Metsänomistajien tavoitteet ja tarpeet ovat moninaisia sekä erilaisia. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena nähdään metsän toimiminen taloudellisena turvana ja tulonlähteenä. Hieman jopa yllättäen turvaa ja tuloja korostavat tavoitteet ovat vahvistuneet metsänomistajien keskuudessa viime vuosina. (Suomalainen metsänomistaja 2020)
Vaikkakin suomalaiset metsänomistajat näkevät metsän tärkeänä tulon lähteenä, niin metsää ei rinnasteta muuhun sijoitusvarallisuuteen ja sille nähdään myös muitakin merkityksiä (Metsänomistaja 2020). Metsänomistajat näkevät metsällä olevan myös ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat metsänomistajien päätöksentekoon.
Metsänomistajien tavoitteiden moninaisuus voi jopa kasvaa entisestään lähitulevaisuudessa. Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä on nähtävissä hiili- ja ekologisen kompensaatiomarkkinoiden laajentuminen, jotka voivat alkaa kiinnostamaan entistä useampaa metsänomistajaa puukaupan sekä vapaaehtoisen suojelun ohella. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että kompensaatiossakin metsänomistajien kannustimena toimii edelleen raha.
Tulon kerryttämistapojen ja eri metsänhoitomenetelmien lisääntyminen tarjoaa metsänomistajille uusia mahdollisuuksia toteuttaa omia tavoitteitaan entistä laajemmin. Tämä myös tulee luomaan metsäpalveluita tarjoaville yrityksille painetta, mutta myös mahdollisuuden laajentaa omaa tarjontaa pystyäkseen räätälöimään metsänomistajille heidän tavoitteitansa vastaavia palveluita entistä laajemmin. Tarjotakseen räätälöityjä palveluita metsänomistajille, tulee metsänomistajan tavoitteet olla tiedossa palveluntarjoajalla.
Pelkästään eri metsänhoitomenetelmät voivat olla erityisesti uusille metsänomistajille tuntemattomia. Palvelutarjonnan monipuolistuminen sekä vaihtoehtojen määrän kasvu tulee lisäämään metsänomistajien tiedontarvetta entisestään. Nykyään metsänomistajien on mahdollista saada tietoa useasta eri lähteestä ja osa tiedosta voi olla jopa ristiriidassa toisaalta saadun tiedon kanssa. Oikea tieto on tärkeässä osassa, jotta metsänomistajilla on tarvittava ymmärrys mitä metsässä voidaan tehdä, mitkä ovat omat tavoitteet ja miten niitä voidaan saavuttaa.
Palveluiden räätälöinti
Jotta eri tavoitteiden omaavia metsänomistajia voidaan palvella, tulee palvelutarjoaman vastata metsänomistajan tavoitteita. Tavoitteet voivat vaihdella metsänomistajan mukaan monitavoitteisuudesta taloudellisiin, luontoarvoihin, hiilensidontaan keskittyviin tavoitteisiin tai näiden sekoitukseen.
Erityisesti vastatessa monitavoitteisten metsänomistajien tavoitteisiin ei voida tarjota yhtä standardoitua mallia, vaan palvelu tulee rakentaa vastaamaan juurikin metsänomistajan omia tavoitteita, joiden painotukset voivat vaihdella metsänomistajan metsätilan mukaan. Toisin sanoen tarjottu palvelu tulisi räätälöidä metsänomistajan näköiseksi.
Mitä ja miten palveluita tulisi sitten räätälöidä? Perinteisestä näkökulmasta palveluiden räätälöinti voidaan nähdä metsäalalla metsäsuunnitelman tekemisenä ja/tai toimenpiteiden toteuttamisena, jolloin suunnitellaan mitä tehdään ja milloin metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti. Digitaalisten metsäpalveluiden myötä palveluiden räätälöinti vaatii myös sitä, että digitaaliset palvelut soveltuvat tukemaan metsäasiantuntijoita räätälöityjen ratkaisujen tuottamisessa, kuten toimimaan tukena metsänomistajan oppimisessa, tavoitteiden tunnistamisessa ja päätöksenteossa.
Tällä hetkellä metsänomistajille on tarjolla enemmän ja enemmän eri vaihtoehtoja miten hoitaa metsäänsä. Nykyisin tietyt yritykset tarjoavat palveluita johonkin tiettyyn metsänhoitotapaan tai tavoitteeseen, kuten esim. jatkuvaan kasvatukseen tai hiilensidontaan. Jotkut yritykset ja metsäalan toimijat taas tuottavat digitaalisia työkaluja tukemaan monitavoitteisia metsänomistajia palvelevia yrityksiä.
Mahdollista voikin olla, että tulevaisuudessa metsänomistaja käyttää useampaa eri asiaan erikoistunutta toimijaa samanaikaisesti ja valitsee tavoitteidensa mukaisesti eri palveluntuottajia. Palveluiden pirstoutumisessa uhkana on, että metsänomistajilta tämä vaatii entistä enemmän tietotaitoa, oma-aloitteisuutta, kykyä tunnistaa omat tavoitteet ja osaamista valita oikeat toimijat. Mahdollista on myös, että isot metsäalan toimijat alkavat voimakkaammin tunnistamaan metsänomistajien omia tavoitteita ja räätälöimään erilaisia ratkaisuja nykyistä laajemmin.
Tavoitteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen
Metsäammattilaiset ovat yksi tärkeimmistä tiedonlähteistä metsänomistajille ja heillä on suuri vaikutus niihin päätöksiin mitä metsänomistaja päättää metsissään tehdä. Tästä syystä onkin outoa, että metsänomistajien tavoitteita ei Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan aina selvitetä, vaikka tämä onkin olennainen keino metsänomistajien tyytyväisyyden lisäämiseksi.
Tällöin metsäpalveluita ostaessa omien tavoitteiden esiin tuominen ja tunnistaminen jää metsänomistajan harteille. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että metsänomistajan metsissä voidaan toteuttaa omien tavoitteiden vastaisia toimenpiteitä. Tavoitteiden selvittämättä jättäminen voi myös johtaa tilanteeseen, jossa metsänomistaja jättäytyy kokonaan palveluiden ulkopuolelle tai vaihtaa palveluntarjoajaa.
Jotta metsänomistaja kykenee tunnistamaan omat tavoitteensa mahdollisimman hyvin ja palveluntarjoaja kykenee räätälöimään palvelun metsänomistajan näköiseksi, tulee metsänomistajalla olla riittävä tietotaso ymmärtääkseen mitä eri vaihtoehtoja on tarjolla metsänhoidossa, tulonsaannissa ja omistamisessa sekä myös miten nämä asiat vaikuttavat metsätalouden kannattavuuteen.
Myös metsäammattilaisilta tavoitteiden selvitys erityisesti metsäasioista vähemmän tietäviltä metsänomistajilta vaatii kykyä ja osaamista opettaa metsäomistajia eri vaihtoehdoista riittävällä tasolla. Tämän lisäksi metsäammattilaisen tulee olla perillä kattavasti metsänomistajien eri tavoitteisiin vastaavista toimista, jotta kykenee tarjoamaan metsänomistajan tavoitteita vastaavia palveluita.
Omien tavoitteiden esiintuomisen ja selvittämisen jäädessä metsänomistajan omalle vastuulle, syntyy tarve tätä tukeville palveluille. Lisäämällä metsänomistajien oppimista metsästään sekä eri metsänhoidon vaihtoehdoista, tulonlähteistä ja metsätalouden kannattavuudesta voidaan metsänomistajia tukea päätöksenteossa. Ymmärtämällä omat vaihtoehdot sekä niiden vaikutukset metsänomistaja kykenee toteuttamaan omia tavoitteitaan ja vertailemaan eri palveluntarjoajia.
Palveluita tarjoavien metsäalan toimijoiden on syytä miettiä tulisiko koulutusta sekä tavoitteiden selvitystä kehittää ja tuoda vahvasti osaksi digitaalisia palveluita. Näin voidaan metsänomistajille tarjota alusta tavoitteiden tunnistamiselle, oppimiselle ja metsävaratiedon hallinnalle sekä toimia päätöksenteon tukena palveluiden tilaamiselle.
Yksinkertaisimmillaan tavoitteiden selvitystä voidaan toteuttaa tekemällä metsänomistajille kysely ja samalla kertoa eri vaihtoehdoista metsäpalveluiden tarjoajan verkkosivuilla tai digitaalisissa palveluissa. Tällä hetkellä esim. Metsänhoidon suositukset -palvelussa tarjotaan metsänomistajille materiaalia omien tavoitteiden tunnistamiseen ja keinoja niiden saavuttamiseen.
Lopuksi
Vähäinen tietotaso metsäasioista tai omien tavoitteiden tunnistamattomuus voi vaikuttaa metsänomistajan päätöksentekoon ja aiheuttaa epävarmuutta. Miten voikaan olettaa, että metsänomistaja on kykeneväinen tekemään selkeitä ratkaisuja, jos omat tavoitteet ja metsäasioiden ymmärtäminen ei ole riittävällä tasolla?
Tukemalla edellä mainittuja asioita metsänomistajille suunnatuissa niin digitaalisissa kuin muissakin palveluissa sekä panostamalla metsäammattilaisten koulutukseen metsäalan toimijoiden keskuudessa, voidaan vaikuttaa metsänomistajien päätöksentekoon sekä lisätä tyytyväisyyttä entisestään.
Vaikkakin digitaaliset palvelut voidaan nähdä keinona parantaa metsänomistajien tavoitteiden selvittämistä ja oppimista, niin sitä ei tule kuitenkaan nähdä ainoana ratkaisuna. Digitaalisten palveluiden suurin ongelma tällä hetkellä on, että niiden käyttö on suhteellisen vähäistä, vaikka tarjonta on laajaa (Metsänomistaja 2020-tutkimus).
Käytön ja käyttäjien määrään vaikuttaa se, ettei kaikilla yksinkertaisesti ole tarvetta käyttää palveluita, ei vastaa tarpeita tai asiat kyetään hoitamaan toisellakin tapaa. Digitaalisten palveluiden sijaan moni metsänomistaja haluaakin jutella ja vierailla omassa metsässään metsäammattilaisen kanssa, joka voidaan nähdä tärkeänä osana metsänomistajien tietotason kasvattamisessa ja tavoitteiden selvittämisessä. Lähivuosina uusien metsänomistajien tilanne tulee olemaan todennäköisesti toinen ja he ovat tottuneet käyttämään erilaisia digitaalisia palveluita päivittäin.
Lähteet
Aalto, L., Antturi, J., Horne, P., Hurttala, H., Hänninen, J., & Leppänen, J. (2022). Puunmyyntitulojen käyttö ja metsätalouden kannattavuuden mittaaminen–Metsänomistaja 2020. https://www.ptt.fi/media/julkaisut/rap_272.pdf
Hänninen, H., Valonen, M., & Haltia, E. (2020). Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä: Metsänomistaja 2020-tutkimuksen tuloksia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-039-7
Karppinen, H., Hänninen, H., & Horne, P. (2020). Suomalainen metsänomistaja 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-961-3
Kirjoittaja
Niko Pöllänen, metsätietoasiantuntija
Tapio Oy