeita kuin Uusi lappilainen kunta -hanke. Olen jatkanut tätä etsimistä koko harjoitteluni ajan ja löytänyt useita digihankkeita, joita eri kunnat ovat aloittaneet. Meän Digiloikka tuli esille, sillä se oli Kolarin kunnan hanke, jossa hyödynnetään digitekniikkaa palveluiden lähentämiseksi asiakkaita.

Uusi lappilainen kunta -hankkeen käyttöön tarvittiin tietoa kuntalaisten digitaalisen käytön tottumuksista, joten minun haluttiin tekevän kysely hankkeen kolmen kunnan luottamushenkilöille, jotta saataisiin kysyttyä heiltä mielipiteitä kuntalaisten digitaalisista palveluista. Hankkeessa oltiin jo aikaisemmin kysytty kuntalaisilta vastauksia näihin kysymyksiin, mutta tarvittiin lisää vastauksia, jotta tietoa saataisiin enemmän. Hankkeessa oltiin myös kysytty kolmen kunnan viranomaisilta heidän asiakkaidensa mielipiteitä digipalveluista. Aloin siis etsimään ohjelmaa, jolla tehdä kyselyä, sillä tavoitteena oli nettikyselyn teko. Tutkin aluksi muutamaa eri ohjelmaa, jolla tehdä kysely, mutta päädyin käyttämään Survey Monkey -työkalua, muiden ohjelmien osoittautuessa rajallisiksi tai muuten sopimattomiksi tähän tehtävään.

Survey Monkey -työkaluun laitoin kysymykset, jotka sain aikaisemmasta kansalaiskyselystä, jolla hankkeessa oltiin kysytty kuntalaisilta heidän mielipiteitään. Muokkasin näitä kysymyksiä jonkin verran ja poistin muutaman kysymyksen, jotta kysely sopisi luottamushenkilöiden täytettäväksi. Hyväksytin kyselyn harjoitteluohjaajallani ja lähetin sen kolmeen hankkeen kuntaan. Odotellessani vastauksia, harjoitteluohjaajani halusi minun tekevän myös nuorisovaltuustolle kyselyn. Hankkeen kokouksessa oli ehdotettu nuorisovaltuuston kyselyä, mutta alun perin tarkoitus oli saada nuorisolta vastauksia, sillä hankkeen aikaisempiin kyselyihin eivät nuoret olleet vastanneet riittävästi.

Nuorisovaltuuston kyselyn tein samalla ohjelmalla kuten myös luottamushenkilökyselyn. Harjoitteluohjaajani hyväksyttyä kyselyn, lähetin sen kolmeen kuntaan eli Kolariin, Tervolaan ja Utsjoelle. Saatuani vastaukset luottamushenkilökyselystä, aloin analysoimaan niitä rinnakkain muiden kyselyiden tulosten kanssa. Eli käytännössä kirjoitin niistä saadut tulokset ylös taulukkoon muiden kyselyjen tulosten rinnalle, jotta niistä olisi nähtävissä luottamushenkilöiden vastaukset kuntalaisten käyttämistä digipalveluista ja minkälaisia muutoksia he toivoivat.

Saadessani nuorisovaltuustokyselyn vastaukset, vertasin niitä kuntalaisten, viranomaisten sekä luottamushenkilöiden vastauksiin, nähdäkseni millaisia eroja sekä samanlaisuuksia näiden kyselyjen vastausten välillä oli. Kirjoitin saamani vertailukohdat ylös ja lähetin ne harjoitteluohjaajalleni.

Harjoitteluni aikana tekemä työ helpottaa kuntia sillä tavalla, että hankekunnat saavat tietoa kuntalaisten palvelutarpeista, mielipiteitä sekä kehitysehdotuksia, jotka auttavat kuntia parantamaan digipalveluja. Olen harjoitteluni aikana oppinut, miten kehittää kunnan palveluita käytännössä, minkä lisäksi olen oppinut käyttämään tässä kehittämisessä vaadittavia työkaluja.

Tuomas Lakela
Opiskelija
Lapin AMK

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *