Hakukoneoptimointi on muutakin kuin sisältöä!

Digiassareiden hakukoneoptimoinnin opiskelu huipentui viime perjantaina Kranu Oy:n koulutukseen, jossa sain mukavasti vahvistusta aiemmille ajatuksilleni, mutta myös uusia vinkkejä koskien hakukoneoptimoinnin viidakkoa. Kranu on siis oululainen hakukoneoptimoinnin asiantuntijayritys, jonka perustaja Jarno Tuovinen piti meille koulutuksen koskien verkkokaupan hakukoneoptimointia. Huippua! Tutkaillaanpas, mitä tältä reissulta jäi sitten digiassarin käteen.

Aiemmassa postauksessani koskien hakukoneoptimointia kerroinkin, että hakukoneoptimoinnin yksi osa on laadukkaan sisällön tuottaminen verkkokaupan sivuille, mutta se ei ole yksi totuus. Hakukonenäkyvyyteen vaikuttavat myös monet muut tekijät, joista tärkeimmät ovat 1) sisällön lisäksi 2) linkit verkkosivuille/verkkokauppaan muilta sivustoilta sekä 3) sivuston tekniikka eli se, että sivu toimii nopeasti ja tökimättä eikä linkit ole rikki. Monissa hakukoneoptimointia koskevissa artikkeleissa kerrotaan sisällön olevan tärkein, mutta sen ei tarvitse olla täydellistä – hyvä riittää. Panosta sisällön lisäksi myös näkyvyyteen ja sivun toimivuuteen niin homma rokkaa!

Toisessa blogipostauksessani koskien Google Search Consolea ja sen käyttöä kerroin myös siitä, että orgaaniset hakutulokset ovat yleensä suositumpia klikkailtavia hakutuloksissa kuin mainostetut. Yleensä jakauma menee niin, että 30 % googlailijoista klikkaa mainosta ja 70 % orgaanista hakutulosta. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että kun asiakas hakee tarkasti tuotetta esimerkiksi “naisten musta parka takki”, tämä kertoo siitä, että hän on tehnyt jo ostopäätöksen ja ostaa melko varmasti tuotteen kaupasta kuin kaupasta, kunhan vain mieluisa löytyy. Tässä kohtaa, mikäli potentiaalinen asiakas saa maksettuihin mainoksiin nappiin osuvan hakutuloksen, jossa on näkyvillä unelmien takki sekä kerrotaan myös takin hinta, kääntyykin myös orgaanisen tuloksen klikkailija maksettujen mainosten puoleen ja aiempi jakauma 30/70 kiepsahtaakin toisin päin eli 70 % ostoaikeissa olevista asiakkaista valitsee maksetun mainoksen, mikäli takki löytyy maksetuista mainoksista sopivaan hintaan.

Sitten linkeistä hieman asiaa. Verkkokauppaan voi tehdä verkkokaupan sisäisiä linkkejä eli linkkejä, jotka johtavat esimerkiksi eri kategorioihin tai tuotteisiin. Tämän lisäksi ulkoiset linkit (back links) eli muilta sivuilta verkkokauppaan tuovat linkit ovat kultaakin kalliimpaa ja näihin kannattaakin panostaa. Ulkoiset linkit ovat sisällön lisäksi yksi tärkeimpiä asioita hakukoneoptioimointia tehtäessä.

Miten omille sivuille johtavia linkkejä sitten voisi kerryttää?  Erilaisia vaihtoehtoja on mm. yhteistyökumppaneiltaan voi ostaa linkin omille sivuilleen ja somen linkit ovat hyvä tapa lisätä linkkejä webbiin. Linkkien hankkimisessa ja verkoston rakentelussa lähinnä on mielikuvitus rajana, joten ei muuta kuin harrastamaan out of the box -ajattelua! Älä kuitenkaan rakentele webbiin feikkilinkkejä – ne eivät ole sallittuja ja haittaavat taatusti hakukonenäkyvyyttä. Linkkejä rakentaessa kannattaa muistaa se, että määrä ei korvaa laatua. Linkit ovat siis sitä vahvempia, mitä vahvemmilta sivustoilta linkit johtavat verkkosivuille tai -kauppaan.

Molemmissa, sekä sisäisissä, mutta etenkin ulkoisissa linkeissä kannattaa panostaa siihen, että linkin ankkuriteksti on kuvaava, koska tämäkin vaikuttaa suoraan linkkien vahvuuteen. Ankkuritekstien nimeämisessä kannattaa myös olla kuitenkin varovainen, ettei Google tulkitse sitä hakutulosten manipuloinniksi. Hyvä ankkuriteksti on siis linkin sisältöä kuvaava, mutta ei liian tarkka.

Linkityksiä ja niiden määriä voi tutkailla mm. hakukoneoptimoinnin työkalulla Ahrefsillä, joka on maksullinen, mutta hyvä työkalu, mikäli haluaa panostaa hakukoneoptimointiin. Linkitysten lisäksi Ahrefsin työkalu antaa muutakin mielenkiintoista tietoa sivustosi reittauksesta ja siitä, kuinka luotettavaksi se koetaan käyttäjien keskuudessa.

Sisällön ja linkkien lisäksi hakukoneoptimointia voidaan tehdä hyvin monella tapaa ja ne eroavat aina hieman riippuen tarpeista. Esimerkiksi kivijalkaliikkeen hakukoneoptimointi tehdään hieman eri näkökulmasta kuin verkkokaupan sivujen hakukoneoptimointia. Verkkokaupan hakukoneoptimointia voidaan sisällön ja linkkien lisäksi tehdä myös verkkosivun valokuvien kuvaavalla nimeämisellä, jotta ne nousevat paremmin Googlen kuvahauissa. Aiemmin tutkaillut hakusanat voi myös yhdistää kivaan, yleisöön vetoavaan sisältöön omassa blogissa, jossa voidaan kertoa omasta liiketoiminnasta,  ajankohtaisista asioista koskien toimintaa jne. Jos blogin kirjoittelu innostaa, kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää tämä mahdollisuus, koska yllätys yllätys, blogi vaikuttaa suotuisasti hakukonenäkyvyyteen, kuten myös videot, joita voidaan taas jakaa omalla YouTube -kanavalla. Näiden tekijöiden lisäksi hakukonenäkyvyyteen vaikuttaa myös se, että verkkokaupan title eli Googlen hakutuloksen ikkuna-otsikko sekä meta-kuvaus, joka kertoo siis hakutuloksissa verkkosivun sisällöstä olisivat mahdollisimman napakat ja kuvaavat. Lisäksi kannattaa pitää siitä kiinni, että linkit toimivat ja sivusto toimii hyvin mobiilissa eli on responsiivinen ja latautuu nopsaan eikä ole esimerkiksi tehty raskaaksi liian isoilla kuvatiedostoilla. Näihin meta-kuvausten, titlen ja linkkien toimivuuteen voit ottaa avuksi Screamingfrog -työkalun, jota voi osittain käyttää myös ilmaiseksi.

Vaikutusmahdollisuuksia hakukonenäkyvyyteen on siis paljon ja Googlen algoritmien muuttuessa jatkuvasti on tämä suo niin sanotusti loputon. Ei kuitenkaan kannata lannistua ja heittää hanskoja tiskiin! Tutki ja havainnoi omaa tilannetta, tee muutoksia, havainnoi vaikutukset ja aloita taas alusta! Näin se homma etenee. 😎

YouTube yrityksen markkinoinnin kanavana

YouTube on etenkin nuorison keskuudessa hyvin suosittu some-kanavaan verrattavissa oleva videopalvelu, jonka käyttö on monipuolistunut vuosien saatossa musiikin kuuntelusta tubettamiseen ja erilaisten videoiden jakamiseen ja katseluun. Kuka tahansa voi tehdä itselleen YouTube-kanavan ja aloittaa videoiden tuottamisen ja jakamisen. Mututuntumalla tällä hetkellä kanavia on enemmän yksityishenkilöillä, mutta kanavat yleistyvät myös yrityspuolella. Miten tätä YouTubea voisi sitten yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta hyödyntää? Koska teen digiassarin työssäolojaksoa Disturb Scandinavialla, otin työn alle tutkia, löytyykö muilta verkkokaupoilta YouTube-kanavia ja millaista sisältöä muut, etenkin muotia myyvät verkkokaupat ovat kanavilleen tuottaneet. Let’s see!

Ensimmäinen havaintoni oli, että yritysten kanavat olivat hieman kinkkisiä löytää YouTuben syövereistä. Esimerkiksi EMP Finland kanavan löytäminen vaati hieman etsivän taitoja, koska haku “EMP” ei tuottanut tuloksia, ainakaan ensimmäisten joukkoon. Siirtyminen heidän verkkokauppaansa ja YouTube linkin löytäminen sieltä kautta varmisti, että kyllä, heillä on käytössään oma YouTube kanava. Mietiskelin syitä tuolle, miksi EMP Finland ei löytynyt hakusanalla “EMP”. Onko YouTubella käytössään algoritmi, että yritystilit eivät nouse hauissa kovin helposti, mikäli ei tiedä mitä etsii? Tällöinhän kanava tietenkin löytyi, kun osasin hakea sitä ja kirjoitin hakuun “EMP Finland”. Kokeilin testiksi vielä, löytyykö esimerkiksi Kärkkäiseltä ja Tokmannilta omat kanavat ja kyllä, hakusanat “kärkkäinen” ja “tokmanni” tuottivat napakympin. Ja näissä tileissä nimi olikin hyvin yksinkertaistettu Kärkkäinen ja Tokmanni. Simppeliä ja hyvin löydettävissä! Kannattaa siis miettiä, miten muotoilee YouTube kanavan nimen, jotta olisi mahdollisimman helposti löydettävissä.

Mitä muuta sitten kanavan nimeämisen lisäksi kannattaisi ottaa huomioon, kun lähtee avaamaan YouTube-kanavaa yrityskäyttöön? Kanava kannattaa rakentaa hyvin ennen kuin lähdetään julkaisemaan kanavaa tai laittamaan videoita jakoon. Toimintaa kuvaava bannerikuva paikalleen ja kanavan kuvaus ovat perusasioita, jotka kannattaa laittaa ensimmäiseksi kuntoon. Ja nämähän kannattaa pitää yhdenmukaisessa linjassa taas oman yrityksen verkkosivujen sisällön ja tekstien kanssa. Lisäksi YouTube-kanavalle kannattaa lisätä linkit yrityksen verkkosivuille sekä käytössä oleviin somekanaviin. Miksi sitten mennä YouTubeen? Kanava vaikuttaa takuuvarmasti yrityksesi hakukonenäkyvyyteen positiivisesti. Kunhan käytät yrityksesi toimintaa kuvaavia sanoja myös YouTuben puolella, nousevat videot Googlen hauissa mainiosti ja lisäävät yrityksen näkyvyyttä!

Mitä sisältöä sitten tehdä kanavalle? Erilaiset tutoriaalit eli ohjevideot ovat suosittua materiaalia ja näitä löytyykin jonkun verran eri vaateverkkokauppojen YouTube-kanavista. DefShop on näppärästi yhdistänyt tutoriaalin toiseen suosittuun hakukohteeseen nimittäin unboxingiin (=videolla avataan laatikko, josta paljastuu jotain). Tumen tekemällä videolla avataan Defshopin paketti, josta paljastuu DefShopin valikoimasta koostettu muodin aallonharjalla ratsastavien räppäreiden tyyliä mukaileva asukokonaisuus. Samalla, kun videolla tsekataan paketista paljastuvia asusteita, videon julkaissut Tume kertoilee, millaisia, minkä kokoisia ja minkä tyylisiä vaatteita räppärin asukokonaisuuteen kuuluu. Tässä videossa yhdistyy muuten myös kolmas YouTubessa käytetty markkinointikikka eli Defshop on tarjonnut kaupallista yhteistyötä Tumelle, jolla on kanavallaan 201t. seuraajaa. Mitä se sitten tarkoittaa? Todennäköisesti diilissä Tume tekee kanavalleen videon DefShopin paketin sisällöstä, Tume saa uudet kledjut sekä mahdollisen palkkion ja DefShop rutkasti näkyvyyttä. Win-win!

Unboxing-videoiden sekä tutoriaalien lisäksi verkkokauppojen kanavilta löytyy esimerkiksi elämäntyyliin sopivia musiikkivideoita tai muita videoita, jotka liittyvät vahvasti verkkokaupan tarjoamaan elämäntyyliin. Otetaan esimerkiksi tähän EMP.fi vaatteiden verkkokauppa, josta rocktyylin lisäksi voi hankkia itselleen bändituotteita sekä pelien, tv-sarjojen ja elokuvien fanituotteita, kuten t-paitoja. Toisin sanoen EMP:n tarjoamaan valikoimaa leimaavat vahvasti videopelit, leffat, joten heidän YouTube kanavaltaan löytyy tyyliin sopivan musiikin lisäksi leffojen trailereita linkitettynä muilta kanavilta, esimerkiksi The Hobbit leffan traileri.

Kun YouTube kanava on kunnossa ja sisältöäkin on saatu jakoon, kannattaa tuloksia ja analytiikkaa tutkia YouTube Search Analyticsin avulla ja hyödyntää dataa kanavan sisällön optimoinnissa. YouTube Analyticsin avulla voit seurata kanavan ja videoiden menestystä, tutki ketä seuraajat ovat jne. Suomen Digimarkkinointi on tehnyt YouTube Analyticsin käytöstä blogikirjoituksen, joka kannattaa tsekata!

Ja sitten vaan kamerat laulamaan!

Google Search Consolesta apua verkkosivujen kehittämiseen

Kuten edellisessä blogipostauksessa totesin, Google tarjoaa hakukoneoptimointiin kassillisen sovelluksia ja jokaisesta voi poimia tiedon muruset hakukoneoptimoinnin tekoon. Viimeviikolla tutuksi tullut Google Search Console on varsin toimiva sovellus SEO:n tulosten mittaukseen Google Analyticsin rinnalla, joten tutkitaanpas sitä nyt tarkemmin.  Mitäs tietoja täältä sitten saadaankaan irti? Google Search Consolesta saadaan nimenomaisesti tietoa siitä, ketkä, miten ja millä hakusanoilla päätyvät vaikkapa verkkokaupan sivuille ostoksille. Google Analyticsin puolella Google ei anna näitä kaikkia tietoja suoraan ja Google Search Consolen voikin linkittää Google Analyticsiin ja näin ottaa paremmin dataa irti myös Analyticsin puolelta. Google Search Consolen data koskee siis orgaanisia hakutuloksia, ei mainostettuja. Tutkimusten mukaan potentiaaliset asiakkaat nimittäin ohittavat maksetut mainokset Googlen hakutuloksista varsin sujuvasti ja ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mitkä sivut nousevat orgaanisissa tuloksissa ensimmäisiksi. Nämähän ovat niitä sivuja, jotka ovat onnistuneet hakukoneoptimoinnissa, niitä klikataan paljon sekä sivuilla viivytään pitkään asioimassa.

Yleisnäkymä -valikossa nähdään heti ensisilmäyksellä sivuston klikkausten määrien kehitys ja kattavuus eli paljonko sivulle on klikkailtu hakutuloksista ja onko indeksoinnissa virheitä. Nämä kohdat löytyvät valikosta myös erikseen, joten ei perata näitä tässä kohtaa vielä tämän enempää. Lisäksi yleisnäkymässä on mobiilikäyttö, joka poimii mobiilikäytön puolelta virheitä, jotka vaikuttavat niin ikään sivun käytettävyyteen ja näkyvyyteen.

Kehitys -valikossa tarkastellaan siis verkkosivuston klikkausten määrän kehitystä. Tämä on siis se määrä, kuinka paljon verkkosivuille on siirrytty orgaanisista hakutuloksista. Klikkausten ja käytettyjen hakusanojen suosiota voi tutkia mm. verkkosivujen, kuvien tai videoiden hakumääristä itselle sopivalta aikaväliltä. Erilaisilla suodattimilla voidaan tarkentaa haettavia tietoja. Lisättävänä on kysely (= käytetty hakusana), sivu (= URL-osoitteet, joiden kautta sivuille on tultu), maa (= pistä päin maailmaa sivulle tullaan), laite (= millä laitteella sivuja käytetään) ja haun ulkoasu (= onko sivusto transkoodattu Googlen toimesta kevyempään web-light muotoon).

URL-tarkastus -kohdassa voit tarkastaa verkkosivujen URL-osoitteita, onko sivukartta oikeanlainen ja löytääkö Google osoitteen. Jos URL-sivua ei löydy, voit pyytää Googlelta indeksoinnin eli “korjauksen”. Jos URL-osoitteen indeksoinnissa ei ole mitään ilmeisiä ongelmia, sivu menee indeksointi-jonoon. Indeksointi voi kestää päivistä viikkoihin, joten korjausta ei kannata odotella samalle päivää.

Kattavuus -valikosta nähdään sivumäärä, joissa Google on vieraillut verkkosivuillasi. Tästä voidaan puhua myös toisella nimellä indeksointi.  Jos verkkosivuista ei ole lähetetty Googlelle sivukarttaa, joutuu Google itse etsimään ja indeksoimaan uudet sivut ja se sitten onnistuu tai ei. Sivuston indeksointia kannattaa ehdottomasti siis helpottaa sivustokartalla, joka päivittyy tottakai aina, kun verkkokauppaan tehdään uusia sivuja eli URL-osoitteita tai poistetaan jotain sivuja eli URL-osoitteita. Mikäli muutos on pieni, voidaan Googlea pyytää tekemään yksittäisen sivun indeksointi.  Kehityksessä näkyy myös virheiden määrä ja nämä ovat niitä sivuja, joihin Google ei ole päässyt. Virheet kannattaa tutkia ja korjata pois parhaan kyvyn mukaan, koska ne laskevat verkkosivun näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa. Hyvin toimiva sivu on siis yhtä kuin hyvin näkyvä sivu!

Milloin niitä virheitä sitten syntyy ja indeksointi ei onnistu? Niin käy, jos sivu on estetty Robots.txt-tiedostolla, mutta tämä voidaan kiertää toisella samalle sivulle johtavalla linkillä Googlen toimesta. Indeksointi ei onnistu myöskään, mikäli anonyymit käyttäjät eivät pääse sivuille tai sivu on jo indeksoitu tai se tunnistetaan päällekäiseksi. Päällekkäisyys tarkoittaa siis sitä, että jossain vaiheessa indeksointia ja hakemistoon lisäämistä Google havaitsee sivun olevan päällekkäinen ja harventaa tämän vuoksi indeksointia. Indeksointia voi helpottaa käyttämällä selkeitä, yksinkertaisia ja loogisia URL-osoitepolkuja ja lisäämällä sivustolle selkeitä ja suoria sisäisiä linkkejä sekä merkkaamalla Noindex-merkinnällä sellaiset sivut, joita Googlen ei haluta indeksoivan.

Mobiilikäyttö -välilehdellä löytyy mobiilikäytön puolella syntyvät virheet. Jos tämä virhelista on tyhjä tai lyhyt, se tarkoittaa sitä, että sivusto on räätälöity hyvin mobiilikäyttöön eli sivu on responsiivinen ja toimii mobiilissa. Ja nyt voit taputtaa itseäsi olkapäälle!

Linkit -välilehdeltä löytyy tiedot verkkosivullesi linkittävistä sivuista. Tiedoissa on eriteltynä sivuston sisäiset linkit sekä ulkoiset linkit. Linkitys Googlen mielestä tunnettujen ts. relevanttien sivujen kanssa vaikuttaa niin ikään hakukonenäkyvyyteen. Joten linkittää kannattaa!

Tässäpä nyt lyhyesti kerrottuna se, mitä tietoja Google Search Console antaa käyttäjälleen. Tietoa on varsin laajasti ja sitä kannattaa hyödyntää, kuten totesinkin jo ihan blogikirjoituksen alkumetreillä! Itse olen käyttänyt Google Search Consolea disturb.fi verkkokaupan toimivuuden analysointiin ja tarkoitus on myös mitata Google Search Consolen kautta tuloksia, miten verkkokaupan optimointi SEO-näkökulmasta vaikuttaa orgaaniseen näkyvyyteen Googlen hakutuloksissa. Google Search Consolen kehitys -välilehdeltä nähdään hakumäärien lisäksi myös käytetyimmät hakusanat, joilla potentiaalinen asiakas on sivustolle tupsahtanut. Kun tutkii tarjolla olevaa dataa, kannattaa myös siis miettiä, onko käytetyissä hakusanoissa sellaisia, joiden ajattelit varmasti ohjaavan asiakkaasi verkkosivuille, mutta data kertookin muuta? Tällöin on hyvä lähteä miettimään, miten sivustoa pitäisi parantaa, että hakukone löytäisi sinutkin!

 

 

Sukellus syvemmälle hakusanojen maailmaan!

Toinen viikko Disturbilla alkaa lähennellä loppuaan ja työtä onkin riittänyt! Hommat pyörähtivät maanantaina käyntiin niin ikään aiheen “verkkokaupan kehittäminen hakukoneoptimoinnin näkökulmasta” parissa. Kuten edellisessä postauksessa jo vähän valotin, SEO eli Search Engine Optimatization on oleellinen osa verkkokaupan kehittämistä ja siihen kannattaakin panostaa, mikäli mielii näkyä Googlen hakutuloksissa.

Mitä se hakukoneoptimointi sitten on? Hakukoneoptimointi ei ole tähtitiedettä, ei suinkaan. Hakukoneoptimointi koostuu useammasta eri osa-alueesta, joista yksi on laadukas sisältö. Mitä se laadukas sisältö sitten on? Hakukoneoptimointia voitaisiin ihan hyvin kutsua myös siis laadukkaan sisällön tuottamiseksi verkkosivuille ja edelleen puhuisimme samasta asiasta. Tarkoitus on siis tuottaa verkkosivulle laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä, joka kertoo tarjotusta palvelusta, mitä ollaan myymässä ja siitä, mihin se toimii ratkaisuna. Tällainen sisältö on nappiosuma asiakkaan tarpeisiin,  mutta myös hakukoneiden haaviin. Tähän ei tarvita koodaustaitoja tai ohjelmia erityisemmin tosin Googlen eri sovelluksista on kyllä tässä kohtaa iloa, joten niihin kannastaa tutustua. Se, kuinka tarkkaan haluat itse hakusanoja tutkia, analysoida ja pohtia on sinusta itsestäsi ja yrityksen tarpeista kiinni. Käytetty aika ehkä korreloituu kuitenkin siihen, kuinka hyvin Googlen hakutuloksissa sitten tullaan näkymään. Huttiloimaan ei siis kannata alkaa! 👍🏼

Hakukoneoptimointi koostuu periaatteessa neljästä eri vaiheesta: 1) tutkitaan, mitä hakusanoja asiakkaat käyttävät, ketä kilpailijat ovat, mietitään bisneksen ydin ja tutkitaan aiempia tuloksia 2) mietitään oma strategia ja toimenpiteet, mitä tehdään 3) tehdään muutokset, parannellaan ja viilaillaan sekä 4) analysoidaan tuloksia. Hakusanoissa on mahdollista käyttää perushakusanoja “takki” tai ns. long tail hakusanoja eli “naisten pitkä takki”. Näihin long tail eli pitkän hännän hakusanoihin kuuluu myös tapa kirjoittaa Googlen hakuun kysymys “mikä on paras vaatekauppa meri-lapissa”, mutta tämä tyyli ei ole vielä kovinkaan suosittua Suomessa.

Hakusanojen tai avainsanojen tutkintaan voi käyttää Google Keyword Planneria, mutta myös muita työkaluja löytyy, kuten Keywordtool.io ja kwfinder.comia, jotka antavat osittain tietoa ilmaiseksikin, mutta osa tiedoista on taas rekisteröitymisen takana. Hakukoneoptimointiin ja hakusanatutkimuksiin löytyy Googlelta useampikin työkalu, joita voi myös hyödyntää hakusanoja pohtiessa. Jo viimeviikolla tutuksi tullut Google Trends antaa tietoa siitä, mitä ihmiset ovat vaikkapa vuonna 2018 hakeneet netin syövereistä. Toki tietoa saa lyhyemmältäkin ajalta ja vaikka ihan edelliseltä tunnilta. Dataa irtoaa siis pitkältä ajalta miltei reaalitilanteeseen saakka.  Google Trendsin avulla voidaan vertailla eri hakusanojen hakumääriä ja näin esimerkiksi vaikka päätellä se, millä hakusanoilla asiakas voisi päätyä parhaiten verkkokauppaan. Totesin aikani tutkaillessani Google Trendsin tietoja, että Suomessa tehdyistä hauista ei välttämättä saa irti tietoja vaikka hakuja olisi tehtykin. Tämä johtuu siitä, että hakuja eli dataa on sen verran vähän, että tuloksia ei voida näyttää. Yleisimpien hakusanatermien kohdalla Google Trends kuitenkin toimii myös Suomi-moodissa.

Toinen hyvä Googlen työkalu on Google Search Console. Täällä voidaan saada tietoa siitä, millaisilla hakusanoilla asiakas on päätynyt vaikkapa verkkokauppaan. Mikäs sen parempaa tietoa SEO:n tekemiseen, kuin data toimivista hakusanoista! Samalla, kun tutkailet relevantteja hakusanoja, voit tarkastaa myös, onko asiakkaat päätyneet verkkosivulle sillä termillä, jolla haluaisit? Jos eivät ole, mitä voit tehdä? Tietysti optimoida eli tuottaa sivuillesi sellaista sisältöä, joka toimii Googlen haussa. Google Search Console antaa hakusana-analyysien lisäksi tietoa myös indeksoinnin tilasta ja erilaisista virheistä, jotka vaikuttavat negatiivisesti hakukonenäkyvyyteen. Näitäkin kannattaa hakukoneoptimoinnissa hyödyntää, mutta ei mennä näihin nyt tässä vaiheessa, kun aiheena on hakusanat.

Verkkosivuille kannattaa tuottaa tekstisisältöä, joka tarttuu hakukoneisiin. Yksi keino tuottaa tekstiä on vaikkapa blogi tai verkkokaupassa hyvin muotoillut footertekstit ja tuotekuvaukset. Myös verkkosivun metatiedot kannattaa hyödyntää ja sivuston alustan tarjoamista mahdollisuuksista riippuen syöttää niihin sisältöä, joka tarttuu Googlen virveliin. Paikkoja on siis monta, ei muuta kuin tekstiä tuottamaan! Vinkkinä vielä, että hakusanaoksennuksia kannattaa välttää, ne karkottavat hajullaan hakukoneet verkkosivun ympäriltä taatusti! Teksti tulisi siis olla luettavaa, ymmärrettävää ja vielä asiakkaallekin mielenkiintoista. Hakukoneoptimoinnin myötä tehdyt muutokset eivät tuota tuloksia hetkessä, eikä toisessakaan vaan vaikutus voi näkyä esimerkiksi vaikka puolen vuoden päästä muutoksista katsottuna. Kiirettä ei siis kannata tässä hommassa pitää.

Ei muuta kuin näppäimistö laulamaan!

 

 

Digiassari palveluksessanne!

Kevään ajan olen nyt opiskellut liiketoiminnan kehittämistä digitalisaation näkökulmasta ja ensimmäinen viikko työssäolojaksoa toimeksiantajalla alkaa olla pulkassa.  Kaikki Lapin AMK Digiassari -valmennuksen digiassarit siis aloittivat työssäolojaksot valitsemissaan yrityksissä tai organisaatioissa huhtikuun alusta. Itse päädyin Disturb Scandinavia Oy:lle Keminmaahan. Onko paikka sinulle tuttu? Sanon vaan, että kannattais olla, mutta palataanpa siihen kohta! 😉 Työssäolojakso kestää 29.5.2019 saakka.

Kuvakaappaus oman Instagramini storyista.

Disturb Scandinaviahan on siis katumuodin verkkokauppa. Eikä minkä tahansa katumuodin vaan valikoimaan kuuluvat pääasiassa rock-henkiset ja valtavirrasta poikkeavat farkut, hupparit, takit ja asusteet. Valikoimaa on rock-henkisille miehille ja miehet ovatkin olleet verkkokaupan ensimmäinen ja tärkein asiakaskunta alusta alkaen. Rinnalle on sitten otettu valikoima myös naisille rock-henkisen katumuodin, mutta myös urheiluvaatteiden osalta. Että jos yhtään tuntuu siltä, että tarvitsisit hieman räväkämpää ja periksiantamatonta asennetta kuvaavia kuteita kaappiisi, suosittelen suuntaamaan Disturb.fi verkkokauppaan! 😎🤟🏼 Samalla muuten kannatat Meri-Lappilaista yrittäjyyttä ja tuet alueen elinkeinoelämää. Suosittelen!

Ensimmäisellä viikolla muotoilin kehittämistehtävän runkoa sekä tutustuin hakusanaoptimoinnin saloihin. Kehittämistehtävän rungoksi muodostui kaksi päätehtävää, joista pääpaino keskitetään ensimmäiseen osioon. Osiot ovat 1) Verkkokaupan sisällön kehittäminen hakukoneoptimoinnin näkökulmasta ja 2) YouTube kanavan käyttöönotto ja sisällön kehittäminen.

Mitäs se hakusanaoptimointi sitten on? Tai hakukoneoptimointi? Kuten jo aiemmassa postauksessani koskien Fonectan Digikuntoon kiertuetta kerroinkin, 98 % suomalaisista käyttää hakukonetta etsiessään itselleen sopivaa palveluntarjoajaa. Jos et näy siis Googlessa, on uusia konversioita aika vaikeaa saada raavittua kasaan. Hakukoneoptimoinnilla yritys kuin yritys pyrkii siis siihen, että tarjoamansa palvelut nousisivat konkreettisesti asiakkaan Googlen hakutuloksiin, mikäli heidän palvelunsa olisi vastaus asiakkaan ongelmaan. Yrityksen ei siis kuitenkaan tarvitse näkyä joka paikassa eikä kannatakaan. Esimerkiksi Disturb.fi verkkokaupan valikoima tuskin olisi vastaus jakkupukua etsivän naisen hakutuloksissa. Hakukoneoptimointi koostuu hyvin monista palasista ja työkaluja tähän Google tarjoaa valtavasti. Tämä on myös hieman hämmentävää, koska työkalut eivät ole niin sanotusti samassa pakissa vaan niitä täytyy osata yhdistellä, jotta niistä löytää haluamansa vastauksen. Työtä siis riittää. Suurimmaksi osaksi sovellukset ovat maksuttomia, mutta esimerkiksi mainontaa tehdessä ja kohdennettaessa täytyy kaivaa luottokortin tiedot esiin.

Omaa liiketoimintaa kuvaavia hakusanojahan kannattaa lähteä miettimään sieltä omasta toiminnasta käsin ja systemaattisesti tutkia hakusanoja, joilla oman yrityksen kannattaisi Googlen hakutuloksissa näkyä. Esimerkiksi miesten farkut on yksi Disturb.fi verkkokaupan palveluja kuvaava hakusanapari, joilla verkkokauppa nouseekin hakuosumiin. Näitä hakusanoja olen tässä ensimmäisen viikon aikana myös makustellut ja tutkaillut.

Yksi kevyimmistä ja kenen tahansa käytettävissä olevista Googlen sovelluksista on Google Trends, joka antaa dataa siitä, mitä ihmiset hakivat vaikkapa viimevuonna, viimekuussa tai viimeviikolla eniten. Trendsissä on mahdollista tehdä myös vertailuja eri hakusanojen kanssa. Tutkia vaikkapa kilpailevan yrityksen hakusanan hakumääriä ja verrata sitä omaan dataan. Kummalla huiskii niin sanotusti paremmin? 🤓

Muita Googlen sovelluksia ovat mm. Google Search Console, Google Analytics ja Google Tag Manager. Myös Fonecta tarjoaa maksuttoman sovelluksen Fonecta Audience Insightsin, jolla saadaan taas tietoa verkkosivujen kävijöistä. Nähtäväksi jää, mitkä näistä sovelluksista nousevat tärkeimmiksi digiassarin kehittämistehtävässä ja työssäolojaksossa.

Mutta jätetäänpäs nyt kehittämistehtävä hautumaan ja ensiviikolla jatketaan sitten hakukoneoptimoinnin parissa! Rentouttavaa viikonloppua! 😎

Projektinhallinnan ja analytiikan Suomi-versiot, onko niitä?

Kun nyt on tutkittu muutaman päivän ajan projektityön ja tiimityöskentelyn hallintaan sekä verkkosivujen tuottaman datan analysointiin sain todeta, että sovellukset ovat kaikki ulkomaalaisia, ei siis suomalaisia. Eikö meillä Suomessa ole osattu tuottaa tällaisia sovelluksia vai mistä tilanne johtuu? Kai meillä osaamista kuitenkin löytyisi sovellusten kehittämiseen, olen tästä kyllä melko varma. Laitetaanpa siis Goole laulamaan, löytyisikö Suomi-versioita esimerkiksi Trellosta, Microsoft Teamssistä tai Google Analyticsistä!

Kirjoitellaanpas hakuun “projektinhallintatyökalu” ja sitten tutkimaan tuloksia. Ensimmäisenä silmään pomppasi Visma ja sen tarjoamat erilaiset ohjelmistot ja sovellukset yrityksen liiketoiminnan sekä projektien hallintaan. Mutta ei, Visma ei ole suomalainen vaan norjalainen ohjelmistoyritys. Jatketaanpa Google osumien tutkintaa. Huonosti tulee osumia suomalaisiin soveluksiin vai enkö osaa vaan hakea oikeilla hakusanoilla. Googlenhan pitäisi ymmärtää kuitenkin minua ja sitä mitä haen, vaikka en osaisikaan ehkä käyttää aivan oikeita sanoja. Ehkä suomalaisia sovelluksia ei vain ole. 🤔

Erilaisista sovelluksista on muuten kirjoitettu paljon blogitekstejä, joissa on esimerkiksi vertailtu sovelluksia keskenään tai vinkkailtu parhaat sovellukset mihinkin tarkoitukseen. Tietoa sovelluksista löydät esimerkiksi Joiqun ja eTaskun blogeista. Postauksissa vinkkailtiin myös muunlaisia työntekoa helpottavia työkaluja kuin pelkästään projektinhallintaan. 👍🏼

Tutkitaanpas vielä, löytyykö analytiikan puolelta suomalaista sovellusta. Ja taas Google laulamaan… Hakusanoiksi “verkkosivujen analytiikka” ja enteriä perään. Ensimmäisenä hakutuloksiin tuli jo “vanha tuttu” Fonecta! Osallistuin Fonectan Digikuntoon-kiertueelle maaliskuun alkupuolella ja sielläpä puhuttiinkin juuri esimerkiksi hakukoneoptimoinnista ja sivuilta saatavan datan analysoinnista, johon Fonectalta löytyy sopivia sovelluksia ja konsultointia maksua vastaan. Fonectalta Johannes Lindblom vinkkasi myös ilmaisen Google Search Console -työkalun, jolla saadaan dataa siitä, miten verkkosivu suoriutuu ja olisiko sivuilla jotain parannettavia kohtia sivuston latautusmisnopeuden optimointia ajatellen. Lisäksi Google Search Consolen työkaluista ja raporteista saa tietoa siitä, miten verkkosivu nousee esiin Googlen hauissa. Ajattelin, että olisin liittänyt ominaisuuden tähän blogiini, mutta jostain syystä tämä ei onnistunut vaan sivusto herjasi, että vahvistustiedostoa ei löytynyt. Epäilen, että käyttäjässä vika ja en osannut nyt ladata vahvistustiedostoa oikeaan paikkaan. Onko tähän lukijoilla antaa vinkkejä tähän ongelmaan?

Myöskään verkkosivujen analytiikan puolelta en ankarista etsinnöistä huolimatta löytänyt suomalaisia sovelluksia, tuntuvat olevan kiven alla nämä Suomi-versiot. Onko sinulla tietoa suomalaisista ilmaisista tai miksei maksullisistakin sovelluksista, joilla voidaan helpottaa vaikka yrityksen sisäistä tiimityöskentelyä tai analysoida yrityksen verkkosivujen tuottamaa dataa? Saa vinkata!

 

Video-cv purkissa!

Heipä hei rakkaat lukijani. Nyt pääsette tutustumaan minuun myös videon muodossa! Nimittäin video-cv on valmis. 😜 Täytyy sanoa, että olipa jännittävää katsella itseään videolta, hyvin outoa. En ollut aiemmin tottunut moiseen. Mutta nykypäivänä on maailma täynnä videoita, some täyttyvät itse kuvatuista videon pätkistä milloin missäkin maisemassa. Miksi ei sitten valjastettaisi videon voimaa myös työnhakuun! 🤟🏼

 

Analysoidaan verkkosivujen kävijädataa – Google Analytics

Oletko koskaan miettinyt, ehkä yrittäjänä tai bloggaajana, mitähän lukijasi tai verkkosivujen kävivät hakevat sivuiltasi? Tähän antaa vastauksia Google Analytics. Google Analyticsiin pääsee näppärästi omalla tai yrityksen Google tilillä ja tunnuksia ei tarvitse erikseen luoda, jos Googlen tili on jo muuten käytössä. Kokeilen sovellusta nyt omien tunnuksieni alla ja otetaanpa seurantaan vaikkapa tämä blogi, mitä tässä parhaillaan kirjoittelen. Tilin avaamisen yhteydessä sovellukseen määritellään verkkosivun osoite, josta dataa halutaan kerätä. Lisäsin tähän kohtaan oman blogini osoitteen. Ja seuraavaksi päästiinkin jo katselemaan erilaisia dataa kerääviä työkaluja.

Google Analyticsin avulla saadaan kerättyä mieletön määrä tietoa sivuston käyttäjistä. Sovelluksesta käy ilmi mm. kuinka paljon sivuilla on tällä hetkellä käyttäjiä/vierailijoita, kuinka moni käyttäjistä on poistunut välittömästi, mistä päin maailmaa käyttäjät ovat, mihin aikaan käyttäjät vierailevat sivustolla jne. Raporttia saa haluamaltaan ajanjaksolta ja myös reaaliaikaisena. Sen lisäksi, että sivujen käyttäjämääristä saadaan tietoa, sitä saadaan myös demograafisella tasolla: minkä ikäisiä kävijät ovat, sukupuoli, sijainti, millä laitteella sivuja selataan, paljonko somen kanavilta on linkattu sivuille jne. Valtavasti siis tietoa esimerkiksi potentiaalisista asiakkaista ja mahdollisista tärkeimmistä asiakaspersoonista.

Google Analyticsin etusivun näkymää ja valikkoa.

Aiemmassa postauksessani koskien Fonectan Digikuntoon -kiertuetta kerroin myös verkkosivujen toimivuudesta ja sen vaikutuksesta esimerkiksi hakukonenäkyvyyteen. Google määrittelee sivun näkyvyyttä siis sen mukaan, kuinka nopeasti sivu latautuu käyttäjän laitteelle ja onko sivu responsiivinen jne. Google Analyticsistä saa poimittua tietoa myös näihin tarpeisiin eli vasemman puoleisesta alasvetovalikosta löytyy myös kohta, josta voidaan tutkia analysoitavan sivuston nopeutta, sivuston ajankäyttöä, käyttäjien ajankäyttöä ja sovellus antaa myös vinkkejä, missä kohtaa sivuston nopeutta voisi parantaa.

Google Analyticsin näkymää alasvetovalikosta.

Sovellus oli mielestäni todella helppokäyttöinen ja selkeä. Ja tietoahan sieltä sai valtavasti. Yritys voisi esimerkiksi tutkia Google Analyticsin avulla, mistä päin potentiaaliset asiakkaat ovat, mitä he sivuilta etsivät ja näiden tietojen avulla esimerkiksi kohdentaa markkinointia oikeisiin asiakasryhmiin. Mielestäni kaikkien omaa asiakaskokemustaan miettivien yritysten pitäisi ladata itselleen Google Analytics käyttöön ja ottaa irti datasta saatava hyöty!

Lisää sovelluksia projektityöskentelyn hallintaan

Edellisessä postauksessa jo viistinkin aihetta, johon pureudumme myös tässä postauksessa. Nimittäin sovelluksia, joilla hallitaan erilaisia projekteja. Tarkastelin eilettäin tutkijan lasit päässä Microsoft Planneria, mutta tsekataanpas nyt Trello ja Jira -sovellukset!

Mihin sovellukset on tarkoitettu?  Sekä Trello että Jira on tehtävien- ja projektinhallintaan tarkoitettuja työkaluja. Jira pohjautuu relaatiotietokantaan, jonka asioita hallitaan web-pohjaisella käyttöliittymällä. No nyt tuli sellaisia sanoja, että ei aivan kaikkea ymmärrä. Relaatiotietokanta? Se on tietokanta, joka muodostuu useista taulukoista. Relaatiotietokannasta tietoa on helposti saatavilla. Järjestelmässä luodaan taulukoiden välille relaatio eli yhteys, joka nopeuttaa ja tarkentaa tietojen päivittämistä, koska tieto synkronoituu yhdellä tallennuksella useampaan paikkaan.

Jirassa tiimin jäsenet voivat työskennellä saman projektin ympärillä, kuten Microsoft Plannerissakin. Riippuen tiimien työskentelytavasta, Jirassakin voidaan merkitä vastuuhenkilöitä eri tehtäviin eli issueihin tai tehtävät voivat olla tiimin yhteisellä työlistalla. Myös Jirassa, kuten Plannerissa käytetään tauluja “To do”, “In progress” ja “Done”, joiden välillä tehtäviä siirrellään tilanteen mukaan. Tehtäviin voidaan lisätä erilaista sisältöä, kuten linkkejä tai liitetiedostoja. Tehtäviin voi myös laittaa myös “alitehtäviä” em. sisällön lisäksi.

Jostain syystä koin nyt tämän Jiran käyttämisen hankalammaksi kuin esimerkiksi Microsfot Plannerin. Tähän varmasti vaikuttaa se, että sovelluksessa oli sekaisin sekä Suomea että Englantia. Oli issueita, sprinttejä ja story pointteja. Koska ei käy selväksi suoraan, mitä näillä tarkoitetaan, täytyy nämä ensin sisäistää esimerkiksi testaamalla sovellusta ennen kuin sitä lähtee aktiivisesti käyttämään. Jirasta ei näyttänyt olevan saatavilla sovellusta mobiiliin, mikä rajoittaa mielestäni hieman käyttömahdollisuuksia.

Sitten Trello. Sovellukseen pystyi näppärästi kirjautumaan Googlen tunnuksilla.  No tämähän laski heti kynnystä luoda itselleni tili Trelloon. Mitäpä jos vaikka alkaisin omia projektejani hallita Trellolla! Myös Trellossa “pelataan” keltaisilla lapuilla eli luetteloilla, joita siirrellään “To do” taululta, “työn alle” ja siitä “valmis” taululle. Todella selkeää ja simppeliä, tykkään. Luetteloihin voi tehdä “kortteja”, jotka vastaavat tehtäviä ja kortteihin voidaan liittää liitetiedostoja, äänestyksiä, tavoitepäivämääriä ja tarkistusluetteloita. Trelloa voi siis käyttää omiin projekteihin tai työryhmissä, joita Trelloon voi luoda tarpeen mukaan. Projekteja voi olla useampia, vaikkapa jokaiselle asiakkaalle oma “projekti”, johon on pääsy asiakkaalla että yrittäjällä. Trellosta on olemassa ilmaisversio, johon siis itsekin kirjauduin ja sovellukseen voi ostaa myös Business Class oikeudet, josta löytyy vielä kattavammin työkaluja eri tarpeisiin.

Kuvakaappaus Trellon työnäkymästä.

Trellon työnäkymä on tuollainen vihreä, mutta taustakuvan ja ulkoasun pystyy muuttamaan mieleiseksi. Heti olinkin kokeilemassa, saisiko taustakuvan päivitettyä johonkin maisemaan tai muuhun mukavaan katseltavaan! Ainiin, Trellosta sai myös ladattua sovelluksen mobiiliin, joten annan ääneni Trellolle nyt tässä “kisassa”. Mainittakoon nyt vielä, että Trello on käytössä the New York Timesissä, kyllähän tämän silloin täytyy olla todella toimiva sovellus! 😜

Tiimityöhön tehoa sovelluksista

Nykyään etätyö on tätä päivää. Työkaverisi saattaa olla koneellaan Kemissä, kun itse olet vaikka Pellossa. Tai jos lisätään vielä kierroksia, itse olet Suomessa ja asiakas vaikka Afrikassa! Fyysisiä kilometrejä väliin mahtuu, mutta pääsette samaan työtilaan käyttämällä erilaisia sovelluksia, joilla voi kokoustaa, pitää palavereita, jakaa työpöytää jne. Microsoftin Office 365 paketti on itselleni osittain tuttu työelämästä, lähinnä kuitenkin Outlookin mailin osalta. Tutustutaanpas seuraavaksi Microsoft Teams ja Microsoft Planner -sovelluksiin. Mitäs hauskaa niillä voisikaan saada aikaiseksi!

Microsoft Teams, mikä se on? Teams on Microsoftin tarjoama sovellus, jolla voit pitää yhteyttä erilaisten tiimien jäseniin missä päin maailmaa tahansa. Mikä loistava etätyön kalu siis. Teamssistä on ladattavissa päätteelle ja mobiiliin omat sovellukset, joiden avulla käyttö on helppoa ja vaivatonta. Sovelluksen avulla voidaan järjestää reaaliaikaisia palavereja ja kokouksia, koulutusta, jakaa tiedostoja ja antaa tehtäviä toisille tiimiläisille. Kaikkea tietoa ei tarvitse myöskään jakaa kaikille vaan sovelluksessa voidaan käydä keskustelua myös tietyn tiimin tai henkilön kanssa.

Microsoft Teams näkymää.

Sovellus vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ja selkeältä käyttää, varmasti helpottaisi monenkin yrityksen palaveeraus- ja koulutuspäiviin liittyviä ongelmia, jos työntekijöitä on esimerkiksi useammassa toimipisteessä. Tai miksei Teamssillä voisi käydä suunnittelupalavereja tai -keskusteluja vaikkapa alihankintana tuottettavien palveluratkaisujen tai -kokonaisuuksien osalta ihan asiakkaan kanssa. Käyttömahdollisuuksia varmasti löytyy.

Sitten Microsoft Planner. Kun lähdin tutkimaan Planneria mietin, eroaako se paljoakaan Microsoft Teamssistä. Myös Planner on sovellus virtuaalisen työryhmätyöskentelyn mahdollistamiseksi paikkariippumattomasti. Planner toimii yhteen Teamssin kanssa ja projektit voi voi jakaa myös Teamssin kanaviin tai ryhmiin. Sen lisäksi, että Planner synkronoituu yhteen Teamssin kanssa, uudesta projektista luodaan automaattisesti myös ryhmät Outlookkiin keskusteluihin sekä kalenteriin, tiedostot siirtyvät SharePointtiin ja syntyy myös oma muistikirja OneNoteen. Ja niinkuin Teams, myös Plannerista on ladattavissa sovellukset mobiiliin ja päätteelle.

Plannerissa voidaan luoda projekteja Planner Hubissa. Itse projektissa pelataan muistilapuilla, joihin voi liittää kuvia, tiedostoja ja SharePointin tiedostoja. Muistilappuja siirrellään “säilöihin” eli osastoihin, joihin laput sillä hetkellä kuuluvat. Esimerkiksi lappu tehdään “To do” listalle, otetaan “Työn alle” säilöön ja kommentoidaan vaikka, että “Mirva hoitaa tehtävän x”. Ja kun homma on valmis, muistilappu siirretään”Valmis” listalle. Tehtäviä voi myös “nakittaa” ryhmän jäsenille hoidettavaksi tarpeen mukaan eli lappuun voidaan merkitä vastuuhenkilö. Kätevää. Näitä säilöjä, joissa lappuja siirrellään, voidaan luoda omien tarpeiden ja mielikuvituksen rajojen mukaisesti.

Plannerin näkymä.

Kun tutkin Planneria pidemmälle, huomasin erot Teamsin ja Plannerin välillä. Planner on enemmän ryhmätyökalu projektien työstämiseen, kun taas Teams on tiimien keskusteluyhteyttä parantava alusta. Planneria voisi hyödyntää esimerkiksi siten, että asiakkaista avattaisiin kustakin oma projektinsa, johon sitten kirjattaisiin ylös vaadittavat toimenpiteet projektin ts. toimeksiannon loppuunsaattamiseksi. Vaikkapa sitten asiakkaan alihankintana toimitetun ohjelmistopaketin räätälöimiseksi ja toimittamiseksi asiakkaan laitteille. Näitä tehtäviä eli muistilappuja sitten otettaisiin työstettäväksi, siirreltäisiin säilöstä toiseen, kommentoitaisiin jne. ja kaikki työntekijät näkisivät ne.