Kuten edellisessä blogipostauksessa totesin, Google tarjoaa hakukoneoptimointiin kassillisen sovelluksia ja jokaisesta voi poimia tiedon muruset hakukoneoptimoinnin tekoon. Viimeviikolla tutuksi tullut Google Search Console on varsin toimiva sovellus SEO:n tulosten mittaukseen Google Analyticsin rinnalla, joten tutkitaanpas sitä nyt tarkemmin. Mitäs tietoja täältä sitten saadaankaan irti? Google Search Consolesta saadaan nimenomaisesti tietoa siitä, ketkä, miten ja millä hakusanoilla päätyvät vaikkapa verkkokaupan sivuille ostoksille. Google Analyticsin puolella Google ei anna näitä kaikkia tietoja suoraan ja Google Search Consolen voikin linkittää Google Analyticsiin ja näin ottaa paremmin dataa irti myös Analyticsin puolelta. Google Search Consolen data koskee siis orgaanisia hakutuloksia, ei mainostettuja. Tutkimusten mukaan potentiaaliset asiakkaat nimittäin ohittavat maksetut mainokset Googlen hakutuloksista varsin sujuvasti ja ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mitkä sivut nousevat orgaanisissa tuloksissa ensimmäisiksi. Nämähän ovat niitä sivuja, jotka ovat onnistuneet hakukoneoptimoinnissa, niitä klikataan paljon sekä sivuilla viivytään pitkään asioimassa.
Yleisnäkymä -valikossa nähdään heti ensisilmäyksellä sivuston klikkausten määrien kehitys ja kattavuus eli paljonko sivulle on klikkailtu hakutuloksista ja onko indeksoinnissa virheitä. Nämä kohdat löytyvät valikosta myös erikseen, joten ei perata näitä tässä kohtaa vielä tämän enempää. Lisäksi yleisnäkymässä on mobiilikäyttö, joka poimii mobiilikäytön puolelta virheitä, jotka vaikuttavat niin ikään sivun käytettävyyteen ja näkyvyyteen.
Kehitys -valikossa tarkastellaan siis verkkosivuston klikkausten määrän kehitystä. Tämä on siis se määrä, kuinka paljon verkkosivuille on siirrytty orgaanisista hakutuloksista. Klikkausten ja käytettyjen hakusanojen suosiota voi tutkia mm. verkkosivujen, kuvien tai videoiden hakumääristä itselle sopivalta aikaväliltä. Erilaisilla suodattimilla voidaan tarkentaa haettavia tietoja. Lisättävänä on kysely (= käytetty hakusana), sivu (= URL-osoitteet, joiden kautta sivuille on tultu), maa (= pistä päin maailmaa sivulle tullaan), laite (= millä laitteella sivuja käytetään) ja haun ulkoasu (= onko sivusto transkoodattu Googlen toimesta kevyempään web-light muotoon).
URL-tarkastus -kohdassa voit tarkastaa verkkosivujen URL-osoitteita, onko sivukartta oikeanlainen ja löytääkö Google osoitteen. Jos URL-sivua ei löydy, voit pyytää Googlelta indeksoinnin eli “korjauksen”. Jos URL-osoitteen indeksoinnissa ei ole mitään ilmeisiä ongelmia, sivu menee indeksointi-jonoon. Indeksointi voi kestää päivistä viikkoihin, joten korjausta ei kannata odotella samalle päivää.
Kattavuus -valikosta nähdään sivumäärä, joissa Google on vieraillut verkkosivuillasi. Tästä voidaan puhua myös toisella nimellä indeksointi. Jos verkkosivuista ei ole lähetetty Googlelle sivukarttaa, joutuu Google itse etsimään ja indeksoimaan uudet sivut ja se sitten onnistuu tai ei. Sivuston indeksointia kannattaa ehdottomasti siis helpottaa sivustokartalla, joka päivittyy tottakai aina, kun verkkokauppaan tehdään uusia sivuja eli URL-osoitteita tai poistetaan jotain sivuja eli URL-osoitteita. Mikäli muutos on pieni, voidaan Googlea pyytää tekemään yksittäisen sivun indeksointi. Kehityksessä näkyy myös virheiden määrä ja nämä ovat niitä sivuja, joihin Google ei ole päässyt. Virheet kannattaa tutkia ja korjata pois parhaan kyvyn mukaan, koska ne laskevat verkkosivun näkyvyyttä Googlen hakutuloksissa. Hyvin toimiva sivu on siis yhtä kuin hyvin näkyvä sivu!
Milloin niitä virheitä sitten syntyy ja indeksointi ei onnistu? Niin käy, jos sivu on estetty Robots.txt-tiedostolla, mutta tämä voidaan kiertää toisella samalle sivulle johtavalla linkillä Googlen toimesta. Indeksointi ei onnistu myöskään, mikäli anonyymit käyttäjät eivät pääse sivuille tai sivu on jo indeksoitu tai se tunnistetaan päällekäiseksi. Päällekkäisyys tarkoittaa siis sitä, että jossain vaiheessa indeksointia ja hakemistoon lisäämistä Google havaitsee sivun olevan päällekkäinen ja harventaa tämän vuoksi indeksointia. Indeksointia voi helpottaa käyttämällä selkeitä, yksinkertaisia ja loogisia URL-osoitepolkuja ja lisäämällä sivustolle selkeitä ja suoria sisäisiä linkkejä sekä merkkaamalla Noindex-merkinnällä sellaiset sivut, joita Googlen ei haluta indeksoivan.
Mobiilikäyttö -välilehdellä löytyy mobiilikäytön puolella syntyvät virheet. Jos tämä virhelista on tyhjä tai lyhyt, se tarkoittaa sitä, että sivusto on räätälöity hyvin mobiilikäyttöön eli sivu on responsiivinen ja toimii mobiilissa. Ja nyt voit taputtaa itseäsi olkapäälle!
Linkit -välilehdeltä löytyy tiedot verkkosivullesi linkittävistä sivuista. Tiedoissa on eriteltynä sivuston sisäiset linkit sekä ulkoiset linkit. Linkitys Googlen mielestä tunnettujen ts. relevanttien sivujen kanssa vaikuttaa niin ikään hakukonenäkyvyyteen. Joten linkittää kannattaa!
Tässäpä nyt lyhyesti kerrottuna se, mitä tietoja Google Search Console antaa käyttäjälleen. Tietoa on varsin laajasti ja sitä kannattaa hyödyntää, kuten totesinkin jo ihan blogikirjoituksen alkumetreillä! Itse olen käyttänyt Google Search Consolea disturb.fi verkkokaupan toimivuuden analysointiin ja tarkoitus on myös mitata Google Search Consolen kautta tuloksia, miten verkkokaupan optimointi SEO-näkökulmasta vaikuttaa orgaaniseen näkyvyyteen Googlen hakutuloksissa. Google Search Consolen kehitys -välilehdeltä nähdään hakumäärien lisäksi myös käytetyimmät hakusanat, joilla potentiaalinen asiakas on sivustolle tupsahtanut. Kun tutkii tarjolla olevaa dataa, kannattaa myös siis miettiä, onko käytetyissä hakusanoissa sellaisia, joiden ajattelit varmasti ohjaavan asiakkaasi verkkosivuille, mutta data kertookin muuta? Tällöin on hyvä lähteä miettimään, miten sivustoa pitäisi parantaa, että hakukone löytäisi sinutkin!
