Projektinhallinnan ja analytiikan Suomi-versiot, onko niitä?

Kun nyt on tutkittu muutaman päivän ajan projektityön ja tiimityöskentelyn hallintaan sekä verkkosivujen tuottaman datan analysointiin sain todeta, että sovellukset ovat kaikki ulkomaalaisia, ei siis suomalaisia. Eikö meillä Suomessa ole osattu tuottaa tällaisia sovelluksia vai mistä tilanne johtuu? Kai meillä osaamista kuitenkin löytyisi sovellusten kehittämiseen, olen tästä kyllä melko varma. Laitetaanpa siis Goole laulamaan, löytyisikö Suomi-versioita esimerkiksi Trellosta, Microsoft Teamssistä tai Google Analyticsistä!

Kirjoitellaanpas hakuun “projektinhallintatyökalu” ja sitten tutkimaan tuloksia. Ensimmäisenä silmään pomppasi Visma ja sen tarjoamat erilaiset ohjelmistot ja sovellukset yrityksen liiketoiminnan sekä projektien hallintaan. Mutta ei, Visma ei ole suomalainen vaan norjalainen ohjelmistoyritys. Jatketaanpa Google osumien tutkintaa. Huonosti tulee osumia suomalaisiin soveluksiin vai enkö osaa vaan hakea oikeilla hakusanoilla. Googlenhan pitäisi ymmärtää kuitenkin minua ja sitä mitä haen, vaikka en osaisikaan ehkä käyttää aivan oikeita sanoja. Ehkä suomalaisia sovelluksia ei vain ole. 🤔

Erilaisista sovelluksista on muuten kirjoitettu paljon blogitekstejä, joissa on esimerkiksi vertailtu sovelluksia keskenään tai vinkkailtu parhaat sovellukset mihinkin tarkoitukseen. Tietoa sovelluksista löydät esimerkiksi Joiqun ja eTaskun blogeista. Postauksissa vinkkailtiin myös muunlaisia työntekoa helpottavia työkaluja kuin pelkästään projektinhallintaan. 👍🏼

Tutkitaanpas vielä, löytyykö analytiikan puolelta suomalaista sovellusta. Ja taas Google laulamaan… Hakusanoiksi “verkkosivujen analytiikka” ja enteriä perään. Ensimmäisenä hakutuloksiin tuli jo “vanha tuttu” Fonecta! Osallistuin Fonectan Digikuntoon-kiertueelle maaliskuun alkupuolella ja sielläpä puhuttiinkin juuri esimerkiksi hakukoneoptimoinnista ja sivuilta saatavan datan analysoinnista, johon Fonectalta löytyy sopivia sovelluksia ja konsultointia maksua vastaan. Fonectalta Johannes Lindblom vinkkasi myös ilmaisen Google Search Console -työkalun, jolla saadaan dataa siitä, miten verkkosivu suoriutuu ja olisiko sivuilla jotain parannettavia kohtia sivuston latautusmisnopeuden optimointia ajatellen. Lisäksi Google Search Consolen työkaluista ja raporteista saa tietoa siitä, miten verkkosivu nousee esiin Googlen hauissa. Ajattelin, että olisin liittänyt ominaisuuden tähän blogiini, mutta jostain syystä tämä ei onnistunut vaan sivusto herjasi, että vahvistustiedostoa ei löytynyt. Epäilen, että käyttäjässä vika ja en osannut nyt ladata vahvistustiedostoa oikeaan paikkaan. Onko tähän lukijoilla antaa vinkkejä tähän ongelmaan?

Myöskään verkkosivujen analytiikan puolelta en ankarista etsinnöistä huolimatta löytänyt suomalaisia sovelluksia, tuntuvat olevan kiven alla nämä Suomi-versiot. Onko sinulla tietoa suomalaisista ilmaisista tai miksei maksullisistakin sovelluksista, joilla voidaan helpottaa vaikka yrityksen sisäistä tiimityöskentelyä tai analysoida yrityksen verkkosivujen tuottamaa dataa? Saa vinkata!

 

Video-cv purkissa!

Heipä hei rakkaat lukijani. Nyt pääsette tutustumaan minuun myös videon muodossa! Nimittäin video-cv on valmis. 😜 Täytyy sanoa, että olipa jännittävää katsella itseään videolta, hyvin outoa. En ollut aiemmin tottunut moiseen. Mutta nykypäivänä on maailma täynnä videoita, some täyttyvät itse kuvatuista videon pätkistä milloin missäkin maisemassa. Miksi ei sitten valjastettaisi videon voimaa myös työnhakuun! 🤟🏼

 

Analysoidaan verkkosivujen kävijädataa – Google Analytics

Oletko koskaan miettinyt, ehkä yrittäjänä tai bloggaajana, mitähän lukijasi tai verkkosivujen kävivät hakevat sivuiltasi? Tähän antaa vastauksia Google Analytics. Google Analyticsiin pääsee näppärästi omalla tai yrityksen Google tilillä ja tunnuksia ei tarvitse erikseen luoda, jos Googlen tili on jo muuten käytössä. Kokeilen sovellusta nyt omien tunnuksieni alla ja otetaanpa seurantaan vaikkapa tämä blogi, mitä tässä parhaillaan kirjoittelen. Tilin avaamisen yhteydessä sovellukseen määritellään verkkosivun osoite, josta dataa halutaan kerätä. Lisäsin tähän kohtaan oman blogini osoitteen. Ja seuraavaksi päästiinkin jo katselemaan erilaisia dataa kerääviä työkaluja.

Google Analyticsin avulla saadaan kerättyä mieletön määrä tietoa sivuston käyttäjistä. Sovelluksesta käy ilmi mm. kuinka paljon sivuilla on tällä hetkellä käyttäjiä/vierailijoita, kuinka moni käyttäjistä on poistunut välittömästi, mistä päin maailmaa käyttäjät ovat, mihin aikaan käyttäjät vierailevat sivustolla jne. Raporttia saa haluamaltaan ajanjaksolta ja myös reaaliaikaisena. Sen lisäksi, että sivujen käyttäjämääristä saadaan tietoa, sitä saadaan myös demograafisella tasolla: minkä ikäisiä kävijät ovat, sukupuoli, sijainti, millä laitteella sivuja selataan, paljonko somen kanavilta on linkattu sivuille jne. Valtavasti siis tietoa esimerkiksi potentiaalisista asiakkaista ja mahdollisista tärkeimmistä asiakaspersoonista.

Google Analyticsin etusivun näkymää ja valikkoa.

Aiemmassa postauksessani koskien Fonectan Digikuntoon -kiertuetta kerroin myös verkkosivujen toimivuudesta ja sen vaikutuksesta esimerkiksi hakukonenäkyvyyteen. Google määrittelee sivun näkyvyyttä siis sen mukaan, kuinka nopeasti sivu latautuu käyttäjän laitteelle ja onko sivu responsiivinen jne. Google Analyticsistä saa poimittua tietoa myös näihin tarpeisiin eli vasemman puoleisesta alasvetovalikosta löytyy myös kohta, josta voidaan tutkia analysoitavan sivuston nopeutta, sivuston ajankäyttöä, käyttäjien ajankäyttöä ja sovellus antaa myös vinkkejä, missä kohtaa sivuston nopeutta voisi parantaa.

Google Analyticsin näkymää alasvetovalikosta.

Sovellus oli mielestäni todella helppokäyttöinen ja selkeä. Ja tietoahan sieltä sai valtavasti. Yritys voisi esimerkiksi tutkia Google Analyticsin avulla, mistä päin potentiaaliset asiakkaat ovat, mitä he sivuilta etsivät ja näiden tietojen avulla esimerkiksi kohdentaa markkinointia oikeisiin asiakasryhmiin. Mielestäni kaikkien omaa asiakaskokemustaan miettivien yritysten pitäisi ladata itselleen Google Analytics käyttöön ja ottaa irti datasta saatava hyöty!

Lisää sovelluksia projektityöskentelyn hallintaan

Edellisessä postauksessa jo viistinkin aihetta, johon pureudumme myös tässä postauksessa. Nimittäin sovelluksia, joilla hallitaan erilaisia projekteja. Tarkastelin eilettäin tutkijan lasit päässä Microsoft Planneria, mutta tsekataanpas nyt Trello ja Jira -sovellukset!

Mihin sovellukset on tarkoitettu?  Sekä Trello että Jira on tehtävien- ja projektinhallintaan tarkoitettuja työkaluja. Jira pohjautuu relaatiotietokantaan, jonka asioita hallitaan web-pohjaisella käyttöliittymällä. No nyt tuli sellaisia sanoja, että ei aivan kaikkea ymmärrä. Relaatiotietokanta? Se on tietokanta, joka muodostuu useista taulukoista. Relaatiotietokannasta tietoa on helposti saatavilla. Järjestelmässä luodaan taulukoiden välille relaatio eli yhteys, joka nopeuttaa ja tarkentaa tietojen päivittämistä, koska tieto synkronoituu yhdellä tallennuksella useampaan paikkaan.

Jirassa tiimin jäsenet voivat työskennellä saman projektin ympärillä, kuten Microsoft Plannerissakin. Riippuen tiimien työskentelytavasta, Jirassakin voidaan merkitä vastuuhenkilöitä eri tehtäviin eli issueihin tai tehtävät voivat olla tiimin yhteisellä työlistalla. Myös Jirassa, kuten Plannerissa käytetään tauluja “To do”, “In progress” ja “Done”, joiden välillä tehtäviä siirrellään tilanteen mukaan. Tehtäviin voidaan lisätä erilaista sisältöä, kuten linkkejä tai liitetiedostoja. Tehtäviin voi myös laittaa myös “alitehtäviä” em. sisällön lisäksi.

Jostain syystä koin nyt tämän Jiran käyttämisen hankalammaksi kuin esimerkiksi Microsfot Plannerin. Tähän varmasti vaikuttaa se, että sovelluksessa oli sekaisin sekä Suomea että Englantia. Oli issueita, sprinttejä ja story pointteja. Koska ei käy selväksi suoraan, mitä näillä tarkoitetaan, täytyy nämä ensin sisäistää esimerkiksi testaamalla sovellusta ennen kuin sitä lähtee aktiivisesti käyttämään. Jirasta ei näyttänyt olevan saatavilla sovellusta mobiiliin, mikä rajoittaa mielestäni hieman käyttömahdollisuuksia.

Sitten Trello. Sovellukseen pystyi näppärästi kirjautumaan Googlen tunnuksilla.  No tämähän laski heti kynnystä luoda itselleni tili Trelloon. Mitäpä jos vaikka alkaisin omia projektejani hallita Trellolla! Myös Trellossa “pelataan” keltaisilla lapuilla eli luetteloilla, joita siirrellään “To do” taululta, “työn alle” ja siitä “valmis” taululle. Todella selkeää ja simppeliä, tykkään. Luetteloihin voi tehdä “kortteja”, jotka vastaavat tehtäviä ja kortteihin voidaan liittää liitetiedostoja, äänestyksiä, tavoitepäivämääriä ja tarkistusluetteloita. Trelloa voi siis käyttää omiin projekteihin tai työryhmissä, joita Trelloon voi luoda tarpeen mukaan. Projekteja voi olla useampia, vaikkapa jokaiselle asiakkaalle oma “projekti”, johon on pääsy asiakkaalla että yrittäjällä. Trellosta on olemassa ilmaisversio, johon siis itsekin kirjauduin ja sovellukseen voi ostaa myös Business Class oikeudet, josta löytyy vielä kattavammin työkaluja eri tarpeisiin.

Kuvakaappaus Trellon työnäkymästä.

Trellon työnäkymä on tuollainen vihreä, mutta taustakuvan ja ulkoasun pystyy muuttamaan mieleiseksi. Heti olinkin kokeilemassa, saisiko taustakuvan päivitettyä johonkin maisemaan tai muuhun mukavaan katseltavaan! Ainiin, Trellosta sai myös ladattua sovelluksen mobiiliin, joten annan ääneni Trellolle nyt tässä “kisassa”. Mainittakoon nyt vielä, että Trello on käytössä the New York Timesissä, kyllähän tämän silloin täytyy olla todella toimiva sovellus! 😜

Tiimityöhön tehoa sovelluksista

Nykyään etätyö on tätä päivää. Työkaverisi saattaa olla koneellaan Kemissä, kun itse olet vaikka Pellossa. Tai jos lisätään vielä kierroksia, itse olet Suomessa ja asiakas vaikka Afrikassa! Fyysisiä kilometrejä väliin mahtuu, mutta pääsette samaan työtilaan käyttämällä erilaisia sovelluksia, joilla voi kokoustaa, pitää palavereita, jakaa työpöytää jne. Microsoftin Office 365 paketti on itselleni osittain tuttu työelämästä, lähinnä kuitenkin Outlookin mailin osalta. Tutustutaanpas seuraavaksi Microsoft Teams ja Microsoft Planner -sovelluksiin. Mitäs hauskaa niillä voisikaan saada aikaiseksi!

Microsoft Teams, mikä se on? Teams on Microsoftin tarjoama sovellus, jolla voit pitää yhteyttä erilaisten tiimien jäseniin missä päin maailmaa tahansa. Mikä loistava etätyön kalu siis. Teamssistä on ladattavissa päätteelle ja mobiiliin omat sovellukset, joiden avulla käyttö on helppoa ja vaivatonta. Sovelluksen avulla voidaan järjestää reaaliaikaisia palavereja ja kokouksia, koulutusta, jakaa tiedostoja ja antaa tehtäviä toisille tiimiläisille. Kaikkea tietoa ei tarvitse myöskään jakaa kaikille vaan sovelluksessa voidaan käydä keskustelua myös tietyn tiimin tai henkilön kanssa.

Microsoft Teams näkymää.

Sovellus vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ja selkeältä käyttää, varmasti helpottaisi monenkin yrityksen palaveeraus- ja koulutuspäiviin liittyviä ongelmia, jos työntekijöitä on esimerkiksi useammassa toimipisteessä. Tai miksei Teamssillä voisi käydä suunnittelupalavereja tai -keskusteluja vaikkapa alihankintana tuottettavien palveluratkaisujen tai -kokonaisuuksien osalta ihan asiakkaan kanssa. Käyttömahdollisuuksia varmasti löytyy.

Sitten Microsoft Planner. Kun lähdin tutkimaan Planneria mietin, eroaako se paljoakaan Microsoft Teamssistä. Myös Planner on sovellus virtuaalisen työryhmätyöskentelyn mahdollistamiseksi paikkariippumattomasti. Planner toimii yhteen Teamssin kanssa ja projektit voi voi jakaa myös Teamssin kanaviin tai ryhmiin. Sen lisäksi, että Planner synkronoituu yhteen Teamssin kanssa, uudesta projektista luodaan automaattisesti myös ryhmät Outlookkiin keskusteluihin sekä kalenteriin, tiedostot siirtyvät SharePointtiin ja syntyy myös oma muistikirja OneNoteen. Ja niinkuin Teams, myös Plannerista on ladattavissa sovellukset mobiiliin ja päätteelle.

Plannerissa voidaan luoda projekteja Planner Hubissa. Itse projektissa pelataan muistilapuilla, joihin voi liittää kuvia, tiedostoja ja SharePointin tiedostoja. Muistilappuja siirrellään “säilöihin” eli osastoihin, joihin laput sillä hetkellä kuuluvat. Esimerkiksi lappu tehdään “To do” listalle, otetaan “Työn alle” säilöön ja kommentoidaan vaikka, että “Mirva hoitaa tehtävän x”. Ja kun homma on valmis, muistilappu siirretään”Valmis” listalle. Tehtäviä voi myös “nakittaa” ryhmän jäsenille hoidettavaksi tarpeen mukaan eli lappuun voidaan merkitä vastuuhenkilö. Kätevää. Näitä säilöjä, joissa lappuja siirrellään, voidaan luoda omien tarpeiden ja mielikuvituksen rajojen mukaisesti.

Plannerin näkymä.

Kun tutkin Planneria pidemmälle, huomasin erot Teamsin ja Plannerin välillä. Planner on enemmän ryhmätyökalu projektien työstämiseen, kun taas Teams on tiimien keskusteluyhteyttä parantava alusta. Planneria voisi hyödyntää esimerkiksi siten, että asiakkaista avattaisiin kustakin oma projektinsa, johon sitten kirjattaisiin ylös vaadittavat toimenpiteet projektin ts. toimeksiannon loppuunsaattamiseksi. Vaikkapa sitten asiakkaan alihankintana toimitetun ohjelmistopaketin räätälöimiseksi ja toimittamiseksi asiakkaan laitteille. Näitä tehtäviä eli muistilappuja sitten otettaisiin työstettäväksi, siirreltäisiin säilöstä toiseen, kommentoitaisiin jne. ja kaikki työntekijät näkisivät ne.

Mennäänkö mainospuheilla vai pistetäänkö audiovisuaalista sisältöä pakettiin?

Visuaalinen sisältö, siis kuva, on jo aikalailla perusasioita nykyajan sisällöntuotannossa ja esimerkiksi sisältömarkkinoinnissa. Kertoohan kuva enemmän kuin tuhat sanaa, jos käytetään tätä vanhaa klisettä. Ja onhan se totta. Kyllä kuva antaa asiasta tarkempaa tietoa kuin se, että myyjä yrittää vakuuttaa tuotteen laadusta pelkästään sanoin. Kun viedään visuaalisuus hieman pidemmälle, laitetaan kuva liikkumaan ja ääntä mukaan. Tuotetaan siis audiovisuaalista sisältöä. Tällä materiaalilla voi jo niin sanotusti räjäyttää pankin! Etenkin, jos kilpailijat eivät ole tätä vielä huomanneet. Audiovisuaalisuus on siis liikkuvan kuvan eli videon ja äänen yhteispeliä. Elokuvia, mainoksia, informatiivisia videoita markkinoinnissa. Tv-sarjoja. YouTuben sisältöä, tubettajan tuottamaa audiovisuaalista sisältöä omien mielenkiinnon kohteiden ympärillä. Audiovisuaalinen sisältö ts. video on muuten jonoon laitettuja kuvia, oletko koskaan ajatellut sitä? Näin saadaan erilaisten ilmeiden ja eleiden tuottama informaatio mukaan sisältöön.

Kun visuaalista tai audiovisuaalista sisältöä tuotetaan, käytetään siinä erilaisia tehokeinoja. Kuvakulmia, rytmiä, kuvakokoja ja audiovisuaalisessa sisällössä myös ääntä.  Äänet tai äänettömyys kertovat jotain tilanteesta. Kuvakulmat ja erilaiset kuvakoot viestivät myös erilaisia asioita ja toimivat tehokeinoina. Laajakuvassa näkyy koko tilanne ja kaikki osallistujat. Koko hetki on siis nähtävillä yhdellä silmäyksellä. Tästä vaikkapa esimerkkinä lännenfilmeistä tuttu kaksintaistelun tilanne, jossa näkyvät molemmat miehet, kädet valmiina nappaamaan aseet vyötäisiltä. Kumpi ehtii ensin? Sitten taas hyvin läheltä kuvattu lähikuva henkilön päästä tai kasvoista menee niin sanotusti henkilön pään sisään ja kertoo visuaalisesti sitä, mitä henkilön mielessä liikkuu.

Erilaisia kuvakokoja. Kuva Timo Puukko luentomateriaalit.

Yllä näkyy erilaisia kuvakokoja. Kuvakoon vaihtelu videossa pitää katsojan mielenkiinnon yllä. Oletko koskaan ajatellut, että yhdestä kohdasta kuvattu esittelyvideo on paljon tylsempää katseltavaa kuin video, jossa kuvakokoa vaihdetaan ja voidaan ihan jättää yksi kuvakoko välistä ja siirtyä vaikkapa yleiskuvasta suoraan puolikuvaan ja niin edelleen.

Myös liikkeellä, esimerkiksi poistuvalla kohteella luodaan jännitettä kohtaukseen. Jos muistat Titanicista sen hetken kun Jack ja Rosie kelluvat meressä pienen lautan päällä. Jackin hetket ovat jo valitettavasti ohi, kylmä vesi on pysäyttänyt sydämen sykkeen. Myös Rosie on pahasti kylmettynyt. Hyvä, jos sanaa suustaan saa! Kohtauksessa pelastusvene lipuu Rosien läheltä, mutta kääntyy pois. Rosie ei saa ääntä kuulumaan huutaakseen apua, mutta yrittää parhaansa. Jännitettä kohtaukseen luotiin sillä, että pelastusvene loittoni/poistui kohteesta katsottuna. Saako Rosie apua vai jääkö hänkin hyisen meren armoille?

Visuaalisen sisällön tuottamiseen löytyy nykyään kameroita joka lähtöön. Jokainen puhelin on varustettu kameralla, mutta myös digijärjestelmäkamerat ovat yleisiä. Itse kuvaan paljon, etenkin luontoa ja Canon EOS 60D on tuttu kapine omassa käytössä. Kuvien ottamisessa on tärkeää ottaa huomioon valotusaika eli suljinaika, aukon koko ja ISO-herkkyys. Näistä perusasetuksista voit lukea lisää Kamerakoulun sivuilta. Suljinaika on siis aika, jonka kameran sisällä oleva suljin on auki ja napsahtaa kiinni. Tämä määrittää siis sen, kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle. Toinen tärkeä tekijä on aukon koko. Objetiiveissa on erilaisia aukkoja (aperture) ja aukon koko määrittää sen, kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Pimeällä kuvattaessa aukon täytyy olla mahdollisimman iso, jotta kaikki mahdollinen valo saadaan kameraan ja vastaavasti kirkkaassa päivänvalossa, aukko voi olla pienempi, jotta kuva ei ylivalotu ts. pala puhki. Aukon koon numeerinen arvo on hieman hämmentävä. Pieni numero esimerksiksi f 2,0 on yhtä kuin iso aukko ja f 32 on taas pieni aukko. Kolmas tärkeä tekijä kuvan ottamisessa on ISO-herkkyys. Perinteisen filmikameran kohdalla ISO-herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka herkkää filmi on valolle. Muistat varmaan, kun vanhempasi valitsivat Espanjan lomalle filmiä ISO100 herkkyydellä ja tämähän johtui siitä, että Espanjassa valoa riittää todennäköisesti. Liian herkkä filmi palaa puhki. Digikameroiden ajassa ISO-herkkyys kertoo siitä, kuinka herkkä kenno on valolle. ISO-herkkyys kannattaa säätää mahdollisimman pienelle, koska korkea ISO-herkkyys lisää kuvaan kohinaa eli rakeisuutta. Esimerkiksi pimeässä kuvatut revontulet menevät herkästi rakeisiksi, jos ISO-herkkyys on laitettu kovin korkeaksi. Mieluummin avataan aukkoa ja pidennetään suljinaikaa.

Ensimmäisiä kunnon revontulikuviani kevättalvelta 2018.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Itse olen tottunut olemaan lähinnä kameran takana, mutta nytpä päädyinkin digiassarina haasteen eteen tuottaa itsestäni video-cv työnhakua varten. Ajatus on, että audiovisuaalinen sisältö tuo paremmin persoonaa ja ominaisuuksia esille ja onhan se totta. Projekti oli mielenkiintoinen ja opettavainen! Oman naamansa katselu videolla on tuntunut hieman haasteelliselta, mutta pikkuhiljaa siihenkin tottuu ja homma alkaa näyttämään luontevalta. Video-cv on vielä hieman vaiheessa, mutta lupaan jakaa sen teille, kun on valmista! 😁

 

Fonectan Digikuntoon-kiertueelta poimittua

Viimeviikolla osallistuttiin digiassareina Fonectan Digikuntoon-kiertueelle. Tapahtuma oli suunnattu alueen yrityksille, mutta digiassarit olivat enemmän kuin tervetulleita. Olihan tuo myös mahtava mahdollisuus verkostoitua eri osaajien kanssa! Ja sitten aiheisiin. Päivän polttavat perunat: yritysten verkkosivut ja niiden puuttuminen, ostokäyttäytymisen ja tiedonhaun kokemat muutokset, some yrityskäytössä ja hakukoneoptimointi.

Hämmentävää tietoa oli, että lappilaiset yrittäjät eivät kovinkaan hyvin ole heränneet siihen, että yritystoiminta on siirtynyt pitkälti verkkoon ja mobiililaitteelle. Fonectalta Otto Hietaharju totesi, että vain noin 40 % lappilaisista yrityksistä on responsiiviset kotisivut. Eli sivut, jotka mukautuvat käyttäjän laitteen mukaan mobiiliin, tablettiin tai päätteelle. Voin kertoa, että on aika ikävää penkoa asiaa yrityksen sivuilta mobiilissa, jos sivu sinnikkäästi pysyy päätteelle optimoidussa muodossa. 37 % yrityksistä tilanne on sitten se, että yrityksillä on kotisivut, mutta ne eivät ole responsiiviset. No, sen lisäksi, että ei responsiiviset sivut eivät houkuttele ostoksille, ei sitä tee myöskään sivut, joita ei ole olemassa! Tällaisia yrityksiä Lapista löytyy jopa 23 %. Määrä on mielestäni hurja tässä digitalisaation ajassa! Sen lisäksi, että shoppailijat, ne tavan henkilöasiakkaat pyöriskelevät päivät netissä, sieltä voit löytää myös omat BtoB asiakkaasi. Samalla tavalla hekin ovat ihmisiä, yritystä edustamassa. Tekevät Google-hakuja ja vertailevat. 92 % näistä bisnespuolen asiakkaista hyödyntää ostoissaan vasta viimevuosina Suomessa suosioon nousutta LinkedIniä. Ja en nyt viitsi edes lähteä arvailemaan lappilaisten yritysten LinkedIn aktiivisuutta. Olen todennut itsekseni sen olevan erittäin heikko. Jos vielä luvut kiinnostavat, 98 % suomalaisista käyttää internettiä tiedonhakuun ja 79 % heistä tekee sen mobiilissa eli älypuhelimella. Kun suhteuttaa nämä luvut äskettäin käytyjen lukujen ja lappilaisten yritysten sivujen toimivuuteen ja verkkonäkyvyyteen… No, ne tekee kauppaa, joilla hommat toimii!

Kun oli tarpeeksi äimistelty sitä, että verkkosivujen tilanne yritysrintamalla on aika heikko, siirryttiin tutkailemaan hiukan verkkokanavia markkinoinnin näkökulmasta. Tästä aiheesta meille kertoi oman alansa asiantuntija Santeri Jaakkola. Verkkokanavia, vaikkapa verkkosivuja pystyttäessä tulee hommaa tutkailla asiakkaan näkökulmasta. Mitä sivuille kannattaa laittaa, että ne palvelevat asiakasta ja houkuttelevat asiakkaan tutkailemaan sivujen sisältöä ts. yrityksen palveluja tai tuotteita sekä ostamaan. Kun näitä kävijöitä sivuille on saatu, heistä kannattaa kerätä dataa. Dataa dataa ja lisää dataa. No se datahan ei yksinään riitä, pitäähän sitä vielä myös analysoida: missä asiakaat menevät verkkosivuillasi, mitä tekevät ja minkälainen viesti voisi toimia heihin. Fonectalta löytyy esimerkiksi verkkosivuihin liitettävä palvelu Fonecta Audience Insights, joka on ilmainen ja sillä voidaan määritellä minkä tyyppiset ihmiset ostavat tuotetta/palvelua ja sitä kautta lähteä tavoittelemaan saman tyyppisiä ostajia yrityksen asiakkaaksi. Kätevää eikö! Tämähän on myös sitä asiakkaan ymmärtämistä, ostajapersoonan luomista. Näistä asioista ollaan puhuttu aiemminkin blogissa. Eli auta asiakasta ostoprosessin eri vaiheissa ja eri kanavissa, kokeile eri variaatioita, mittaa, optimoi ja opi! Muista myös se, että henkilöasiakkaalle ja yritysjohtajalle viestitään eri tavalla eli räätälöi sisältösi tavoiteltavan ostajapersoonan mukaan.

Sen lisäksi, että markkinointia voi tehdä verkkosivuilla, sitä voi myös tehdä erilaisissa somen kanavissa ja Santeri puhui myös näistä. Esimerkiksi LinkedIn on nostanut suosiotaan BtoB markkinoinnissa ja bisnespuolen asiakkaat käyttävät sitä, kuten jo aiemmin mainitsin, aktiivisesti ostopäätösten tekemiseen. Myös LinkedInissä on mahdollista kerätä kävijöistä dataa LinkedIn Insight Tag ja Partner Data -palveluilla. Google Ads ja hakusanamainonta on myös tärkeää. Taas, kuten jo aiemmin mainitsin, suomalaisista 98 % käyttää hakukonetta tiedonhakuun etsiessään palveluntarjoajaa. Muista siis näkyä ja optimoida itsesi hakusanoilla Googlen osumien kärkikahinoihin! Riippuen kohderyhmästä ja ostajapersoonista, voi myös Display ja YouTube -mainonta  ovat toimivia markkinointikanavia. YouTuben kautta viikkotavoitettavuus 15-65 -vuotiaiden osalta on isompi kuin TV-kanavilla. Oletko tullut sitä ajatelleeksi? Pikku vinkki… itsekin kelailen aina mainokset ohi, koska katselen ohjelmat pääsääntöisesti talletukselta. TV-mainokset: rahanhukkausta ja minun ajanhukkausta. 😜

Jotta varmasti saisimme päät pyörälle päivän Digikuntoon -paketista, nousi vielä Johannes Lindlom lauteille kertomaan verkkosivujen hakukoneoptimoinnista. Kun puhutaan hakukoneoptimoinnista ja verkkosivujen responsiivisuudesta, kannattaa olla tietoinen siitä asiasta, että Google on poistamassa päätelaitteelle skaalautuvien verkkosivujen hakemiston todennäköisesti noin 3 vuoden sisään. Tällä hetkellä Googlella on vielä käytössään kaksi hakemistoa, toinen päätelaitteille skaalautuville sivuille ja toinen mobiiliin. Mobile first ajatus siis käyttöön ja tehdään niistä sivuista responsiiviset!

Googlelta löytyy monenlaista työkaluja hakukoneoptimointiin ja sivuilta saatavan datan analysointiin. Esimerkiksi Google Search Console -tool työkalulla saat dataa siitä, miten verkkosivu suoriutuu ja palvelusta saat myös tietoja, mikäli on jotain kriittisiä kohtia, joita pitäisi parantaa sivuston toimivuuden kannalta. Sivujen latautumisnopeushan on siis a ja o ja vaikuttaa mm. siihen, miten korkealle Google verkkosivusi nostaa heidän hauissaan. Johannes puhui siitä, että sivujen latautusmisnopeus täytyy olla hyvä. Mikäli sivun sisällön latautuminen mobiililaitteella kestää yli 3 sekuntia, peli on menetetty niin sanotusti ja näkyvyys hakukoneissa laskee. Tähän siis kannattaa panostaa, että verkkosivut ovat toimivat ja latautuvat sujuvasti sekä ovat rakenteeltaan selkeät.

Verkkosivujen toimivuuden lisäksi muita hakukonenäkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat sivulla viipymisaika, sivujen käytön helppous ja tietojen löydettävyys sekä sivuille tehdyt viittaukset muilta sivustoilta.  Sisältö on “kuningas” ajatusta kannattaa myös huomioda näkyvyyden kannalta ja sivuilla kannattaakin kertoa, mistä sisällössä on kyse ihan sanoin. Vaikka kuinka tuntuisi typerältä vaikkapa sorakauppiaana kirjoitella auki sorakuorman taustatietoja tai muita tekijöitä, joita sorakuorman ostamiseen voi liittyä, se kannattaa tehdä. Sivustosi on myös “staattinen käyntikortti”, joten senkin vuoksi siihen kannattaa jo panostaa.

 

 

Sosiaalinen media yrityskäytössä

Osallistuin juuri Markkinointiviestintätoimisto Kuulun, tuttavallisemmin Kuulun, koulutukseen koskien sosiaalisen median yrityskäyttöä. Varsin kattava paketti tietoa tipautettiin vahvoille käsivarsilleni tuon päivän aikana. Päätin pureskella materiaalia vähän tällä tavalla blogi-postauksen muodossa. Mennään asiaan!

Miksi some? Kun mietitään yritystoimintaa, nykyään on enemmän perusoletuksena, että yritys on löydettävissä ja tavoitettavissa somen kanavista. Jossain olen kuullut myös väittämän, että yritys, joka ei ole sosiaalisessa mediassa ei ole myöskään olemassa. Aika kovaa settiä vai mitä! Siksipä on tärkeää ottaa itselleen sopivat kanavat haltuun somen kentällä, jotta asiakasvirrat eivät tyrehtyisi tykkänään näkyvyyden puutteesta.

 

 

 

 

 

Sosiaalisen median kanavia on tarjolla yllinkyllin, tärkeimmät ja käytetyimmät näistä ehkä ovat Facebook ja Instagram. Mainittakoon, että kanavia on myös olemassa esimerkiksi YouTube, Pinterest, Snapchat, Whatsapp jne, mutta pureudutaan nyt näihin kahteen yleisimmin käytettyyn kanavaan tarkemmin.

Sosiaalisen median kanavat tuovat yritykselle toivottua näkyvyyttä, mahdollistaa brändin vahvistamisen, kohderyhmien tavoittamisen, tehokkaan mainostamisen ja keskustelun asiakkaiden kanssa. Somekanavilla on myös omat käyttötarkoituksensa, Facebook on enemmän tiedottava kanava, jossa voidaan jakaa linkkejä eri sisältöihin, verkkokauppoihin ja yrityksen omiin nettisivuihin. Instagram on taas visuaalisempi kanava ja kuvat ja lyhyet videot ovat Instagramin sisältöjen pääroolissa.

Sosiaalisen median sisältöä ja some-markkinointia ei kannata tehdä sattumanvaraisesti niinkuin ei mitään markkinointia! Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja sisällöt kannattaa räätälöidä tavoiteltavalle kuulijakunnalle sopivaksi. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi eri ihmistyyppeihin puree eri tavalla tuotettu sisältö vaikka itse perusajatus pysyy samana?

Lähde: Kuulu.fi

Ei voida sanoa, että kukaan ihmisistä edustaisi vain yhtä tyyppiä, jokaisesta varmasti löytyy piirteitä vähän jokaisesta osa-alueesta, mutta todennäköisesti jokin osa-alue on muita vahvempi, joka sitten johtaa niin sanotusti henkilön ajattelua, arvoja ja periaatteita.

Lähde: Kuulu.fi

Mitä sitten näillä ihmistyypeillä on väliä, kun mietitään vaikka Facbookin tehtävää postausta? Esimerkkinä voidaan vaikka sanoa, että punaisille ihmistyypeille tehtävä sisältö kannattaa olla suoraviivaista ja sisältää faktan ilman turhia jargoneita. “Tässä on Masi-kola, todella huippuunsa viritetty lumityöväline, kevyt ja hyvin liukuva.” Sitten kun tuota Masi-kolaa myydänkin vihreälle tyypille, voisi sisältö olla seuraavaa: “Onko lumityöt tuottaneet sinulle harmaita hiuksia tänä talvena? Oletko rasittanut kätesi lapioimalla pihapiirin lumia pois käytäviltä liian pienellä lapiolla? Mikäli haluat helpottaa työtäsi, tässä on siihen vastaus, nimittäin Masi-kola! Se on kevyt ja liukuu keveästi kinosten yli. Masilla teet talven lumityöstä vaivattomampaa ja säästät voimavarojasi muuhunkin.”

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, Instagram on visuaalisempi kanava, jonka sisällön pääroolissa on ihanat silmiä hivelevät kuvat. Instagramin sisällössä kannattaa siis todellakin panostaa kuviin ja siihen, että sisältö olisi mahdollisimman yhdenmukaista esimerkiksi värimaailmaltaan. Instgrammissa, kuten myös Facebookista löytyy (tosin ei ole ehkä niin suosittu), story osio, jossa voi jakaa lyhyitä videon pätkiä sekä kuvia esimerkiksi yritystoiminnasta “behind the scenes” hengessä. Kasvot myyvät myös nykyään enemmän kuin esineet/asiat. Kun tuotteelle saadaan kasvot, on tykkäyksien määrä taattu.

Kun markkinointia ja sisältöä tehdään, kannattaa sen vaikuttavuutta myös mitata. Facebook tarjoaa itsessään  yritystilin seuraajista valtavan määrän tietoa, jota voidaan hyödyntää markkinoinnin kohdentamisessa oikealle asiakassegmentille. Myös Instagramista saa ulos dataa, josta näkee mm. seuraajien kotipaikkakunnat, ikähaarukan jne. Niin Instagramin kuin Faebookinkin puolella kannattaa analysoida, millainen sisältö toimii parhaiten ja pyrkiä tuottamaan vastaavaa sisältöä, jotta seuraajia ja tykkäyksiä eli näkyvyyttä saataisiin lisää.

Työelämä ja digitalisaation tuomat muutokset

Kognitiivinen työhyvinvointi, oletko kuullut sellaisesta aiemmin? Termi työhyvinvointi on varmasti kaikille tuttu, mutta kognitiivinen työhyvinvointi voi olla hiukan oudompi. Kognitiivinen työhyvinvointi on noussut esille siinä samalla, kun työelämä on kokenut mullistuksen ja työtä tehdään yhä enemmän erilaisilla digitaalisilla laitteilla, jotka mahdollistavat työn tekemisen käytännössä missä vaan ja aiheuttavat erityisen paljon ärsykkeitä ihmisaivoille. Ennen kuormittuminen oli enemmän myös fyysistä: metsuri rahtasi tukkeja pitkin metsiä, kun taas nykyään työtä tehdään enemmän aivoilla ja kuormittuminen tapahtuu enemmän mielen puolella. Nykyään luetaan, kirjoitetaan, analysoidaan, mitataan, käytetään tietojärjestelmiä, työ vaatii tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä ja keskeneräiset asiat saattavat olla takaraivossa niin sanotusti “mielen päällä”. Lisäksi työtä keskeyttää avokonttoreiden työkaverit, soivat puhelimet ja paikan päällä käyvät asiakkaat.

Kuten jo mainitsinkin, digitalisaation myötä erilaiset laitteet ovat mahdollistaneet sen, että työtä voidaan tehdä missä vaan ja milloin vaan. Vaikka 24/7. Tämä ei tietenkään ole kenenkään edun mukaista, koska tällöin kynttilä palaa molemmista päistä ja lopputulos ei tule olemaan hyvä. Digitalisaation tuoma muutos vaatiikin työntekijältä valveutuneisuutta ja sitä, että osaa rajata työn ja vapaa-ajan erilleen toisistaan siitä huolimatta, että työsähköposti voi kilahtaa vaellusreissulla tai perjantai-iltana, kun oli tarkoitus katsoa Sohvaperunoita ja dippailla porkkanoita sohvalla loikoillen. Vaikka tämä työn uusi rytmi tuo tekijälleen haasteita, antaa se myös paljon hyviäkin juttuja. Se, että työntekijä voi tehdä työtään vireystilan mukaan ja esimerkiksi etätyönä kotoa, lisää työhyvinvointia. Kun työntekijä voi vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun, se lisää työn hallinnan tunnetta ja niin ikään sen miellekkyyttä.

Etätyössä on siis puolensa, maailma suorastaan pelastuu, kun ei tarvitse joka päivä ajella työpaikalle suorittamaan päivän tehtäviä. No, tämä oli hieman kärjistetty, mutta onhan tässä tällainenkin aspekti toki olemassa: vähemmän työajoa = vähemmän päästöjä. Vaikka etätyö kuulostaa hienolta mahdollisuudelta, on siinä myös omat “varjopuolensa”. Sosiaalisia konktakteja päivän aikana ei kovin synny, kun itsekseen työskentelee vaikka kotoa päin. Itse olen kokeillut etätyötä ja totesin, että tämän sosiaalisten kohtaamisten kaipuun todella huomaa, kunhan tämä etätyön mahdollisuudesta syntynyt alkuhuuma hälveni. Tasapaino siis tässäkin: sopivasti etätyön mahdollisuutta ja sopivasti myös työkavereiden kohtaamisia ihan konkreettisesti työpaikalla tekevät työstä mielekästä.

Miten tästä kaikesta sitten selvitään? Työ on avokonttoreissa täynnä ärsykkeitä, mutta ärsykkeitä tulvii myös etätyöhön ja vapaa-ajalle. Muistiliitto on luonut muistin ja työn 10+1 teesiä:

  • Varmista työsi rajat
  • Vähennä tietotulvaa
  • Luo toimivat työstrategiat
  • Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle
  • Hallitse keskeytyksiä
  • Anna työrauha myös muille
  • Käytä muistin apuvälineitä
  • Älä lisää kuormitustasi
  • Luo avoimuuden kultuuria
  • Ylläpidä positiivista ilmapiiriä
  • Yhdistä liikunta ja työ

Näitä noudattamalla vähennät omaa ja työkavereidesi kognitiivista kuormaa huomattavasti ja työ on helpompaa sekä vähemmän stressaavaa. Kuulostaa hyvältä!

Työstä pitää myös palautua, jokaisella on varmasti omat keinonsa tähän. Työstä voi palautua jo myös itse työajalla ja näin kannattaakin tehdä. Ei ole järkevää rutistaa itsestään kaikkia mehuja työpäivän aikana ja sen jälkeen siirtyä kotiin muumioitumaan illaksi sohvalle, kun ei muutakaan jaksa. Työpäivän aikana voi pitää mikrotaukoja, katsella ikkunasta ulos (jos maisema hivelee silmiä, mikäs sen parempaa), käydä pienellä kävelyllä lounastauolla, kuunnella musiikkia taustalla samalla, kun tekee työtehtäviä, jotka eivät ehkä vaadi täydellistä keskittymistä ja hiljaisuutta tai juoda kahvit ehkä ulkona. Sen lisäksi, että jo työpäivän aikana pitää pieniä palauttavia tuokioita, palautumiseen kannattaa panostaa vapaa-ajalla. Omia mieluisia vapaa-ajan harrastuksia, jotka myös palauttavat mielestäni tehokkaasti ovat lukeminen, ulkoilu ja ehkä parhain: retkeily ja kalastus. On sanottu, että jo 15 minuutin metsässä oleskelu laskee stressitasoa ja sykettä. Metsäily on kyllä parasta, mitä tiedän!

Verkkopalvelut ja -kanavat

Nykyään jokaiselta löytyy älypuhelin taskustaan, jolla voi Googlata vaikka kaupan hyllyjen välissä, onko hyppysiin tarttunut shampoo hyvää kamaa vai aivan surkeaa tavaraa. Sen lisäksi, että tietoa on heti saatavilla mobiilin avulla, on asiakkaalla myös käytettävissään paljon enemmän eri kanavia, joista hän voi etsiä tietoa kiinnostavasta tuotteesta, vertailla, katsella tuotevideoita, lukea toisten arvosteluja jne.

Digitalisaation myötä palveluiden myynti ja markkinointi on siirtynyt paljolti sähköiseen muotoon ja on syntynyt uusia verkkopalveluja sekä -kanavia, joita yritykset voivat tarpeidensa mukaan hyödyntää yritystoiminnassaan. Palveluiden myynti ja markkinointi menee nykyään siis Internetiin sen sijaan, että mainos on lehdessä tai tuote-esite kaupan hyllyssä. Mitäs niitä verkkopalveluja ja -kanavia sitten on?

Verkkopalveluja ovat verkkokaupat, yrityksen oma kotisivut ja erilaiset palvelukanavat, joita yrityksellä voi olla käytössä, esimerkiksi chat-palvelu. Verkkokanavia ovat myös sosiaalisen median kanavat, joita yritys voi ottaa tarpeen mukaan käyttöön. Myös näissä some-kanavissa voidaan markkinoida ja myydä tuotteita sekä palvella asiakkaita. Tutkaillaan näitä somen kanavia hiukan tarkemmin seuraavassa postauksessa!

Kun yritys rakentaa verkkopalveluja – ja kanavia, tulee sisällöntuotannossa ottaa huomioon sisällön kiinnostavuus. Mitä klikkaisin, jakaisin, katsoisin, lukisin tai peukuttaisin? Tästä puhutaan myös nimellä “Online Value Proposition” eli hyöty, jota verkkopalvelun toiminnot ja sisällöt antavat kuluttajalle. Sisällön täytyy olla arvokasta lukijalleen, jotta se saa näkyvyyttä, tylsä sisältö ei palvele ketään eikä tuota lisää asiakkaita. Yritys on siis myös nykyään myös media, joka jakaa esimerkiksi informatiivisia videoita, tuottaa ohjekirjoja jne. eri verkkokanaviinsa. Miksi tätä sisältöä sitten tuotetaan? Lyhyesti sanottuna verkkosisällön tarkoituksena on tavoittaa asiakas, vuorovaikuttaa, konvertoida eli saada asiakas ostamaan ja sen jälkeen sitouttaa palveluun eli saada asiakaas ostamaan uudestaan.

Digitaalisen markkinoinnin kokonaisuuteen kuuluu myös sähköpostimarkkinointi. Se on vuorovaikutusta asiakkaan ja yrityksen välissä. Sähköpostimarkkinointia varten tarvitsee kerätä liidejä eli potentiaalisia asiakkaita, jotka ovat osoittaneet kiinnostuksena yrityksen palveluja tai tuotteita kohtaan. Liidejä voi kerätä esimerkiksi tarjoamalla uutis- tai tarjouskirjettä tilattavaksi sähköpostiin, jolloin asiakaskandidaatti samalla sitoutuu tilamaan uutiskirjeen itselleen. Mikäli liidi ei ole sinulle ennestään tuttu termi, voit tutustua siihen Matterin blogissa. Liidit ovat myös osa inbound-markkinointia, josta puhuin edellisessä blogi-postauksessani.

Mihin lähetetty markkinointimielessä lähetetty sähköposti sitten johtaa? Olet ehkä kuullut aiemminkin termin “landing page” eli laskeutumissivu. Asiakas voidaan ohjata sähköpostista ostoksille laskeutumissivulle, tuttavallisemmin ländärille, mutta myös suoraan esimerkiksi Google-hausta tai somen kanavista voidaan yhtä lailla ohjata asiakasliikenne laskeutumissivulle. Mikäs tämän sivun tarkoitus sitten on? Ländärin tarkoitus on myydä esimerkiksi tiettyä tuotetta tai toimia markkinointikanavana, kun aloitetaan uusi kampanja. Tällaisesta kampanjasta voisi olla vaikka esimerkkinä kylpylä-hotellin pääsiäistarjoukset, joihin asiakas päätyisi Googlaillessaan pääsiäislomalleen aktiviteettejä. Googlesta asiakas pääsisi suoraan vaikka Kuusamon Tropiikin ländärille ja siitä ostamaan virikkeitä pääsiäiseksi.