Osallistuva henkilöstö voi hyvin

Kiire, kiire, kiire! Onko tuttu tunne työyhteisössäsi? Work goes happy ja Yksi elämä -terveystalkoiden yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta (2017) käy ilmi, että jatkuva kiire syö suomalaisten työntekijöiden voimia.

Kun työtehtäviä on liikaa, tuntuu ettei mitään saa tehtyä loppuun saakka ja seurauksena on hyvin usein riittämättömyyden tunne. Tutkimukseen osallistui 800 työikäistä ja kiireen lisäksi havaittiin, että huono esimiestyö ja kehno työilmapiiri ovat esteinä työssä jaksamiselle ja viihtymiselle.

Entä saako töissä olla kivaa? Totta kai saa! Vietämme työpaikalla työkavereiden ympäröimänä ison osan arjestamme. Kun työyhteisö toimii, töiden tekemiseen on riittävästi aikaa ja koemme tekevämme merkityksellistä työtä, on vointimme myös työajan ulkopuolella energisempi. Ja sama myös toisin päin. Jos työ ei motivoi, koemme helpommin väsymystä myös vapaa-ajalla.

Iso merkitys työssä viihtymiseen ja työhön motivoitumiseen on myös sillä, kuinka saamme osallistua työyhteisömme ja työmme kehittämiseen. Kun koemme, että meitä kuunnellaan ja näkökulmamme otetaan huomioon, on helpompi innostua ja motivoitua työn tekemiseen. Myöskään positiivisen palautteen merkitystä ei saa unohtaa. Palautteen antaminen kuuluu esimiehen rooliin, mutta myös työntekijänä voisimme entistä useammin muistaa sanoa työkaverille: ”Hyvin tehty!”

OVET työhyvinvointiin

Vuonna 2017 käynnistyi Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyönä hanke ”OVET – Osallistamisella hyvinvointia ja tuottavuutta työelämään”. Hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastolta ja kohderyhmässämme on erityisesti kaupan-, ravitsemus- ja siivousalan pk-yritykset Lapissa ja Kainuussa.

Kun henkilöstö voi hyvin, se myös työskentelee paremmin ja tehokkaammin. Kun henkilöstö pitää työstään ja työpaikastaan, sillä on selkeä vaikutus muun muassa yrityksen tuottavuuteen. Siinä lyhyesti kuvattuna OVET-hankkeen tausta-ajatus. Haluamme tarjota Lapin ja Kainuun yrittäjille ja yrityksille uusia keinoja motivoida ja innostaa työntekijöitä ja koko työyhteisöä. Näemme, että yksi parhaimpia keinoja vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin on antaa heidän itse vaikuttaa omaan työhönsä.

Viimeisen vuoden aikana olemme järjestäneet yrittäjille esimiestyöpajoja, toteuttaneet henkilöstökyselyä sekä yrityskohtaista konsultointia. Toimintamme vahvuutena on jokaisen yrityksen omista tarpeista lähtevä kehittämistyö. Esimiestyöpajat ovat kaikille yhteisiä, mutta niiden sisältöä suunniteltaessa otetaan huomioon yritysten toiveet ja tarpeet. Jokaiselle toiminnassa mukana olevalle yritykselle tehdään myös kehittämissuunnitelma, joka muotoutuu yhdessä hankkeen asiantuntijan ja yrittäjän voimin ottaen huomioon henkilöstökyselyn tulokset.

Seuraavaksi on vuorossa 17. toukokuuta 2018 Rovaniemellä järjestettävä kaikille avoin ”Osallistava johtaminen, hyvinvoiva henkilöstö” -seminaari.
Myös sinä olet tervetullut!

Lisätietoa:
Kirsi Saloniemi, projektipäällikkö, Lapin ammattikorkeakoulu
OVET-hankkeen sivusto: www.ovetkasvuun.fi

Lisätietoa 17.5.pidettävästä seminaarista löydät Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden koulutuskalenterista

Lähde:
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-tyoelama-on-karu-voimia-syovat-kiire-huono-tyoilmapiiri-seka-kehnot-johtajat/c5cadb32-30e0-367d-8a58-2ccd82a0e12e

Työnhakutaidot myös korkeakoulutettujen avain työelämään

Valmennuksesta tukea korkeakoulutetuille

Lapin korkeakoulut ovat toteuttaneet yhteistyössä Lapin TE-palveluiden ja lappilaisten yrityskehittäjien kanssa Lapin innovaatioassistentti valmennusohjelman, jossa täydennyskoulutus ja työskentely yhdistyvät luontevasti. Valmennukseen hakeutuneet korkeakoulutetut työnhakijat suorittavat sen työskentelemällä innovaatioassistentteina asiantuntijatehtävissä yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Kolmen kuukauden valmennuksen aikana innoassarit toteuttavat kehittämistehtävän valmennuspaikassaan saaden siihen tukea ja sparrausta korkeakoulujen järjestämästä valmennuksesta ja henkilökohtaiselta valmentajaltaan. Tavoitteena on, että innovaatioassistentit työllistyvät joko valmennusorganisaatioonsa tai johonkin muuhun organisaatioon tai löytävät muita urapolkuja. Samalla heidän innovaatio- ja kehittämisosaamisensa vahvistuvat samoin kuin valmennusorganisaatioiden innovaatio-osaaminen.

Arvioinnilla huomio työnhakutaitoihin

Valmennusohjelmaa on kehitetty Lapin yliopiston toteuttaman arvioinnin ja kouluttajien kokemusten pohjalta reaaliaikaisesti koko nelivuotisen toiminnan ajan. Valmennusta on hiottu kerta kerralta vastaamaan korkeakoulutettujen työnhakijoiden ja heidän valmennuspaikkojensa tarpeita. Suurin muutos alkuperäiseen valmennusohjelmaan tehtiin jo vuonna 2016, jolloin valmennusohjelmaa muun muassa lyhennettiin ja erilliset koulutus- ja työskentelyjaksot yhdistettiin. Merkittävin muutos oli kuitenkin se, että työnhakijat etsivät jatkossa itse työpaikan työnhakutaitoja vahvistavan Hakijasta tekijäksi -valmennuksen tuella. Aiemmin työnantajien ilmoittamia tarpeita ja hakijoiden osaamista oli vaikea saada kohtaamaan. Korkeakoulutetuille työnhakijoille suunnattu valmennus onkin tämän jälkeen ollut kysyttyä ja toivottua, sillä työnhakijoiden mukaan korkeakoulutetuille on liian vähän tarjolla erityisesti heille räätälöityä täydennyskoulutusta.

Hakijasta tekijäksi

Innovaatioassistentti -valmennuksen onnistumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea työnhakutaitojen hiomiseen luotu Hakijasta tekijäksi -valmennusosio, jonka ansiosta lähes kaikki siihen osallistuneet ovat löytäneet valmennuspaikan. Hakijasta tekijäksi -osio on kuukauden mittainen valmennus ennen varsinaista työpaikassa suoritettavaa Innoassari-valmennusta. Sen konkreettinen tavoite on, että jokainen osallistuja löytää valmennuspaikan. Viiden opintopisteen laajuinen valmennus on tiukka neljän viikon urakka, jossa muutamassa viikossa laitetaan taidot ja dokumentit omasta osaamisesta myyntikuntoon ja etsitään työpaikka valmennuksen suorittamiseen.

Hakijasta tekijäksi -valmennus perustuu oman osaamisen tunnistamiseen, oman osaajaprofiilin luomiseen sekä oman osaamisen myymiseen työllistymistarkoituksessa. Omaa osaajaprofiilia hiotaan hissipuheeksi ja sen pohjalta rakennetaan mm. LinkedIn-profiilit ja työnhakuasiakirjat. Kun edellä mainittuihin taitoihin lisätään vielä ymmärrystä työnhaun trendeistä ja piilotyöpaikkojen etsimisestä, on työnhakijoilla käytössään ajanmukaiset välineet niin Innoassari-valmennuspaikan kuin pitkäaikaisemmankin työpaikan etsimiseen jatkossa.

Hakijasta tekijäksi -osio on saanut kaikilta osallistujilta kiitosta hyödyllisyydestään; se on laajentanut näkemystä työnhaun kanavista ja piilotyöpaikoista sekä auttanut näkemään oman osaamisen laajemmin ja sitä kautta hahmottamaan oman ydinosaamisen. Myös työnhaun asiakirjojen vertais- ja asiantuntijakommentit on koettu erittäin hyödylliseksi samoin kuin mentorointi. Hakijasta tekijäksi -valmennus on antanut korkeakoulutetuille ennen kaikkea varmuutta omasta osaamisesta ja rohkeutta työnhakuun.

Korkeakoulutetut ovat työllistyneet kiitettävästi Innoassari -valmennuksen jälkeen, mistä kertovat TE-palveluiden tuottamat yhteenvedot. Vuoden 2017 loppuun mennessä valmennukseen on osallistunut 37 henkilöä, joista puolet on työllistynyt joko valmennuspaikkaan tai toiseen työpaikkaan. Työllistyneiden lisäksi monet ovat myös jatkaneet opintojaan. Innoassareiden mukaan valmennus antaa muun muassa varmuutta omasta osaamisesta, vahvistaa työnhakutaitoja ja antaa hyvän työkokemuksen oman alan asiantuntijatehtävistä. Lähes poikkeuksetta kaikki innoassarit ja työnantajat suosittelevat valmennukseen osallistumista. Parhaillaan käynnissä oleva viides valmennus on viimeinen, sillä valmennusohjelman mahdollistava ESR -hanke päättyy kesäkuussa 2018. Hanketta on rahoittanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja valmennusohjelmaa toteuttavat korkeakoulut.

 

Lisätietoa:
http://www.lapinamk.fi/fi/Tyoelamalle/Tutkimus-ja-kehitys/Kaupan-ja-kulttuurin-osaamisala/Lapin-Innovaatioassistentti-2015—2017

TaM Marjo Jussila toimii projektisuunnittelijana Lapin AMK:n Kaupan ja kulttuurin osaamisalalla. Hän koordinoi ESR-rahoitteista Lapin innovaatioassistentti -hanketta.

YTM Heli Alaräisänen toimii suunnittelijana Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluissa. Hän toimii Lapin yliopiston projektikoordinaattorina Lapin innovaatioassistentti -hankkeessa.