Uusi lappilainen kunta – kuntien digitaaliset lähipalvelut -hankkeessa toimiminen

Kirjoitan tässä osallisuudestani työharjoittelijana Uusi lappilainen kunta -hankkeessa kertoen, mitä olen tehnyt kuuden kuukauden harjoittelujaksollani.

Mitä olen tehnyt hankkeen aikana?

Sovittuani hankkeen edustajan kanssa harjoitteluni alkamisesta, aloitin harjoittelun tutkimalla Uusi lappilainen kunta -hankkeen verkkosivuja saadakseni käsityksen, mistä hankkeessa on kysymys. Hankkeessa oli mukana kolme kuntaa eli Kolari, Tervola ja Utsjoki, joista aloin etsiä tietoa. Aloin myös etsiä tietoa näiden kuntien ja muidenkin kuntien digihankkeista, jotta saisin selville, onko muualla vastaavanlaisia hankkeita kuin Uusi lappilainen kunta -hanke. Olen jatkanut tätä etsimistä koko harjoitteluni ajan ja löytänyt useita digihankkeita, joita eri kunnat ovat aloittaneet. Meän Digiloikka tuli esille, sillä se oli Kolarin kunnan hanke, jossa hyödynnetään digitekniikkaa palveluiden lähentämiseksi asiakkaita.

Uusi lappilainen kunta -hankkeen käyttöön tarvittiin tietoa kuntalaisten digitaalisen käytön tottumuksista, joten minun haluttiin tekevän kysely hankkeen kolmen kunnan luottamushenkilöille, jotta saataisiin kysyttyä heiltä mielipiteitä kuntalaisten digitaalisista palveluista. Hankkeessa oltiin jo aikaisemmin kysytty kuntalaisilta vastauksia näihin kysymyksiin, mutta tarvittiin lisää vastauksia, jotta tietoa saataisiin enemmän. Hankkeessa oltiin myös kysytty kolmen kunnan viranomaisilta heidän asiakkaidensa mielipiteitä digipalveluista. Aloin siis etsimään ohjelmaa, jolla tehdä kyselyä, sillä tavoitteena oli nettikyselyn teko. Tutkin aluksi muutamaa eri ohjelmaa, jolla tehdä kysely, mutta päädyin käyttämään Survey Monkey -työkalua, muiden ohjelmien osoittautuessa rajallisiksi tai muuten sopimattomiksi tähän tehtävään.

Survey Monkey -työkaluun laitoin kysymykset, jotka sain aikaisemmasta kansalaiskyselystä, jolla hankkeessa oltiin kysytty kuntalaisilta heidän mielipiteitään. Muokkasin näitä kysymyksiä jonkin verran ja poistin muutaman kysymyksen, jotta kysely sopisi luottamushenkilöiden täytettäväksi. Hyväksytin kyselyn harjoitteluohjaajallani ja lähetin sen kolmeen hankkeen kuntaan. Odotellessani vastauksia, harjoitteluohjaajani halusi minun tekevän myös nuorisovaltuustolle kyselyn. Hankkeen kokouksessa oli ehdotettu nuorisovaltuuston kyselyä, mutta alun perin tarkoitus oli saada nuorisolta vastauksia, sillä hankkeen aikaisempiin kyselyihin eivät nuoret olleet vastanneet riittävästi.

Nuorisovaltuuston kyselyn tein samalla ohjelmalla kuten myös luottamushenkilökyselyn. Harjoitteluohjaajani hyväksyttyä kyselyn, lähetin sen kolmeen kuntaan eli Kolariin, Tervolaan ja Utsjoelle. Saatuani vastaukset luottamushenkilökyselystä, aloin analysoimaan niitä rinnakkain muiden kyselyiden tulosten kanssa. Eli käytännössä kirjoitin niistä saadut tulokset ylös taulukkoon muiden kyselyjen tulosten rinnalle, jotta niistä olisi nähtävissä luottamushenkilöiden vastaukset kuntalaisten käyttämistä digipalveluista ja minkälaisia muutoksia he toivoivat.

Saadessani nuorisovaltuustokyselyn vastaukset, vertasin niitä kuntalaisten, viranomaisten sekä luottamushenkilöiden vastauksiin, nähdäkseni millaisia eroja sekä samanlaisuuksia näiden kyselyjen vastausten välillä oli. Kirjoitin saamani vertailukohdat ylös ja lähetin ne harjoitteluohjaajalleni.

Harjoitteluni aikana tekemä työ helpottaa kuntia sillä tavalla, että hankekunnat saavat tietoa kuntalaisten palvelutarpeista, mielipiteitä sekä kehitysehdotuksia, jotka auttavat kuntia parantamaan digipalveluja. Olen harjoitteluni aikana oppinut, miten kehittää kunnan palveluita käytännössä, minkä lisäksi olen oppinut käyttämään tässä kehittämisessä vaadittavia työkaluja.

Tuomas Lakela
Opiskelija
Lapin AMK

Osallistuva henkilöstö voi hyvin

Kiire, kiire, kiire! Onko tuttu tunne työyhteisössäsi? Work goes happy ja Yksi elämä -terveystalkoiden yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta (2017) käy ilmi, että jatkuva kiire syö suomalaisten työntekijöiden voimia.

Kun työtehtäviä on liikaa, tuntuu ettei mitään saa tehtyä loppuun saakka ja seurauksena on hyvin usein riittämättömyyden tunne. Tutkimukseen osallistui 800 työikäistä ja kiireen lisäksi havaittiin, että huono esimiestyö ja kehno työilmapiiri ovat esteinä työssä jaksamiselle ja viihtymiselle.

Entä saako töissä olla kivaa? Totta kai saa! Vietämme työpaikalla työkavereiden ympäröimänä ison osan arjestamme. Kun työyhteisö toimii, töiden tekemiseen on riittävästi aikaa ja koemme tekevämme merkityksellistä työtä, on vointimme myös työajan ulkopuolella energisempi. Ja sama myös toisin päin. Jos työ ei motivoi, koemme helpommin väsymystä myös vapaa-ajalla.

Iso merkitys työssä viihtymiseen ja työhön motivoitumiseen on myös sillä, kuinka saamme osallistua työyhteisömme ja työmme kehittämiseen. Kun koemme, että meitä kuunnellaan ja näkökulmamme otetaan huomioon, on helpompi innostua ja motivoitua työn tekemiseen. Myöskään positiivisen palautteen merkitystä ei saa unohtaa. Palautteen antaminen kuuluu esimiehen rooliin, mutta myös työntekijänä voisimme entistä useammin muistaa sanoa työkaverille: ”Hyvin tehty!”

OVET työhyvinvointiin

Vuonna 2017 käynnistyi Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä hanke ”OVET – Osallistamisella hyvinvointia ja tuottavuutta työelämään”. Hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastolta ja kohderyhmässämme on erityisesti kaupan-, ravitsemus- ja siivousalan pk-yritykset Lapissa ja Kainuussa.

Kun henkilöstö voi hyvin, se myös työskentelee paremmin ja tehokkaammin. Kun henkilöstö pitää työstään ja työpaikastaan, sillä on selkeä vaikutus muun muassa yrityksen tuottavuuteen. Siinä lyhyesti kuvattuna OVET-hankkeen tausta-ajatus. Haluamme tarjota Lapin ja Kainuun yrittäjille ja yrityksille uusia keinoja motivoida ja innostaa työntekijöitä ja koko työyhteisöä. Näemme, että yksi parhaimpia keinoja vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin on antaa heidän itse vaikuttaa omaan työhönsä.

Viimeisen vuoden aikana olemme järjestäneet yrittäjille esimiestyöpajoja, toteuttaneet henkilöstökyselyä sekä yrityskohtaista konsultointia. Toimintamme vahvuutena on jokaisen yrityksen omista tarpeista lähtevä kehittämistyö. Esimiestyöpajat ovat kaikille yhteisiä, mutta niiden sisältöä suunniteltaessa otetaan huomioon yritysten toiveet ja tarpeet. Jokaiselle toiminnassa mukana olevalle yritykselle tehdään myös kehittämissuunnitelma, joka muotoutuu yhdessä hankkeen asiantuntijan ja yrittäjän voimin ottaen huomioon henkilöstökyselyn tulokset.

Seuraavaksi on vuorossa 17. toukokuuta 2018 Rovaniemellä järjestettävä kaikille avoin ”Osallistava johtaminen, hyvinvoiva henkilöstö” -seminaari.
Myös sinä olet tervetullut!

Lisätietoa:
Kirsi Saloniemi, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
OVET-hankkeen sivusto: www.ovetkasvuun.fi

Lisätietoa 17.5.pidettävästä seminaarista löydät Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden koulutuskalenterista

Lähde:
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-tyoelama-on-karu-voimia-syovat-kiire-huono-tyoilmapiiri-seka-kehnot-johtajat/c5cadb32-30e0-367d-8a58-2ccd82a0e12e

LUC-aikuiskoulutuspalveluiden ensimmäinen vuosi – yhteistyön voimaa

Lapin korkeakoulukonsernin LUC-aikuiskoulutuspalveluiden ensimmäinen vuosi on takana. Nyt onkin hyvä hetki katsoa mitä Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteistyönä on aikuiskoulutuksen alueella saatu aikaan ja mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa.

Alueen koulutustarpeista liikkeelle
LUC-aikuiskoulutuspalveluiden liikkeellelähtö tapahtui elokuussa Louella. Parikymmentä korkeakoulujen aluekehitystyön asiantuntijaa kokoontui ideoimaan uusia koulutustuotteita. Tehokkaan ja innostuneen iltapäivän tuloksena käynnistettiin puolenkymmentä uutta suunnitteluprojektia. Samalla sovittiin verkostomaisen toimintatavan käytännöistä muun muassa yritysyhteistyön ja koulutustarpeiden tunnistamisen alueilla.

Palvelumuotoilua ja liiketoimintaosaamista kehittämässä
Talven aikana toteutetuista yhteisistä koulutushankkeista esille voidaan nostaa Oulussa toteutettu Palvelumuotoilija – Muutoskoulutus. Microsoft Mobile Oy:n entisille työntekijöille ja irtisanomisuhanalaisille ICT-ammattilaisille suunnatussa koulutuksessa kehitettiin työelämässä tarvittavaa palvelumuotoilu- ja liiketoimintaosaamista. Asiakaslähtöistä tuotekehitystyötä tukevalla palvelumuotoiluosaamisella on tämän päivän työelämässä kova kysyntä. Palvelumuotoilukoulutusten vaikuttavuus työllistymisen näkökulmasta onkin ollut korkea.

Elinkeinoelämää kehitettiin myös Myyntijohtamisen valmennusohjelmassa, joka sai erinomaiset palautteet mukana olleilta yrityksiltä. Valmennusohjelmasta hioutuikin koulutustuote, jota tullaan jatkossakin tarjoamaan myyntityöstä ja sen johtamisesta kiinnostuneille yrityksille.

Continue reading