Google Search Consolesta apua verkkosivujen kehittämiseen

Kuten edellisessä blogipostauksessa totesin, Google tarjoaa hakukoneoptimointiin kassillisen sovelluksia ja jokaisesta voi poimia tiedon muruset hakukoneoptimoinnin tekoon. Viimeviikolla tutuksi tullut Google Search Console on varsin toimiva sovellus SEO:n tulosten mittaukseen Google Analyticsin rinnalla, joten tutkitaanpas sitä nyt tarkemmin.  Mitäs tietoja täältä sitten saadaankaan irti? Google Search Consolesta saadaan nimenomaisesti tietoa siitä, ketkä, miten ja millä hakusanoilla päätyvät vaikkapa verkkokaupan sivuille ostoksille. Google Analyticsin puolella Google ei anna näitä kaikkia tietoja suoraan ja Google Search Consolen voikin linkittää Google Analyticsiin ja näin ottaa paremmin dataa irti myös Analyticsin puolelta. Google Search Consolen data koskee siis orgaanisia hakutuloksia, ei mainostettuja. Tutkimusten mukaan potentiaaliset asiakkaat nimittäin ohittavat maksetut mainokset Googlen hakutuloksista varsin sujuvasti ja ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mitkä sivut nousevat orgaanisissa tuloksissa ensimmäisiksi. Nämähän ovat niitä sivuja, jotka ovat onnistuneet hakukoneoptimoinnissa, niitä klikataan paljon sekä sivuilla viivytään pitkään asioimassa.

Yleisnäkymä -valikossa nähdään heti ensisilmäyksellä sivuston klikkausten määrien kehitys ja kattavuus eli paljonko sivulle on klikkailtu hakutuloksista ja onko indeksoinnissa virheitä. Nämä kohdat löytyvät valikosta myös erikseen, joten ei perata näitä tässä kohtaa vielä tämän enempää. Lisäksi yleisnäkymässä on mobiilikäyttö, joka poimii mobiilikäytön puolelta virheitä, jotka vaikuttavat niin ikään sivun käytettävyyteen ja näkyvyyteen.

Kehitys -valikossa tarkastellaan siis verkkosivuston klikkausten määrän kehitystä. Tämä on siis se määrä, kuinka paljon verkkosivuille on siirrytty orgaanisista hakutuloksista. Klikkausten ja käytettyjen hakusanojen suosiota voi tutkia mm. verkkosivujen, kuvien tai videoiden hakumääristä itselle sopivalta aikaväliltä. Erilaisilla suodattimilla voidaan tarkentaa haettavia tietoja. Lisättävänä on kysely (= käytetty hakusana), sivu (= URL-osoitteet, joiden kautta sivuille on tultu), maa (= pistä päin maailmaa sivulle tullaan), laite (= millä laitteella sivuja käytetään) ja haun ulkoasu (= onko sivusto transkoodattu Googlen toimesta kevyempään web-light muotoon).

URL-tarkastus -kohdassa voit tarkastaa verkkosivujen URL-osoitteita, onko sivukartta oikeanlainen ja löytääkö Google osoitteen. Jos URL-sivua ei löydy, voit pyytää Googlelta indeksoinnin eli “korjauksen”. Jos URL-osoitteen indeksoinnissa ei ole mitään ilmeisiä ongelmia, sivu menee indeksointi-jonoon. Indeksointi voi kestää päivistä viikkoihin, joten korjausta ei kannata odotella samalle päivää.

Kattavuus -valikosta nähdään sivumäärä, joissa Google on vieraillut verkkosivuillasi. Tästä voidaan puhua myös toisella nimellä indeksointi.  Jos verkkosivuista ei ole lähetetty Googlelle sivukarttaa, joutuu Google itse etsimään ja indeksoimaan uudet sivut ja se sitten onnistuu tai ei. Sivuston indeksointia kannattaa ehdottomasti siis helpottaa sivustokartalla, joka päivittyy tottakai aina, kun verkkokauppaan tehdään uusia sivuja eli URL-osoitteita tai poistetaan jotain sivuja eli URL-osoitteita. Mikäli muutos on pieni, voidaan Googlea pyytää tekemään yksittäisen sivun indeksointi.  Kehityksessä näkyy myös virheiden määrä ja nämä ovat niitä sivuja, joihin Google ei ole päässyt. Virheet kannattaa tutkia ja korjata pois parhaan kyvyn mukaan, koska ne laskevat verkkosivun näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa. Hyvin toimiva sivu on siis yhtä kuin hyvin näkyvä sivu!

Milloin niitä virheitä sitten syntyy ja indeksointi ei onnistu? Niin käy, jos sivu on estetty Robots.txt-tiedostolla, mutta tämä voidaan kiertää toisella samalle sivulle johtavalla linkillä Googlen toimesta. Indeksointi ei onnistu myöskään, mikäli anonyymit käyttäjät eivät pääse sivuille tai sivu on jo indeksoitu tai se tunnistetaan päällekäiseksi. Päällekkäisyys tarkoittaa siis sitä, että jossain vaiheessa indeksointia ja hakemistoon lisäämistä Google havaitsee sivun olevan päällekkäinen ja harventaa tämän vuoksi indeksointia. Indeksointia voi helpottaa käyttämällä selkeitä, yksinkertaisia ja loogisia URL-osoitepolkuja ja lisäämällä sivustolle selkeitä ja suoria sisäisiä linkkejä sekä merkkaamalla Noindex-merkinnällä sellaiset sivut, joita Googlen ei haluta indeksoivan.

Mobiilikäyttö -välilehdellä löytyy mobiilikäytön puolella syntyvät virheet. Jos tämä virhelista on tyhjä tai lyhyt, se tarkoittaa sitä, että sivusto on räätälöity hyvin mobiilikäyttöön eli sivu on responsiivinen ja toimii mobiilissa. Ja nyt voit taputtaa itseäsi olkapäälle!

Linkit -välilehdeltä löytyy tiedot verkkosivullesi linkittävistä sivuista. Tiedoissa on eriteltynä sivuston sisäiset linkit sekä ulkoiset linkit. Linkitys Googlen mielestä tunnettujen ts. relevanttien sivujen kanssa vaikuttaa niin ikään hakukonenäkyvyyteen. Joten linkittää kannattaa!

Tässäpä nyt lyhyesti kerrottuna se, mitä tietoja Google Search Console antaa käyttäjälleen. Tietoa on varsin laajasti ja sitä kannattaa hyödyntää, kuten totesinkin jo ihan blogikirjoituksen alkumetreillä! Itse olen käyttänyt Google Search Consolea disturb.fi verkkokaupan toimivuuden analysointiin ja tarkoitus on myös mitata Google Search Consolen kautta tuloksia, miten verkkokaupan optimointi SEO-näkökulmasta vaikuttaa orgaaniseen näkyvyyteen Googlen hakutuloksissa. Google Search Consolen kehitys -välilehdeltä nähdään hakumäärien lisäksi myös käytetyimmät hakusanat, joilla potentiaalinen asiakas on sivustolle tupsahtanut. Kun tutkii tarjolla olevaa dataa, kannattaa myös siis miettiä, onko käytetyissä hakusanoissa sellaisia, joiden ajattelit varmasti ohjaavan asiakkaasi verkkosivuille, mutta data kertookin muuta? Tällöin on hyvä lähteä miettimään, miten sivustoa pitäisi parantaa, että hakukone löytäisi sinutkin!

 

 

Sukellus syvemmälle hakusanojen maailmaan!

Toinen viikko Disturbilla alkaa lähennellä loppuaan ja työtä onkin riittänyt! Hommat pyörähtivät maanantaina käyntiin niin ikään aiheen “verkkokaupan kehittäminen hakukoneoptimoinnin näkökulmasta” parissa. Kuten edellisessä postauksessa jo vähän valotin, SEO eli Search Engine Optimatization on oleellinen osa verkkokaupan kehittämistä ja siihen kannattaakin panostaa, mikäli mielii näkyä Googlen hakutuloksissa.

Mitä se hakukoneoptimointi sitten on? Hakukoneoptimointi ei ole tähtitiedettä, ei suinkaan. Hakukoneoptimointi koostuu useammasta eri osa-alueesta, joista yksi on laadukas sisältö. Mitä se laadukas sisältö sitten on? Hakukoneoptimointia voitaisiin ihan hyvin kutsua myös siis laadukkaan sisällön tuottamiseksi verkkosivuille ja edelleen puhuisimme samasta asiasta. Tarkoitus on siis tuottaa verkkosivulle laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä, joka kertoo tarjotusta palvelusta, mitä ollaan myymässä ja siitä, mihin se toimii ratkaisuna. Tällainen sisältö on nappiosuma asiakkaan tarpeisiin,  mutta myös hakukoneiden haaviin. Tähän ei tarvita koodaustaitoja tai ohjelmia erityisemmin tosin Googlen eri sovelluksista on kyllä tässä kohtaa iloa, joten niihin kannastaa tutustua. Se, kuinka tarkkaan haluat itse hakusanoja tutkia, analysoida ja pohtia on sinusta itsestäsi ja yrityksen tarpeista kiinni. Käytetty aika ehkä korreloituu kuitenkin siihen, kuinka hyvin Googlen hakutuloksissa sitten tullaan näkymään. Huttiloimaan ei siis kannata alkaa! 👍🏼

Hakukoneoptimointi koostuu periaatteessa neljästä eri vaiheesta: 1) tutkitaan, mitä hakusanoja asiakkaat käyttävät, ketä kilpailijat ovat, mietitään bisneksen ydin ja tutkitaan aiempia tuloksia 2) mietitään oma strategia ja toimenpiteet, mitä tehdään 3) tehdään muutokset, parannellaan ja viilaillaan sekä 4) analysoidaan tuloksia. Hakusanoissa on mahdollista käyttää perushakusanoja “takki” tai ns. long tail hakusanoja eli “naisten pitkä takki”. Näihin long tail eli pitkän hännän hakusanoihin kuuluu myös tapa kirjoittaa Googlen hakuun kysymys “mikä on paras vaatekauppa meri-lapissa”, mutta tämä tyyli ei ole vielä kovinkaan suosittua Suomessa.

Hakusanojen tai avainsanojen tutkintaan voi käyttää Google Keyword Planneria, mutta myös muita työkaluja löytyy, kuten Keywordtool.io ja kwfinder.comia, jotka antavat osittain tietoa ilmaiseksikin, mutta osa tiedoista on taas rekisteröitymisen takana. Hakukoneoptimointiin ja hakusanatutkimuksiin löytyy Googlelta useampikin työkalu, joita voi myös hyödyntää hakusanoja pohtiessa. Jo viimeviikolla tutuksi tullut Google Trends antaa tietoa siitä, mitä ihmiset ovat vaikkapa vuonna 2018 hakeneet netin syövereistä. Toki tietoa saa lyhyemmältäkin ajalta ja vaikka ihan edelliseltä tunnilta. Dataa irtoaa siis pitkältä ajalta miltei reaalitilanteeseen saakka.  Google Trendsin avulla voidaan vertailla eri hakusanojen hakumääriä ja näin esimerkiksi vaikka päätellä se, millä hakusanoilla asiakas voisi päätyä parhaiten verkkokauppaan. Totesin aikani tutkaillessani Google Trendsin tietoja, että Suomessa tehdyistä hauista ei välttämättä saa irti tietoja vaikka hakuja olisi tehtykin. Tämä johtuu siitä, että hakuja eli dataa on sen verran vähän, että tuloksia ei voida näyttää. Yleisimpien hakusanatermien kohdalla Google Trends kuitenkin toimii myös Suomi-moodissa.

Toinen hyvä Googlen työkalu on Google Search Console. Täällä voidaan saada tietoa siitä, millaisilla hakusanoilla asiakas on päätynyt vaikkapa verkkokauppaan. Mikäs sen parempaa tietoa SEO:n tekemiseen, kuin data toimivista hakusanoista! Samalla, kun tutkailet relevantteja hakusanoja, voit tarkastaa myös, onko asiakkaat päätyneet verkkosivulle sillä termillä, jolla haluaisit? Jos eivät ole, mitä voit tehdä? Tietysti optimoida eli tuottaa sivuillesi sellaista sisältöä, joka toimii Googlen haussa. Google Search Console antaa hakusana-analyysien lisäksi tietoa myös indeksoinnin tilasta ja erilaisista virheistä, jotka vaikuttavat negatiivisesti hakukonenäkyvyyteen. Näitäkin kannattaa hakukoneoptimoinnissa hyödyntää, mutta ei mennä näihin nyt tässä vaiheessa, kun aiheena on hakusanat.

Verkkosivuille kannattaa tuottaa tekstisisältöä, joka tarttuu hakukoneisiin. Yksi keino tuottaa tekstiä on vaikkapa blogi tai verkkokaupassa hyvin muotoillut footertekstit ja tuotekuvaukset. Myös verkkosivun metatiedot kannattaa hyödyntää ja sivuston alustan tarjoamista mahdollisuuksista riippuen syöttää niihin sisältöä, joka tarttuu Googlen virveliin. Paikkoja on siis monta, ei muuta kuin tekstiä tuottamaan! Vinkkinä vielä, että hakusanaoksennuksia kannattaa välttää, ne karkottavat hajullaan hakukoneet verkkosivun ympäriltä taatusti! Teksti tulisi siis olla luettavaa, ymmärrettävää ja vielä asiakkaallekin mielenkiintoista. Hakukoneoptimoinnin myötä tehdyt muutokset eivät tuota tuloksia hetkessä, eikä toisessakaan vaan vaikutus voi näkyä esimerkiksi vaikka puolen vuoden päästä muutoksista katsottuna. Kiirettä ei siis kannata tässä hommassa pitää.

Ei muuta kuin näppäimistö laulamaan!

 

 

Digiassari palveluksessanne!

Kevään ajan olen nyt opiskellut liiketoiminnan kehittämistä digitalisaation näkökulmasta ja ensimmäinen viikko työssäolojaksoa toimeksiantajalla alkaa olla pulkassa.  Kaikki Lapin AMK Digiassari -valmennuksen digiassarit siis aloittivat työssäolojaksot valitsemissaan yrityksissä tai organisaatioissa huhtikuun alusta. Itse päädyin Disturb Scandinavia Oy:lle Keminmaahan. Onko paikka sinulle tuttu? Sanon vaan, että kannattais olla, mutta palataanpa siihen kohta! 😉 Työssäolojakso kestää 29.5.2019 saakka.

Kuvakaappaus oman Instagramini storyista.

Disturb Scandinaviahan on siis katumuodin verkkokauppa. Eikä minkä tahansa katumuodin vaan valikoimaan kuuluvat pääasiassa rock-henkiset ja valtavirrasta poikkeavat farkut, hupparit, takit ja asusteet. Valikoimaa on rock-henkisille miehille ja miehet ovatkin olleet verkkokaupan ensimmäinen ja tärkein asiakaskunta alusta alkaen. Rinnalle on sitten otettu valikoima myös naisille rock-henkisen katumuodin, mutta myös urheiluvaatteiden osalta. Että jos yhtään tuntuu siltä, että tarvitsisit hieman räväkämpää ja periksiantamatonta asennetta kuvaavia kuteita kaappiisi, suosittelen suuntaamaan Disturb.fi verkkokauppaan! 😎🤟🏼 Samalla muuten kannatat Meri-Lappilaista yrittäjyyttä ja tuet alueen elinkeinoelämää. Suosittelen!

Ensimmäisellä viikolla muotoilin kehittämistehtävän runkoa sekä tutustuin hakusanaoptimoinnin saloihin. Kehittämistehtävän rungoksi muodostui kaksi päätehtävää, joista pääpaino keskitetään ensimmäiseen osioon. Osiot ovat 1) Verkkokaupan sisällön kehittäminen hakukoneoptimoinnin näkökulmasta ja 2) YouTube kanavan käyttöönotto ja sisällön kehittäminen.

Mitäs se hakusanaoptimointi sitten on? Tai hakukoneoptimointi? Kuten jo aiemmassa postauksessani koskien Fonectan Digikuntoon kiertuetta kerroinkin, 98 % suomalaisista käyttää hakukonetta etsiessään itselleen sopivaa palveluntarjoajaa. Jos et näy siis Googlessa, on uusia konversioita aika vaikeaa saada raavittua kasaan. Hakukoneoptimoinnilla yritys kuin yritys pyrkii siis siihen, että tarjoamansa palvelut nousisivat konkreettisesti asiakkaan Googlen hakutuloksiin, mikäli heidän palvelunsa olisi vastaus asiakkaan ongelmaan. Yrityksen ei siis kuitenkaan tarvitse näkyä joka paikassa eikä kannatakaan. Esimerkiksi Disturb.fi verkkokaupan valikoima tuskin olisi vastaus jakkupukua etsivän naisen hakutuloksissa. Hakukoneoptimointi koostuu hyvin monista palasista ja työkaluja tähän Google tarjoaa valtavasti. Tämä on myös hieman hämmentävää, koska työkalut eivät ole niin sanotusti samassa pakissa vaan niitä täytyy osata yhdistellä, jotta niistä löytää haluamansa vastauksen. Työtä siis riittää. Suurimmaksi osaksi sovellukset ovat maksuttomia, mutta esimerkiksi mainontaa tehdessä ja kohdennettaessa täytyy kaivaa luottokortin tiedot esiin.

Omaa liiketoimintaa kuvaavia hakusanojahan kannattaa lähteä miettimään sieltä omasta toiminnasta käsin ja systemaattisesti tutkia hakusanoja, joilla oman yrityksen kannattaisi Googlen hakutuloksissa näkyä. Esimerkiksi miesten farkut on yksi Disturb.fi verkkokaupan palveluja kuvaava hakusanapari, joilla verkkokauppa nouseekin hakuosumiin. Näitä hakusanoja olen tässä ensimmäisen viikon aikana myös makustellut ja tutkaillut.

Yksi kevyimmistä ja kenen tahansa käytettävissä olevista Googlen sovelluksista on Google Trends, joka antaa dataa siitä, mitä ihmiset hakivat vaikkapa viimevuonna, viimekuussa tai viimeviikolla eniten. Trendsissä on mahdollista tehdä myös vertailuja eri hakusanojen kanssa. Tutkia vaikkapa kilpailevan yrityksen hakusanan hakumääriä ja verrata sitä omaan dataan. Kummalla huiskii niin sanotusti paremmin? 🤓

Muita Googlen sovelluksia ovat mm. Google Search Console, Google Analytics ja Google Tag Manager. Myös Fonecta tarjoaa maksuttoman sovelluksen Fonecta Audience Insightsin, jolla saadaan taas tietoa verkkosivujen kävijöistä. Nähtäväksi jää, mitkä näistä sovelluksista nousevat tärkeimmiksi digiassarin kehittämistehtävässä ja työssäolojaksossa.

Mutta jätetäänpäs nyt kehittämistehtävä hautumaan ja ensiviikolla jatketaan sitten hakukoneoptimoinnin parissa! Rentouttavaa viikonloppua! 😎