Yleinen

YouTube yrityksen markkinoinnin kanavana

Mirva

YouTube on etenkin nuorison keskuudessa hyvin suosittu some-kanavaan verrattavissa oleva videopalvelu, jonka käyttö on monipuolistunut vuosien saatossa musiikin kuuntelusta tubettamiseen ja erilaisten videoiden jakamiseen ja katseluun. Kuka tahansa voi tehdä itselleen YouTube-kanavan ja aloittaa videoiden tuottamisen ja jakamisen. Mututuntumalla tällä hetkellä kanavia on enemmän yksityishenkilöillä, mutta kanavat yleistyvät myös yrityspuolella. Miten tätä YouTubea voisi sitten yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta hyödyntää? Koska teen digiassarin työssäolojaksoa Disturb Scandinavialla, otin työn alle tutkia, löytyykö muilta verkkokaupoilta YouTube-kanavia ja millaista sisältöä muut, etenkin muotia myyvät verkkokaupat ovat kanavilleen tuottaneet. Let’s see!

Ensimmäinen havaintoni oli, että yritysten kanavat olivat hieman kinkkisiä löytää YouTuben syövereistä. Esimerkiksi EMP Finland kanavan löytäminen vaati hieman etsivän taitoja, koska haku “EMP” ei tuottanut tuloksia, ainakaan ensimmäisten joukkoon. Siirtyminen heidän verkkokauppaansa ja YouTube linkin löytäminen sieltä kautta varmisti, että kyllä, heillä on käytössään oma YouTube kanava. Mietiskelin syitä tuolle, miksi EMP Finland ei löytynyt hakusanalla “EMP”. Onko YouTubella käytössään algoritmi, että yritystilit eivät nouse hauissa kovin helposti, mikäli ei tiedä mitä etsii? Tällöinhän kanava tietenkin löytyi, kun osasin hakea sitä ja kirjoitin hakuun “EMP Finland”. Kokeilin testiksi vielä, löytyykö esimerkiksi Kärkkäiseltä ja Tokmannilta omat kanavat ja kyllä, hakusanat “kärkkäinen” ja “tokmanni” tuottivat napakympin. Ja näissä tileissä nimi olikin hyvin yksinkertaistettu Kärkkäinen ja Tokmanni. Simppeliä ja hyvin löydettävissä! Kannattaa siis miettiä, miten muotoilee YouTube kanavan nimen, jotta olisi mahdollisimman helposti löydettävissä.

Mitä muuta sitten kanavan nimeämisen lisäksi kannattaisi ottaa huomioon, kun lähtee avaamaan YouTube-kanavaa yrityskäyttöön? Kanava kannattaa rakentaa hyvin ennen kuin lähdetään julkaisemaan kanavaa tai laittamaan videoita jakoon. Toimintaa kuvaava bannerikuva paikalleen ja kanavan kuvaus ovat perusasioita, jotka kannattaa laittaa ensimmäiseksi kuntoon. Ja nämähän kannattaa pitää yhdenmukaisessa linjassa taas oman yrityksen verkkosivujen sisällön ja tekstien kanssa. Lisäksi YouTube-kanavalle kannattaa lisätä linkit yrityksen verkkosivuille sekä käytössä oleviin somekanaviin. Miksi sitten mennä YouTubeen? Kanava vaikuttaa takuuvarmasti yrityksesi hakukonenäkyvyyteen positiivisesti. Kunhan käytät yrityksesi toimintaa kuvaavia sanoja myös YouTuben puolella, nousevat videot Googlen hauissa mainiosti ja lisäävät yrityksen näkyvyyttä!

Mitä sisältöä sitten tehdä kanavalle? Erilaiset tutoriaalit eli ohjevideot ovat suosittua materiaalia ja näitä löytyykin jonkun verran eri vaateverkkokauppojen YouTube-kanavista. DefShop on näppärästi yhdistänyt tutoriaalin toiseen suosittuun hakukohteeseen nimittäin unboxingiin (=videolla avataan laatikko, josta paljastuu jotain). Tumen tekemällä videolla avataan Defshopin paketti, josta paljastuu DefShopin valikoimasta koostettu muodin aallonharjalla ratsastavien räppäreiden tyyliä mukaileva asukokonaisuus. Samalla, kun videolla tsekataan paketista paljastuvia asusteita, videon julkaissut Tume kertoilee, millaisia, minkä kokoisia ja minkä tyylisiä vaatteita räppärin asukokonaisuuteen kuuluu. Tässä videossa yhdistyy muuten myös kolmas YouTubessa käytetty markkinointikikka eli Defshop on tarjonnut kaupallista yhteistyötä Tumelle, jolla on kanavallaan 201t. seuraajaa. Mitä se sitten tarkoittaa? Todennäköisesti diilissä Tume tekee kanavalleen videon DefShopin paketin sisällöstä, Tume saa uudet kledjut sekä mahdollisen palkkion ja DefShop rutkasti näkyvyyttä. Win-win!

Unboxing-videoiden sekä tutoriaalien lisäksi verkkokauppojen kanavilta löytyy esimerkiksi elämäntyyliin sopivia musiikkivideoita tai muita videoita, jotka liittyvät vahvasti verkkokaupan tarjoamaan elämäntyyliin. Otetaan esimerkiksi tähän EMP.fi vaatteiden verkkokauppa, josta rocktyylin lisäksi voi hankkia itselleen bändituotteita sekä pelien, tv-sarjojen ja elokuvien fanituotteita, kuten t-paitoja. Toisin sanoen EMP:n tarjoamaan valikoimaa leimaavat vahvasti videopelit, leffat, joten heidän YouTube kanavaltaan löytyy tyyliin sopivan musiikin lisäksi leffojen trailereita linkitettynä muilta kanavilta, esimerkiksi The Hobbit leffan traileri.

Kun YouTube kanava on kunnossa ja sisältöäkin on saatu jakoon, kannattaa tuloksia ja analytiikkaa tutkia YouTube Search Analyticsin avulla ja hyödyntää dataa kanavan sisällön optimoinnissa. YouTube Analyticsin avulla voit seurata kanavan ja videoiden menestystä, tutki ketä seuraajat ovat jne. Suomen Digimarkkinointi on tehnyt YouTube Analyticsin käytöstä blogikirjoituksen, joka kannattaa tsekata!

Ja sitten vaan kamerat laulamaan!

Digiassari palveluksessanne!

Mirva

Kevään ajan olen nyt opiskellut liiketoiminnan kehittämistä digitalisaation näkökulmasta ja ensimmäinen viikko työssäolojaksoa toimeksiantajalla alkaa olla pulkassa.  Kaikki Lapin AMK Digiassari -valmennuksen digiassarit siis aloittivat työssäolojaksot valitsemissaan yrityksissä tai organisaatioissa huhtikuun alusta. Itse päädyin Disturb Scandinavia Oy:lle Keminmaahan. Onko paikka sinulle tuttu? Sanon vaan, että kannattais olla, mutta palataanpa siihen kohta! 😉 Työssäolojakso kestää 29.5.2019 saakka.

Kuvakaappaus oman Instagramini storyista.

Disturb Scandinaviahan on siis katumuodin verkkokauppa. Eikä minkä tahansa katumuodin vaan valikoimaan kuuluvat pääasiassa rock-henkiset ja valtavirrasta poikkeavat farkut, hupparit, takit ja asusteet. Valikoimaa on rock-henkisille miehille ja miehet ovatkin olleet verkkokaupan ensimmäinen ja tärkein asiakaskunta alusta alkaen. Rinnalle on sitten otettu valikoima myös naisille rock-henkisen katumuodin, mutta myös urheiluvaatteiden osalta. Että jos yhtään tuntuu siltä, että tarvitsisit hieman räväkämpää ja periksiantamatonta asennetta kuvaavia kuteita kaappiisi, suosittelen suuntaamaan Disturb.fi verkkokauppaan! 😎🤟🏼 Samalla muuten kannatat Meri-Lappilaista yrittäjyyttä ja tuet alueen elinkeinoelämää. Suosittelen!

Ensimmäisellä viikolla muotoilin kehittämistehtävän runkoa sekä tutustuin hakusanaoptimoinnin saloihin. Kehittämistehtävän rungoksi muodostui kaksi päätehtävää, joista pääpaino keskitetään ensimmäiseen osioon. Osiot ovat 1) Verkkokaupan sisällön kehittäminen hakukoneoptimoinnin näkökulmasta ja 2) YouTube kanavan käyttöönotto ja sisällön kehittäminen.

Mitäs se hakusanaoptimointi sitten on? Tai hakukoneoptimointi? Kuten jo aiemmassa postauksessani koskien Fonectan Digikuntoon kiertuetta kerroinkin, 98 % suomalaisista käyttää hakukonetta etsiessään itselleen sopivaa palveluntarjoajaa. Jos et näy siis Googlessa, on uusia konversioita aika vaikeaa saada raavittua kasaan. Hakukoneoptimoinnilla yritys kuin yritys pyrkii siis siihen, että tarjoamansa palvelut nousisivat konkreettisesti asiakkaan Googlen hakutuloksiin, mikäli heidän palvelunsa olisi vastaus asiakkaan ongelmaan. Yrityksen ei siis kuitenkaan tarvitse näkyä joka paikassa eikä kannatakaan. Esimerkiksi Disturb.fi verkkokaupan valikoima tuskin olisi vastaus jakkupukua etsivän naisen hakutuloksissa. Hakukoneoptimointi koostuu hyvin monista palasista ja työkaluja tähän Google tarjoaa valtavasti. Tämä on myös hieman hämmentävää, koska työkalut eivät ole niin sanotusti samassa pakissa vaan niitä täytyy osata yhdistellä, jotta niistä löytää haluamansa vastauksen. Työtä siis riittää. Suurimmaksi osaksi sovellukset ovat maksuttomia, mutta esimerkiksi mainontaa tehdessä ja kohdennettaessa täytyy kaivaa luottokortin tiedot esiin.

Omaa liiketoimintaa kuvaavia hakusanojahan kannattaa lähteä miettimään sieltä omasta toiminnasta käsin ja systemaattisesti tutkia hakusanoja, joilla oman yrityksen kannattaisi Googlen hakutuloksissa näkyä. Esimerkiksi miesten farkut on yksi Disturb.fi verkkokaupan palveluja kuvaava hakusanapari, joilla verkkokauppa nouseekin hakuosumiin. Näitä hakusanoja olen tässä ensimmäisen viikon aikana myös makustellut ja tutkaillut.

Yksi kevyimmistä ja kenen tahansa käytettävissä olevista Googlen sovelluksista on Google Trends, joka antaa dataa siitä, mitä ihmiset hakivat vaikkapa viimevuonna, viimekuussa tai viimeviikolla eniten. Trendsissä on mahdollista tehdä myös vertailuja eri hakusanojen kanssa. Tutkia vaikkapa kilpailevan yrityksen hakusanan hakumääriä ja verrata sitä omaan dataan. Kummalla huiskii niin sanotusti paremmin? 🤓

Muita Googlen sovelluksia ovat mm. Google Search Console, Google Analytics ja Google Tag Manager. Myös Fonecta tarjoaa maksuttoman sovelluksen Fonecta Audience Insightsin, jolla saadaan taas tietoa verkkosivujen kävijöistä. Nähtäväksi jää, mitkä näistä sovelluksista nousevat tärkeimmiksi digiassarin kehittämistehtävässä ja työssäolojaksossa.

Mutta jätetäänpäs nyt kehittämistehtävä hautumaan ja ensiviikolla jatketaan sitten hakukoneoptimoinnin parissa! Rentouttavaa viikonloppua! 😎

Video-cv purkissa!

Mirva

Heipä hei rakkaat lukijani. Nyt pääsette tutustumaan minuun myös videon muodossa! Nimittäin video-cv on valmis. 😜 Täytyy sanoa, että olipa jännittävää katsella itseään videolta, hyvin outoa. En ollut aiemmin tottunut moiseen. Mutta nykypäivänä on maailma täynnä videoita, some täyttyvät itse kuvatuista videon pätkistä milloin missäkin maisemassa. Miksi ei sitten valjastettaisi videon voimaa myös työnhakuun! 🤟🏼

 

Fonectan Digikuntoon-kiertueelta poimittua

Mirva

Viimeviikolla osallistuttiin digiassareina Fonectan Digikuntoon-kiertueelle. Tapahtuma oli suunnattu alueen yrityksille, mutta digiassarit olivat enemmän kuin tervetulleita. Olihan tuo myös mahtava mahdollisuus verkostoitua eri osaajien kanssa! Ja sitten aiheisiin. Päivän polttavat perunat: yritysten verkkosivut ja niiden puuttuminen, ostokäyttäytymisen ja tiedonhaun kokemat muutokset, some yrityskäytössä ja hakukoneoptimointi.

Hämmentävää tietoa oli, että lappilaiset yrittäjät eivät kovinkaan hyvin ole heränneet siihen, että yritystoiminta on siirtynyt pitkälti verkkoon ja mobiililaitteelle. Fonectalta Otto Hietaharju totesi, että vain noin 40 % lappilaisista yrityksistä on responsiiviset kotisivut. Eli sivut, jotka mukautuvat käyttäjän laitteen mukaan mobiiliin, tablettiin tai päätteelle. Voin kertoa, että on aika ikävää penkoa asiaa yrityksen sivuilta mobiilissa, jos sivu sinnikkäästi pysyy päätteelle optimoidussa muodossa. 37 % yrityksistä tilanne on sitten se, että yrityksillä on kotisivut, mutta ne eivät ole responsiiviset. No, sen lisäksi, että ei responsiiviset sivut eivät houkuttele ostoksille, ei sitä tee myöskään sivut, joita ei ole olemassa! Tällaisia yrityksiä Lapista löytyy jopa 23 %. Määrä on mielestäni hurja tässä digitalisaation ajassa! Sen lisäksi, että shoppailijat, ne tavan henkilöasiakkaat pyöriskelevät päivät netissä, sieltä voit löytää myös omat BtoB asiakkaasi. Samalla tavalla hekin ovat ihmisiä, yritystä edustamassa. Tekevät Google-hakuja ja vertailevat. 92 % näistä bisnespuolen asiakkaista hyödyntää ostoissaan vasta viimevuosina Suomessa suosioon nousutta LinkedIniä. Ja en nyt viitsi edes lähteä arvailemaan lappilaisten yritysten LinkedIn aktiivisuutta. Olen todennut itsekseni sen olevan erittäin heikko. Jos vielä luvut kiinnostavat, 98 % suomalaisista käyttää internettiä tiedonhakuun ja 79 % heistä tekee sen mobiilissa eli älypuhelimella. Kun suhteuttaa nämä luvut äskettäin käytyjen lukujen ja lappilaisten yritysten sivujen toimivuuteen ja verkkonäkyvyyteen… No, ne tekee kauppaa, joilla hommat toimii!

Kun oli tarpeeksi äimistelty sitä, että verkkosivujen tilanne yritysrintamalla on aika heikko, siirryttiin tutkailemaan hiukan verkkokanavia markkinoinnin näkökulmasta. Tästä aiheesta meille kertoi oman alansa asiantuntija Santeri Jaakkola. Verkkokanavia, vaikkapa verkkosivuja pystyttäessä tulee hommaa tutkailla asiakkaan näkökulmasta. Mitä sivuille kannattaa laittaa, että ne palvelevat asiakasta ja houkuttelevat asiakkaan tutkailemaan sivujen sisältöä ts. yrityksen palveluja tai tuotteita sekä ostamaan. Kun näitä kävijöitä sivuille on saatu, heistä kannattaa kerätä dataa. Dataa dataa ja lisää dataa. No se datahan ei yksinään riitä, pitäähän sitä vielä myös analysoida: missä asiakaat menevät verkkosivuillasi, mitä tekevät ja minkälainen viesti voisi toimia heihin. Fonectalta löytyy esimerkiksi verkkosivuihin liitettävä palvelu Fonecta Audience Insights, joka on ilmainen ja sillä voidaan määritellä minkä tyyppiset ihmiset ostavat tuotetta/palvelua ja sitä kautta lähteä tavoittelemaan saman tyyppisiä ostajia yrityksen asiakkaaksi. Kätevää eikö! Tämähän on myös sitä asiakkaan ymmärtämistä, ostajapersoonan luomista. Näistä asioista ollaan puhuttu aiemminkin blogissa. Eli auta asiakasta ostoprosessin eri vaiheissa ja eri kanavissa, kokeile eri variaatioita, mittaa, optimoi ja opi! Muista myös se, että henkilöasiakkaalle ja yritysjohtajalle viestitään eri tavalla eli räätälöi sisältösi tavoiteltavan ostajapersoonan mukaan.

Sen lisäksi, että markkinointia voi tehdä verkkosivuilla, sitä voi myös tehdä erilaisissa somen kanavissa ja Santeri puhui myös näistä. Esimerkiksi LinkedIn on nostanut suosiotaan BtoB markkinoinnissa ja bisnespuolen asiakkaat käyttävät sitä, kuten jo aiemmin mainitsin, aktiivisesti ostopäätösten tekemiseen. Myös LinkedInissä on mahdollista kerätä kävijöistä dataa LinkedIn Insight Tag ja Partner Data -palveluilla. Google Ads ja hakusanamainonta on myös tärkeää. Taas, kuten jo aiemmin mainitsin, suomalaisista 98 % käyttää hakukonetta tiedonhakuun etsiessään palveluntarjoajaa. Muista siis näkyä ja optimoida itsesi hakusanoilla Googlen osumien kärkikahinoihin! Riippuen kohderyhmästä ja ostajapersoonista, voi myös Display ja YouTube -mainonta  ovat toimivia markkinointikanavia. YouTuben kautta viikkotavoitettavuus 15-65 -vuotiaiden osalta on isompi kuin TV-kanavilla. Oletko tullut sitä ajatelleeksi? Pikku vinkki… itsekin kelailen aina mainokset ohi, koska katselen ohjelmat pääsääntöisesti talletukselta. TV-mainokset: rahanhukkausta ja minun ajanhukkausta. 😜

Jotta varmasti saisimme päät pyörälle päivän Digikuntoon -paketista, nousi vielä Johannes Lindlom lauteille kertomaan verkkosivujen hakukoneoptimoinnista. Kun puhutaan hakukoneoptimoinnista ja verkkosivujen responsiivisuudesta, kannattaa olla tietoinen siitä asiasta, että Google on poistamassa päätelaitteelle skaalautuvien verkkosivujen hakemiston todennäköisesti noin 3 vuoden sisään. Tällä hetkellä Googlella on vielä käytössään kaksi hakemistoa, toinen päätelaitteille skaalautuville sivuille ja toinen mobiiliin. Mobile first ajatus siis käyttöön ja tehdään niistä sivuista responsiiviset!

Googlelta löytyy monenlaista työkaluja hakukoneoptimointiin ja sivuilta saatavan datan analysointiin. Esimerkiksi Google Search Console -tool työkalulla saat dataa siitä, miten verkkosivu suoriutuu ja palvelusta saat myös tietoja, mikäli on jotain kriittisiä kohtia, joita pitäisi parantaa sivuston toimivuuden kannalta. Sivujen latautumisnopeushan on siis a ja o ja vaikuttaa mm. siihen, miten korkealle Google verkkosivusi nostaa heidän hauissaan. Johannes puhui siitä, että sivujen latautusmisnopeus täytyy olla hyvä. Mikäli sivun sisällön latautuminen mobiililaitteella kestää yli 3 sekuntia, peli on menetetty niin sanotusti ja näkyvyys hakukoneissa laskee. Tähän siis kannattaa panostaa, että verkkosivut ovat toimivat ja latautuvat sujuvasti sekä ovat rakenteeltaan selkeät.

Verkkosivujen toimivuuden lisäksi muita hakukonenäkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat sivulla viipymisaika, sivujen käytön helppous ja tietojen löydettävyys sekä sivuille tehdyt viittaukset muilta sivustoilta.  Sisältö on “kuningas” ajatusta kannattaa myös huomioda näkyvyyden kannalta ja sivuilla kannattaakin kertoa, mistä sisällössä on kyse ihan sanoin. Vaikka kuinka tuntuisi typerältä vaikkapa sorakauppiaana kirjoitella auki sorakuorman taustatietoja tai muita tekijöitä, joita sorakuorman ostamiseen voi liittyä, se kannattaa tehdä. Sivustosi on myös “staattinen käyntikortti”, joten senkin vuoksi siihen kannattaa jo panostaa.

 

 

Aamukahviajattelua Tuomon johdolla

Mirva

Pari viikkoa olemme Tuomon johdolla painiskelleet aiheen digitalisaatio liiketoiminnassa parissa. Aihe kattaa sisäänsä digitalisaation tuomat muutokset työelämään sekä yritystoimintaan ja myös tietokoneiden sekä eri laitteiden kohtaamat muutokset, aika kattava paketti siis.

Mutta ei hätää, tämähän on ihan kristallinkirkas homma ja etenkin Tuomon opastuksessa asiat tulevat ymmärretyksi, eikö vain?

Myönnän, että parin viikon jälkeen olin saanut kunnon infoähkyn ja päässäni oli kehittymässä vinhaa vauhtia error-tilanne, joka kuitenkin johtui lähinnä omista kapasiteeteista, ei suinkaan Tuomon opetusmetodeista, jotka mielestäni olivat varsin selkeitä, hyvin havainnoillistavia, osallistavia ja pitivät mielenkiinnon asiaan yllä. Ja kyllähän sitä opittiinkin asiasta vaikka ja mitä! Tosin en vieläkään ole varma siitä haluanko, että pyykikoneeni tai leivänpaahdin ajattelee itse… vitsi vitsi 🙂 Kyllä digitalisaatio tuo meille tulevaisuudessa hienoja mahdollisuuksia mm. säästää luontoa, luonnonvaroja ja kuluttaa järkevästi. Hieno homma siis!

Aiemmin minullakin on ollut vallalla ajatus, että digitalisaatio vie kaikki työt ja mieron tielle tässä joutuu, jos ei pikkasen nopeaa ala keksimään jotain ratkaisua työelämän suhteen. Tottahan se on, että työelämä mullistuu, on osittain jo niin tehnytkin, osa työtehtävistä muuttuu ns. turhaksi automatisaation myötä, mutta samalla tilalle syntyy myös täysin uudenlaisia työpaikkoja. Ei meillä ole siis hätää, jos vain haluamme pysyä digitalisaatiossa mukana ja oppia uutta ja omaksua uusia toimintatapoja. Kiinnostus, innovatiivinen ajattelu ja virkeä mieli siis tässäkin avainasemassa, kuten missä tahansa oppimisessa.

Automatisaatio, jonka tuossa jo mainitsinkin, on lienee se suurin vaikuttava tekijä tulevaisuuden työpaikoissa, kuten myös robotisaatio. Monet hitaat ja raskaat työt tekee jatkossa kone ja on työssään melko varmasti ihmistä nopeampi. Hitaista aivotöistä esimerkkinä voisi olla vaikka luennoillakin mainittu asianajajan tai lakimiehen hidas työ etsiä ennakkotapauksia omaan caseen. Tämä jää pois, kun hän voi kirjata sopivat hakusanat koneelle, joka etsii kaikki vastaavat ennakkotapaukset maailmojen kokoisesta tietokannasta. Tai robotti voi tehdä raskaat, mutta myös aikaa vievät työt ihmisen puolesta: nostella vaikkapa talotehtaalla tuotetut taloelementit kuljetukseen, kuljettaa ne paikasta a paikkaan b sekä purkaa kohteessa, eikä ihmistä enää tässä tarvita.

Tuomon kanssa tutkailtiin myös Business Model Canvas työkalua, jonka läpi yritystoimintaa ja sen kohtaamia muutoksia digitalisaatiossa voi tarkastalla ja tällä tavalla saada perspektiiviä asioihin sekä uusia ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. Työkalu oli simppeli ja helpotti asian miettimistä uusista näkökulmista, tykkäsin!

Nyt sitten vaan tarkastelemaan maailmaa digitaalisten kakkuloiden läpi, missä digitalisaatiota voisi hyödyntää ja miten. Kehityskohteita kyllä löytyy!