hakukoneoptimointi

Hakukoneoptimointi on muutakin kuin sisältöä!

Mirva

Digiassareiden hakukoneoptimoinnin opiskelu huipentui viime perjantaina Kranu Oy:n koulutukseen, jossa sain mukavasti vahvistusta aiemmille ajatuksilleni, mutta myös uusia vinkkejä koskien hakukoneoptimoinnin viidakkoa. Kranu on siis oululainen hakukoneoptimoinnin asiantuntijayritys, jonka perustaja Jarno Tuovinen piti meille koulutuksen koskien verkkokaupan hakukoneoptimointia. Huippua! Tutkaillaanpas, mitä tältä reissulta jäi sitten digiassarin käteen.

Aiemmassa postauksessani koskien hakukoneoptimointia kerroinkin, että hakukoneoptimoinnin yksi osa on laadukkaan sisällön tuottaminen verkkokaupan sivuille, mutta se ei ole yksi totuus. Hakukonenäkyvyyteen vaikuttavat myös monet muut tekijät, joista tärkeimmät ovat 1) sisällön lisäksi 2) linkit verkkosivuille/verkkokauppaan muilta sivustoilta sekä 3) sivuston tekniikka eli se, että sivu toimii nopeasti ja tökimättä eikä linkit ole rikki. Monissa hakukoneoptimointia koskevissa artikkeleissa kerrotaan sisällön olevan tärkein, mutta sen ei tarvitse olla täydellistä – hyvä riittää. Panosta sisällön lisäksi myös näkyvyyteen ja sivun toimivuuteen niin homma rokkaa!

Toisessa blogipostauksessani koskien Google Search Consolea ja sen käyttöä kerroin myös siitä, että orgaaniset hakutulokset ovat yleensä suositumpia klikkailtavia hakutuloksissa kuin mainostetut. Yleensä jakauma menee niin, että 30 % googlailijoista klikkaa mainosta ja 70 % orgaanista hakutulosta. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että kun asiakas hakee tarkasti tuotetta esimerkiksi “naisten musta parka takki”, tämä kertoo siitä, että hän on tehnyt jo ostopäätöksen ja ostaa melko varmasti tuotteen kaupasta kuin kaupasta, kunhan vain mieluisa löytyy. Tässä kohtaa, mikäli potentiaalinen asiakas saa maksettuihin mainoksiin nappiin osuvan hakutuloksen, jossa on näkyvillä unelmien takki sekä kerrotaan myös takin hinta, kääntyykin myös orgaanisen tuloksen klikkailija maksettujen mainosten puoleen ja aiempi jakauma 30/70 kiepsahtaakin toisin päin eli 70 % ostoaikeissa olevista asiakkaista valitsee maksetun mainoksen, mikäli takki löytyy maksetuista mainoksista sopivaan hintaan.

Sitten linkeistä hieman asiaa. Verkkokauppaan voi tehdä verkkokaupan sisäisiä linkkejä eli linkkejä, jotka johtavat esimerkiksi eri kategorioihin tai tuotteisiin. Tämän lisäksi ulkoiset linkit (back links) eli muilta sivuilta verkkokauppaan tuovat linkit ovat kultaakin kalliimpaa ja näihin kannattaakin panostaa. Ulkoiset linkit ovat sisällön lisäksi yksi tärkeimpiä asioita hakukoneoptioimointia tehtäessä.

Miten omille sivuille johtavia linkkejä sitten voisi kerryttää?  Erilaisia vaihtoehtoja on mm. yhteistyökumppaneiltaan voi ostaa linkin omille sivuilleen ja somen linkit ovat hyvä tapa lisätä linkkejä webbiin. Linkkien hankkimisessa ja verkoston rakentelussa lähinnä on mielikuvitus rajana, joten ei muuta kuin harrastamaan out of the box -ajattelua! Älä kuitenkaan rakentele webbiin feikkilinkkejä – ne eivät ole sallittuja ja haittaavat taatusti hakukonenäkyvyyttä. Linkkejä rakentaessa kannattaa muistaa se, että määrä ei korvaa laatua. Linkit ovat siis sitä vahvempia, mitä vahvemmilta sivustoilta linkit johtavat verkkosivuille tai -kauppaan.

Molemmissa, sekä sisäisissä, mutta etenkin ulkoisissa linkeissä kannattaa panostaa siihen, että linkin ankkuriteksti on kuvaava, koska tämäkin vaikuttaa suoraan linkkien vahvuuteen. Ankkuritekstien nimeämisessä kannattaa myös olla kuitenkin varovainen, ettei Google tulkitse sitä hakutulosten manipuloinniksi. Hyvä ankkuriteksti on siis linkin sisältöä kuvaava, mutta ei liian tarkka.

Linkityksiä ja niiden määriä voi tutkailla mm. hakukoneoptimoinnin työkalulla Ahrefsillä, joka on maksullinen, mutta hyvä työkalu, mikäli haluaa panostaa hakukoneoptimointiin. Linkitysten lisäksi Ahrefsin työkalu antaa muutakin mielenkiintoista tietoa sivustosi reittauksesta ja siitä, kuinka luotettavaksi se koetaan käyttäjien keskuudessa.

Sisällön ja linkkien lisäksi hakukoneoptimointia voidaan tehdä hyvin monella tapaa ja ne eroavat aina hieman riippuen tarpeista. Esimerkiksi kivijalkaliikkeen hakukoneoptimointi tehdään hieman eri näkökulmasta kuin verkkokaupan sivujen hakukoneoptimointia. Verkkokaupan hakukoneoptimointia voidaan sisällön ja linkkien lisäksi tehdä myös verkkosivun valokuvien kuvaavalla nimeämisellä, jotta ne nousevat paremmin Googlen kuvahauissa. Aiemmin tutkaillut hakusanat voi myös yhdistää kivaan, yleisöön vetoavaan sisältöön omassa blogissa, jossa voidaan kertoa omasta liiketoiminnasta,  ajankohtaisista asioista koskien toimintaa jne. Jos blogin kirjoittelu innostaa, kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää tämä mahdollisuus, koska yllätys yllätys, blogi vaikuttaa suotuisasti hakukonenäkyvyyteen, kuten myös videot, joita voidaan taas jakaa omalla YouTube -kanavalla. Näiden tekijöiden lisäksi hakukonenäkyvyyteen vaikuttaa myös se, että verkkokaupan title eli Googlen hakutuloksen ikkuna-otsikko sekä meta-kuvaus, joka kertoo siis hakutuloksissa verkkosivun sisällöstä olisivat mahdollisimman napakat ja kuvaavat. Lisäksi kannattaa pitää siitä kiinni, että linkit toimivat ja sivusto toimii hyvin mobiilissa eli on responsiivinen ja latautuu nopsaan eikä ole esimerkiksi tehty raskaaksi liian isoilla kuvatiedostoilla. Näihin meta-kuvausten, titlen ja linkkien toimivuuteen voit ottaa avuksi Screamingfrog -työkalun, jota voi osittain käyttää myös ilmaiseksi.

Vaikutusmahdollisuuksia hakukonenäkyvyyteen on siis paljon ja Googlen algoritmien muuttuessa jatkuvasti on tämä suo niin sanotusti loputon. Ei kuitenkaan kannata lannistua ja heittää hanskoja tiskiin! Tutki ja havainnoi omaa tilannetta, tee muutoksia, havainnoi vaikutukset ja aloita taas alusta! Näin se homma etenee. 😎

Google Search Consolesta apua verkkosivujen kehittämiseen

Mirva

Kuten edellisessä blogipostauksessa totesin, Google tarjoaa hakukoneoptimointiin kassillisen sovelluksia ja jokaisesta voi poimia tiedon muruset hakukoneoptimoinnin tekoon. Viimeviikolla tutuksi tullut Google Search Console on varsin toimiva sovellus SEO:n tulosten mittaukseen Google Analyticsin rinnalla, joten tutkitaanpas sitä nyt tarkemmin.  Mitäs tietoja täältä sitten saadaankaan irti? Google Search Consolesta saadaan nimenomaisesti tietoa siitä, ketkä, miten ja millä hakusanoilla päätyvät vaikkapa verkkokaupan sivuille ostoksille. Google Analyticsin puolella Google ei anna näitä kaikkia tietoja suoraan ja Google Search Consolen voikin linkittää Google Analyticsiin ja näin ottaa paremmin dataa irti myös Analyticsin puolelta. Google Search Consolen data koskee siis orgaanisia hakutuloksia, ei mainostettuja. Tutkimusten mukaan potentiaaliset asiakkaat nimittäin ohittavat maksetut mainokset Googlen hakutuloksista varsin sujuvasti ja ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mitkä sivut nousevat orgaanisissa tuloksissa ensimmäisiksi. Nämähän ovat niitä sivuja, jotka ovat onnistuneet hakukoneoptimoinnissa, niitä klikataan paljon sekä sivuilla viivytään pitkään asioimassa.

Yleisnäkymä -valikossa nähdään heti ensisilmäyksellä sivuston klikkausten määrien kehitys ja kattavuus eli paljonko sivulle on klikkailtu hakutuloksista ja onko indeksoinnissa virheitä. Nämä kohdat löytyvät valikosta myös erikseen, joten ei perata näitä tässä kohtaa vielä tämän enempää. Lisäksi yleisnäkymässä on mobiilikäyttö, joka poimii mobiilikäytön puolelta virheitä, jotka vaikuttavat niin ikään sivun käytettävyyteen ja näkyvyyteen.

Kehitys -valikossa tarkastellaan siis verkkosivuston klikkausten määrän kehitystä. Tämä on siis se määrä, kuinka paljon verkkosivuille on siirrytty orgaanisista hakutuloksista. Klikkausten ja käytettyjen hakusanojen suosiota voi tutkia mm. verkkosivujen, kuvien tai videoiden hakumääristä itselle sopivalta aikaväliltä. Erilaisilla suodattimilla voidaan tarkentaa haettavia tietoja. Lisättävänä on kysely (= käytetty hakusana), sivu (= URL-osoitteet, joiden kautta sivuille on tultu), maa (= pistä päin maailmaa sivulle tullaan), laite (= millä laitteella sivuja käytetään) ja haun ulkoasu (= onko sivusto transkoodattu Googlen toimesta kevyempään web-light muotoon).

URL-tarkastus -kohdassa voit tarkastaa verkkosivujen URL-osoitteita, onko sivukartta oikeanlainen ja löytääkö Google osoitteen. Jos URL-sivua ei löydy, voit pyytää Googlelta indeksoinnin eli “korjauksen”. Jos URL-osoitteen indeksoinnissa ei ole mitään ilmeisiä ongelmia, sivu menee indeksointi-jonoon. Indeksointi voi kestää päivistä viikkoihin, joten korjausta ei kannata odotella samalle päivää.

Kattavuus -valikosta nähdään sivumäärä, joissa Google on vieraillut verkkosivuillasi. Tästä voidaan puhua myös toisella nimellä indeksointi.  Jos verkkosivuista ei ole lähetetty Googlelle sivukarttaa, joutuu Google itse etsimään ja indeksoimaan uudet sivut ja se sitten onnistuu tai ei. Sivuston indeksointia kannattaa ehdottomasti siis helpottaa sivustokartalla, joka päivittyy tottakai aina, kun verkkokauppaan tehdään uusia sivuja eli URL-osoitteita tai poistetaan jotain sivuja eli URL-osoitteita. Mikäli muutos on pieni, voidaan Googlea pyytää tekemään yksittäisen sivun indeksointi.  Kehityksessä näkyy myös virheiden määrä ja nämä ovat niitä sivuja, joihin Google ei ole päässyt. Virheet kannattaa tutkia ja korjata pois parhaan kyvyn mukaan, koska ne laskevat verkkosivun näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa. Hyvin toimiva sivu on siis yhtä kuin hyvin näkyvä sivu!

Milloin niitä virheitä sitten syntyy ja indeksointi ei onnistu? Niin käy, jos sivu on estetty Robots.txt-tiedostolla, mutta tämä voidaan kiertää toisella samalle sivulle johtavalla linkillä Googlen toimesta. Indeksointi ei onnistu myöskään, mikäli anonyymit käyttäjät eivät pääse sivuille tai sivu on jo indeksoitu tai se tunnistetaan päällekäiseksi. Päällekkäisyys tarkoittaa siis sitä, että jossain vaiheessa indeksointia ja hakemistoon lisäämistä Google havaitsee sivun olevan päällekkäinen ja harventaa tämän vuoksi indeksointia. Indeksointia voi helpottaa käyttämällä selkeitä, yksinkertaisia ja loogisia URL-osoitepolkuja ja lisäämällä sivustolle selkeitä ja suoria sisäisiä linkkejä sekä merkkaamalla Noindex-merkinnällä sellaiset sivut, joita Googlen ei haluta indeksoivan.

Mobiilikäyttö -välilehdellä löytyy mobiilikäytön puolella syntyvät virheet. Jos tämä virhelista on tyhjä tai lyhyt, se tarkoittaa sitä, että sivusto on räätälöity hyvin mobiilikäyttöön eli sivu on responsiivinen ja toimii mobiilissa. Ja nyt voit taputtaa itseäsi olkapäälle!

Linkit -välilehdeltä löytyy tiedot verkkosivullesi linkittävistä sivuista. Tiedoissa on eriteltynä sivuston sisäiset linkit sekä ulkoiset linkit. Linkitys Googlen mielestä tunnettujen ts. relevanttien sivujen kanssa vaikuttaa niin ikään hakukonenäkyvyyteen. Joten linkittää kannattaa!

Tässäpä nyt lyhyesti kerrottuna se, mitä tietoja Google Search Console antaa käyttäjälleen. Tietoa on varsin laajasti ja sitä kannattaa hyödyntää, kuten totesinkin jo ihan blogikirjoituksen alkumetreillä! Itse olen käyttänyt Google Search Consolea disturb.fi verkkokaupan toimivuuden analysointiin ja tarkoitus on myös mitata Google Search Consolen kautta tuloksia, miten verkkokaupan optimointi SEO-näkökulmasta vaikuttaa orgaaniseen näkyvyyteen Googlen hakutuloksissa. Google Search Consolen kehitys -välilehdeltä nähdään hakumäärien lisäksi myös käytetyimmät hakusanat, joilla potentiaalinen asiakas on sivustolle tupsahtanut. Kun tutkii tarjolla olevaa dataa, kannattaa myös siis miettiä, onko käytetyissä hakusanoissa sellaisia, joiden ajattelit varmasti ohjaavan asiakkaasi verkkosivuille, mutta data kertookin muuta? Tällöin on hyvä lähteä miettimään, miten sivustoa pitäisi parantaa, että hakukone löytäisi sinutkin!

 

 

Sukellus syvemmälle hakusanojen maailmaan!

Mirva

Toinen viikko Disturbilla alkaa lähennellä loppuaan ja työtä onkin riittänyt! Hommat pyörähtivät maanantaina käyntiin niin ikään aiheen “verkkokaupan kehittäminen hakukoneoptimoinnin näkökulmasta” parissa. Kuten edellisessä postauksessa jo vähän valotin, SEO eli Search Engine Optimatization on oleellinen osa verkkokaupan kehittämistä ja siihen kannattaakin panostaa, mikäli mielii näkyä Googlen hakutuloksissa.

Mitä se hakukoneoptimointi sitten on? Hakukoneoptimointi ei ole tähtitiedettä, ei suinkaan. Hakukoneoptimointi koostuu useammasta eri osa-alueesta, joista yksi on laadukas sisältö. Mitä se laadukas sisältö sitten on? Hakukoneoptimointia voitaisiin ihan hyvin kutsua myös siis laadukkaan sisällön tuottamiseksi verkkosivuille ja edelleen puhuisimme samasta asiasta. Tarkoitus on siis tuottaa verkkosivulle laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä, joka kertoo tarjotusta palvelusta, mitä ollaan myymässä ja siitä, mihin se toimii ratkaisuna. Tällainen sisältö on nappiosuma asiakkaan tarpeisiin,  mutta myös hakukoneiden haaviin. Tähän ei tarvita koodaustaitoja tai ohjelmia erityisemmin tosin Googlen eri sovelluksista on kyllä tässä kohtaa iloa, joten niihin kannastaa tutustua. Se, kuinka tarkkaan haluat itse hakusanoja tutkia, analysoida ja pohtia on sinusta itsestäsi ja yrityksen tarpeista kiinni. Käytetty aika ehkä korreloituu kuitenkin siihen, kuinka hyvin Googlen hakutuloksissa sitten tullaan näkymään. Huttiloimaan ei siis kannata alkaa! 👍🏼

Hakukoneoptimointi koostuu periaatteessa neljästä eri vaiheesta: 1) tutkitaan, mitä hakusanoja asiakkaat käyttävät, ketä kilpailijat ovat, mietitään bisneksen ydin ja tutkitaan aiempia tuloksia 2) mietitään oma strategia ja toimenpiteet, mitä tehdään 3) tehdään muutokset, parannellaan ja viilaillaan sekä 4) analysoidaan tuloksia. Hakusanoissa on mahdollista käyttää perushakusanoja “takki” tai ns. long tail hakusanoja eli “naisten pitkä takki”. Näihin long tail eli pitkän hännän hakusanoihin kuuluu myös tapa kirjoittaa Googlen hakuun kysymys “mikä on paras vaatekauppa meri-lapissa”, mutta tämä tyyli ei ole vielä kovinkaan suosittua Suomessa.

Hakusanojen tai avainsanojen tutkintaan voi käyttää Google Keyword Planneria, mutta myös muita työkaluja löytyy, kuten Keywordtool.io ja kwfinder.comia, jotka antavat osittain tietoa ilmaiseksikin, mutta osa tiedoista on taas rekisteröitymisen takana. Hakukoneoptimointiin ja hakusanatutkimuksiin löytyy Googlelta useampikin työkalu, joita voi myös hyödyntää hakusanoja pohtiessa. Jo viimeviikolla tutuksi tullut Google Trends antaa tietoa siitä, mitä ihmiset ovat vaikkapa vuonna 2018 hakeneet netin syövereistä. Toki tietoa saa lyhyemmältäkin ajalta ja vaikka ihan edelliseltä tunnilta. Dataa irtoaa siis pitkältä ajalta miltei reaalitilanteeseen saakka.  Google Trendsin avulla voidaan vertailla eri hakusanojen hakumääriä ja näin esimerkiksi vaikka päätellä se, millä hakusanoilla asiakas voisi päätyä parhaiten verkkokauppaan. Totesin aikani tutkaillessani Google Trendsin tietoja, että Suomessa tehdyistä hauista ei välttämättä saa irti tietoja vaikka hakuja olisi tehtykin. Tämä johtuu siitä, että hakuja eli dataa on sen verran vähän, että tuloksia ei voida näyttää. Yleisimpien hakusanatermien kohdalla Google Trends kuitenkin toimii myös Suomi-moodissa.

Toinen hyvä Googlen työkalu on Google Search Console. Täällä voidaan saada tietoa siitä, millaisilla hakusanoilla asiakas on päätynyt vaikkapa verkkokauppaan. Mikäs sen parempaa tietoa SEO:n tekemiseen, kuin data toimivista hakusanoista! Samalla, kun tutkailet relevantteja hakusanoja, voit tarkastaa myös, onko asiakkaat päätyneet verkkosivulle sillä termillä, jolla haluaisit? Jos eivät ole, mitä voit tehdä? Tietysti optimoida eli tuottaa sivuillesi sellaista sisältöä, joka toimii Googlen haussa. Google Search Console antaa hakusana-analyysien lisäksi tietoa myös indeksoinnin tilasta ja erilaisista virheistä, jotka vaikuttavat negatiivisesti hakukonenäkyvyyteen. Näitäkin kannattaa hakukoneoptimoinnissa hyödyntää, mutta ei mennä näihin nyt tässä vaiheessa, kun aiheena on hakusanat.

Verkkosivuille kannattaa tuottaa tekstisisältöä, joka tarttuu hakukoneisiin. Yksi keino tuottaa tekstiä on vaikkapa blogi tai verkkokaupassa hyvin muotoillut footertekstit ja tuotekuvaukset. Myös verkkosivun metatiedot kannattaa hyödyntää ja sivuston alustan tarjoamista mahdollisuuksista riippuen syöttää niihin sisältöä, joka tarttuu Googlen virveliin. Paikkoja on siis monta, ei muuta kuin tekstiä tuottamaan! Vinkkinä vielä, että hakusanaoksennuksia kannattaa välttää, ne karkottavat hajullaan hakukoneet verkkosivun ympäriltä taatusti! Teksti tulisi siis olla luettavaa, ymmärrettävää ja vielä asiakkaallekin mielenkiintoista. Hakukoneoptimoinnin myötä tehdyt muutokset eivät tuota tuloksia hetkessä, eikä toisessakaan vaan vaikutus voi näkyä esimerkiksi vaikka puolen vuoden päästä muutoksista katsottuna. Kiirettä ei siis kannata tässä hommassa pitää.

Ei muuta kuin näppäimistö laulamaan!

 

 

Analysoidaan verkkosivujen kävijädataa – Google Analytics

Mirva

Oletko koskaan miettinyt, ehkä yrittäjänä tai bloggaajana, mitähän lukijasi tai verkkosivujen kävivät hakevat sivuiltasi? Tähän antaa vastauksia Google Analytics. Google Analyticsiin pääsee näppärästi omalla tai yrityksen Google tilillä ja tunnuksia ei tarvitse erikseen luoda, jos Googlen tili on jo muuten käytössä. Kokeilen sovellusta nyt omien tunnuksieni alla ja otetaanpa seurantaan vaikkapa tämä blogi, mitä tässä parhaillaan kirjoittelen. Tilin avaamisen yhteydessä sovellukseen määritellään verkkosivun osoite, josta dataa halutaan kerätä. Lisäsin tähän kohtaan oman blogini osoitteen. Ja seuraavaksi päästiinkin jo katselemaan erilaisia dataa kerääviä työkaluja.

Google Analyticsin avulla saadaan kerättyä mieletön määrä tietoa sivuston käyttäjistä. Sovelluksesta käy ilmi mm. kuinka paljon sivuilla on tällä hetkellä käyttäjiä/vierailijoita, kuinka moni käyttäjistä on poistunut välittömästi, mistä päin maailmaa käyttäjät ovat, mihin aikaan käyttäjät vierailevat sivustolla jne. Raporttia saa haluamaltaan ajanjaksolta ja myös reaaliaikaisena. Sen lisäksi, että sivujen käyttäjämääristä saadaan tietoa, sitä saadaan myös demograafisella tasolla: minkä ikäisiä kävijät ovat, sukupuoli, sijainti, millä laitteella sivuja selataan, paljonko somen kanavilta on linkattu sivuille jne. Valtavasti siis tietoa esimerkiksi potentiaalisista asiakkaista ja mahdollisista tärkeimmistä asiakaspersoonista.

Google Analyticsin etusivun näkymää ja valikkoa.

Aiemmassa postauksessani koskien Fonectan Digikuntoon -kiertuetta kerroin myös verkkosivujen toimivuudesta ja sen vaikutuksesta esimerkiksi hakukonenäkyvyyteen. Google määrittelee sivun näkyvyyttä siis sen mukaan, kuinka nopeasti sivu latautuu käyttäjän laitteelle ja onko sivu responsiivinen jne. Google Analyticsistä saa poimittua tietoa myös näihin tarpeisiin eli vasemman puoleisesta alasvetovalikosta löytyy myös kohta, josta voidaan tutkia analysoitavan sivuston nopeutta, sivuston ajankäyttöä, käyttäjien ajankäyttöä ja sovellus antaa myös vinkkejä, missä kohtaa sivuston nopeutta voisi parantaa.

Google Analyticsin näkymää alasvetovalikosta.

Sovellus oli mielestäni todella helppokäyttöinen ja selkeä. Ja tietoahan sieltä sai valtavasti. Yritys voisi esimerkiksi tutkia Google Analyticsin avulla, mistä päin potentiaaliset asiakkaat ovat, mitä he sivuilta etsivät ja näiden tietojen avulla esimerkiksi kohdentaa markkinointia oikeisiin asiakasryhmiin. Mielestäni kaikkien omaa asiakaskokemustaan miettivien yritysten pitäisi ladata itselleen Google Analytics käyttöön ja ottaa irti datasta saatava hyöty!

Fonectan Digikuntoon-kiertueelta poimittua

Mirva

Viimeviikolla osallistuttiin digiassareina Fonectan Digikuntoon-kiertueelle. Tapahtuma oli suunnattu alueen yrityksille, mutta digiassarit olivat enemmän kuin tervetulleita. Olihan tuo myös mahtava mahdollisuus verkostoitua eri osaajien kanssa! Ja sitten aiheisiin. Päivän polttavat perunat: yritysten verkkosivut ja niiden puuttuminen, ostokäyttäytymisen ja tiedonhaun kokemat muutokset, some yrityskäytössä ja hakukoneoptimointi.

Hämmentävää tietoa oli, että lappilaiset yrittäjät eivät kovinkaan hyvin ole heränneet siihen, että yritystoiminta on siirtynyt pitkälti verkkoon ja mobiililaitteelle. Fonectalta Otto Hietaharju totesi, että vain noin 40 % lappilaisista yrityksistä on responsiiviset kotisivut. Eli sivut, jotka mukautuvat käyttäjän laitteen mukaan mobiiliin, tablettiin tai päätteelle. Voin kertoa, että on aika ikävää penkoa asiaa yrityksen sivuilta mobiilissa, jos sivu sinnikkäästi pysyy päätteelle optimoidussa muodossa. 37 % yrityksistä tilanne on sitten se, että yrityksillä on kotisivut, mutta ne eivät ole responsiiviset. No, sen lisäksi, että ei responsiiviset sivut eivät houkuttele ostoksille, ei sitä tee myöskään sivut, joita ei ole olemassa! Tällaisia yrityksiä Lapista löytyy jopa 23 %. Määrä on mielestäni hurja tässä digitalisaation ajassa! Sen lisäksi, että shoppailijat, ne tavan henkilöasiakkaat pyöriskelevät päivät netissä, sieltä voit löytää myös omat BtoB asiakkaasi. Samalla tavalla hekin ovat ihmisiä, yritystä edustamassa. Tekevät Google-hakuja ja vertailevat. 92 % näistä bisnespuolen asiakkaista hyödyntää ostoissaan vasta viimevuosina Suomessa suosioon nousutta LinkedIniä. Ja en nyt viitsi edes lähteä arvailemaan lappilaisten yritysten LinkedIn aktiivisuutta. Olen todennut itsekseni sen olevan erittäin heikko. Jos vielä luvut kiinnostavat, 98 % suomalaisista käyttää internettiä tiedonhakuun ja 79 % heistä tekee sen mobiilissa eli älypuhelimella. Kun suhteuttaa nämä luvut äskettäin käytyjen lukujen ja lappilaisten yritysten sivujen toimivuuteen ja verkkonäkyvyyteen… No, ne tekee kauppaa, joilla hommat toimii!

Kun oli tarpeeksi äimistelty sitä, että verkkosivujen tilanne yritysrintamalla on aika heikko, siirryttiin tutkailemaan hiukan verkkokanavia markkinoinnin näkökulmasta. Tästä aiheesta meille kertoi oman alansa asiantuntija Santeri Jaakkola. Verkkokanavia, vaikkapa verkkosivuja pystyttäessä tulee hommaa tutkailla asiakkaan näkökulmasta. Mitä sivuille kannattaa laittaa, että ne palvelevat asiakasta ja houkuttelevat asiakkaan tutkailemaan sivujen sisältöä ts. yrityksen palveluja tai tuotteita sekä ostamaan. Kun näitä kävijöitä sivuille on saatu, heistä kannattaa kerätä dataa. Dataa dataa ja lisää dataa. No se datahan ei yksinään riitä, pitäähän sitä vielä myös analysoida: missä asiakaat menevät verkkosivuillasi, mitä tekevät ja minkälainen viesti voisi toimia heihin. Fonectalta löytyy esimerkiksi verkkosivuihin liitettävä palvelu Fonecta Audience Insights, joka on ilmainen ja sillä voidaan määritellä minkä tyyppiset ihmiset ostavat tuotetta/palvelua ja sitä kautta lähteä tavoittelemaan saman tyyppisiä ostajia yrityksen asiakkaaksi. Kätevää eikö! Tämähän on myös sitä asiakkaan ymmärtämistä, ostajapersoonan luomista. Näistä asioista ollaan puhuttu aiemminkin blogissa. Eli auta asiakasta ostoprosessin eri vaiheissa ja eri kanavissa, kokeile eri variaatioita, mittaa, optimoi ja opi! Muista myös se, että henkilöasiakkaalle ja yritysjohtajalle viestitään eri tavalla eli räätälöi sisältösi tavoiteltavan ostajapersoonan mukaan.

Sen lisäksi, että markkinointia voi tehdä verkkosivuilla, sitä voi myös tehdä erilaisissa somen kanavissa ja Santeri puhui myös näistä. Esimerkiksi LinkedIn on nostanut suosiotaan BtoB markkinoinnissa ja bisnespuolen asiakkaat käyttävät sitä, kuten jo aiemmin mainitsin, aktiivisesti ostopäätösten tekemiseen. Myös LinkedInissä on mahdollista kerätä kävijöistä dataa LinkedIn Insight Tag ja Partner Data -palveluilla. Google Ads ja hakusanamainonta on myös tärkeää. Taas, kuten jo aiemmin mainitsin, suomalaisista 98 % käyttää hakukonetta tiedonhakuun etsiessään palveluntarjoajaa. Muista siis näkyä ja optimoida itsesi hakusanoilla Googlen osumien kärkikahinoihin! Riippuen kohderyhmästä ja ostajapersoonista, voi myös Display ja YouTube -mainonta  ovat toimivia markkinointikanavia. YouTuben kautta viikkotavoitettavuus 15-65 -vuotiaiden osalta on isompi kuin TV-kanavilla. Oletko tullut sitä ajatelleeksi? Pikku vinkki… itsekin kelailen aina mainokset ohi, koska katselen ohjelmat pääsääntöisesti talletukselta. TV-mainokset: rahanhukkausta ja minun ajanhukkausta. 😜

Jotta varmasti saisimme päät pyörälle päivän Digikuntoon -paketista, nousi vielä Johannes Lindlom lauteille kertomaan verkkosivujen hakukoneoptimoinnista. Kun puhutaan hakukoneoptimoinnista ja verkkosivujen responsiivisuudesta, kannattaa olla tietoinen siitä asiasta, että Google on poistamassa päätelaitteelle skaalautuvien verkkosivujen hakemiston todennäköisesti noin 3 vuoden sisään. Tällä hetkellä Googlella on vielä käytössään kaksi hakemistoa, toinen päätelaitteille skaalautuville sivuille ja toinen mobiiliin. Mobile first ajatus siis käyttöön ja tehdään niistä sivuista responsiiviset!

Googlelta löytyy monenlaista työkaluja hakukoneoptimointiin ja sivuilta saatavan datan analysointiin. Esimerkiksi Google Search Console -tool työkalulla saat dataa siitä, miten verkkosivu suoriutuu ja palvelusta saat myös tietoja, mikäli on jotain kriittisiä kohtia, joita pitäisi parantaa sivuston toimivuuden kannalta. Sivujen latautumisnopeushan on siis a ja o ja vaikuttaa mm. siihen, miten korkealle Google verkkosivusi nostaa heidän hauissaan. Johannes puhui siitä, että sivujen latautusmisnopeus täytyy olla hyvä. Mikäli sivun sisällön latautuminen mobiililaitteella kestää yli 3 sekuntia, peli on menetetty niin sanotusti ja näkyvyys hakukoneissa laskee. Tähän siis kannattaa panostaa, että verkkosivut ovat toimivat ja latautuvat sujuvasti sekä ovat rakenteeltaan selkeät.

Verkkosivujen toimivuuden lisäksi muita hakukonenäkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat sivulla viipymisaika, sivujen käytön helppous ja tietojen löydettävyys sekä sivuille tehdyt viittaukset muilta sivustoilta.  Sisältö on “kuningas” ajatusta kannattaa myös huomioda näkyvyyden kannalta ja sivuilla kannattaakin kertoa, mistä sisällössä on kyse ihan sanoin. Vaikka kuinka tuntuisi typerältä vaikkapa sorakauppiaana kirjoitella auki sorakuorman taustatietoja tai muita tekijöitä, joita sorakuorman ostamiseen voi liittyä, se kannattaa tehdä. Sivustosi on myös “staattinen käyntikortti”, joten senkin vuoksi siihen kannattaa jo panostaa.