Jatkumo-hanke järjesti torstaina 19.5.2022 Jatkuva oppiminen -webinaarin. Verkkotapahtuma oli suunnattu erityisesti ammattikorkeakoulujen henkilöstölle ja se kokosikin linjoille yli 50 osallistujaa eri ammattikorkeakouluista. Webinaarin avasi Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Saara Ikkelä, joka kertoi hallitusohjelmaan sisältyvästä jatkuvan oppimisen parlamentaarisesta uudistuksesta. Hänen mukaansa yhteiskunta ja osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi teknologian kehittyminen, vihreä siirtymä, väestönrakenne ja maahanmuutto lisäävät jatkuvan oppimisen tarvetta. Ikkelä muistutti kuulijoita, että osaaminen tuo turvaa kriisien ja muutoksen keskellä.
Ikkelän mukaan jatkuvan oppimisen uudistuksessa on keskitytty nimenomaan työikäisten ja työuran aikana tapahtuvaan oppimiseen, jota on esimerkiksi työssäoppiminen sekä koulutusjärjestelmän ja sen ulkopuoliset koulutukset. Vaikka Suomi on edelläkävijä osaamisessa ja suomalaiset omaavat hyvät perustaidot, aikuiskoulutuksiin osallistujissa on kuitenkin suuret erot. On huomattu, että ryhmät, jotka eivät osallistu koulutuksiin, usein tarvitsisivat niitä eniten. Suomessa on paljon osaajapulaa ja samaan aikaan myös paljon työttömiä, joilla ei ole tarvittavaa osaamista työelämään. Kaikkien ihmisten haluttaisiin uudistavan osaamistaan, jotta heillä olisi tarvittavat taidot koko työuran ja elämän ajalle. Näin osaaminen uudistaisi työelämää ja työelämä osaamista.
‘’Mikä lopulta merkkaa yksilöille on se, mitä kentällä tapahtuu. Siinä erityisesti koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut on isossa roolissa, — pääseekö yksilö kehittämään osaamistaan ja miten osaaminen kehittyy. Siinä on erityisen tärkeää, että myös yhteistyötä tehdään, koska jatkuva oppiminen, sitä tapahtuu myös paljon muuallakin kuin koulutusjärjestelmässä’’, Ikkelä tiivisti.
Ammattikorkeakoulujen rooli jatkuvassa oppimisessa
Ikkelän avauksen jälkeen Jatkumo-hankkeen asiantuntija Tuuli Tikkanen Lapin AMKista puhui ammattikorkeakoulujen roolista jatkuvassa oppimisessa. Hän komppasi puheenvuorossaan Ikkelää osaamisen kasautumisesta tietyille ryhmille. Hän lisäsi, että 30–60 vuotiaista suomalaisista noin 300 000 on pelkän peruskoulutuksen varassa. Jotta osaamispulaa voitaisiin paikata, tarvitaan nopeita ja lyhyitä koulutuksia sekä korkeakoulujen tarjonnan avaamista jatkuvan oppimisen kohderyhmille. Avoimessa koulutuksessa tulee huomioida työelämän tarpeet.
Tikkanen kannusti esityksessään rohkeaan kokeilukulttuuriin. ‘’Ainoastaan kokeilemalla erilaisia keinoja ja tapoja löydetään oikeita mahdollisuuksia. — Kokeilussa on myös lupa epäonnistua’’, Tikkanen sanoi. Hän mainitsi menestyksen edellytyksenä myös yhteistyön organisaatioiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan välillä.
Jatkumo-hanke ja jatkuva oppiminen
Asiantuntija Ville Kärkkäinen Oulun ammattikorkeakoulusta esitteli Jatkumo-hanketta. Jatkumo on 10 ammattikorkeakoulun yhteishanke, jota rahoittaa OKM. Hankkeen tarkoituksena on yhteistyön kehittäminen ammattikorkeakoulujen palveluliiketoiminnassa. Tavoitteisiin lukeutuu lisäksi ammattikorkeakoulujen palvelutoiminnan tunnettuuden lisääminen ja mahdollisuuden luominen sille, että ammattikorkeakoulut voivat yhteistyössä tarjota koulutuksia yrityksille valtakunnallisesti. Kärkkäinen kertoi hankkeen tavoitteiden lisäksi sen työpakettien toiminnasta. Hankkeen on määrä valmistua heinäkuussa 2023.
Webinaarin lopussa käytiin avointa keskustelua Jatkuvasta oppimisesta. Keskustelussa nousi esille esimerkiksi Lapin maakunnan yhteinen jatkuvan oppimisen strategia, ‘’Pitkospuilta revontulille: Lapin jatkuvan oppimisen strategia vuosille 2021–2025’’, joka pohjautuu jatkuvan oppimisen uudistukseen.
Lämmin kiitos kaikille osallistujille.
Anniina Hannila, Markkinoinnin ja viestinnän harjoittelija
Lapin ammattikorkeakoulu
anniina.hannila@lapinamk.fi
Artikkelikuva: Pexels