Digitaalisen markkinoinnin kehittäminen vaatii tänä päivänä yhä enemmän analyyttistä ajattelua, selkeitä tavoitteita ja kykyä hyödyntää dataa käytännön päätöksenteossa. Pelkkä näkyvyys tai mainoskampanjat eivät enää riitä, vaan yritysten on ymmärrettävä, miten asiakkaat käyttäytyvät ja mitkä toimenpiteet todella tuottavat arvoa. SDM:n laatima digitaalisen markkinoinnin opas tarjoaa konkreettisia keinoja ja ajattelumalleja juuri tähän tarpeeseen: miten rakentaa dataohjautuva markkinointistrategia, joka tukee liiketoiminnan tavoitteita ja kehittää toimintaa jatkuvasti.

Mielenkiintoisen ja relevantin oppaasta tekee sen, että se linkittyy suoraan opintojakson teemoihin, koska siinä käsitellään digitaalisen markkinoinnin ja web-analytiikan vaikutusta liiketoimintaan ja annetaan ohjeita, miten yritys voi löytää sen oman ”jutun” eli minkä tyyppisen aineiston mittaaminen olisi parasta liiketoiminnalle. Opas käsittelee myös muita keskeisiä teemoja, kuten dataohjautuvuutta, datan yhdistämistä eri lähteistä ja tehokkuuden jatkuvaa mittaamista ja kehittämistä. Itselle mielenkiintoisimpia aiheita edellä mainituista ovat dataohjautuvuus ja dashboardit. Dataohjautuva markkinointi kiinnostaa itseä, koska mitään ei käytännössä tarvitse luoda tyhjästä uudestaan ja uudestaan, vaan olemassa olevien tietojen perusteella lähdetään etenemään ja kehittämään. Dashboardit ovat myös mielenkiintoisia, koska niistä näkee heti, jos tapahtuu jotain ja niihin pitää reagoida asiaankuuluvalla tavalla.

Kolme keskeistä asiaa oppaasta, jotka jäivät mieleen

1.

Oppaan keskeisin sanoma on aika selkeä: digitaalista markkinointia pitäisi kehittää selkeästi tavoitteiden kautta ja näitä tavoitteita pitäisi aina tarkastella tiettyjen raamien sisällä. Esimerkiksi tavoitetta x tarkastellaan 14 vuorokauden välein, tavoitetta y tarkastellaan kolmen kuukauden välein ja tavoitetta z tarkastellaan vaikkapa vuosittain. Oppaassa painotetaan myös, että kaikkea ei kannata tai pidä mitata, vaan mitattavat asiat pitäisi valita erittäin tarkkaan, jotta resursseja ei menisi hukkaan ja siitä saataisiin maksimaalinen hyöty omalle liiketoiminnalle. Myös mittareiden ja analyysityökalujen pitäisi olla ainakin jotenkin linkittyneenä toisiinsa, jotta mittaaminen ja analysointi olisi mahdollisimman saumatonta. Opas on erittäin selkeä ja helppolukuinen, koska heti alusta asti punainen lanka on lukijalle selvä.

2.

Toinen asia mitä oppaassa korostetaan ovat jo aiemmin mainitut dashboardit. Oppaassa painotetaan, että dashboardit eivät ole pelkästään grafiikkaa ja tietopankkeja, vaan ne pelaavat hyvin isoa roolia päätöksenteossa. Dashboardeista hyötyy monet yrityksen osa-alueet, koska reaaliajan muutokset tässä työkalussa tekee siitä erittäin hyödyllisen esimerkiksi kampanjoista vastaavalle tiimille. Dashboardeista pitäisi myös tehdä ymmärrettäviä, jotta sitä käyttävät saisi siitä maksimaalisen hyödyn irti. Hyvän dashboardin luominen vaatii tarkkaa suunnittelua ja selkeiden mittarien määrittämistä. Mielestäni erilaiset grafiikat ovat mielenkiintoisia, koska pelkkien lukujen katsominen on erittäin puuduttavaa ja esimerkiksi vertailu vaikeaa ja tylsää. Juurikin dashboard on oikein toteutettuna erittäin hyvän kuuloinen yritykselle kuin yritykselle sen räätälöitävyyden vuoksi. Dashboardit on erittäin hyviä näkemään toimivat asiat, mutta näyttää myös selvästi kehityskohteet, joita voi olla välillä hankala huomata. Esimerkiksi jonkin somekampanjan vaikutusta ei välttämättä päältä päin huomata mutta syvemmän datan perusteella siitä olikin erittäin suuri hyöty monellekin osa-alueelle ja taas suuren ja kalliin TV tai radiokampanjan pitäminen olikin hyvin kannattamatonta ja hyötysuhde huonompi kuin halvemmalla somekampanjalla.

3.

Datan analysointiin liittyen oppaassa tulee ilmi, että datan yhdistäminen luo merkityksellisempiä näkymiä. Eli käytännössä vain yksi datalähde ei riitä, vaan useiden eri lähteiden datojen yhdistäminen tuo paljon rikkaampaa ja kattavampaa informaatiota asioista. Myös, jos dataa otettaisiin vain yhdestä lähteestä, voi jotakin jäädä huomaamatta tai data voi olla peräti virheellistä, koska se on kerätty eri tavalla, kuin toisaalla kerättäisiin. Datalähteiden yhdistäminen on mielestäni erittäin järkevää ja todistetusti tehokasta ja hyvin tulosrikasta, sillä datalähteiden datankeruumenetelmät eroavat toisistaan. Oppaassa kerrotaan, että datoja yhdistämällä saadaan selkeämpi näkymä asiakkaiden käyttäytymisestä ja markkinoinnin tehokkuudesta. Datalähteitä voi olla esimerkiksi CRM, verkkosivujen analytiikat ja asiakaspalvelun järjestelmät.

Ajatuksia

Uskon että oppaaseen perehtymisestä on itselle tulevaisuudessa hyötyä, sillä ajatukseni datan analysoinnista muuttui ja vahvistui parempaan suuntaan.

Mitä opin?

Tärkeimmät opit oppaasta liittyvät vahvasti datan analysoinnin ja mitattaviin kohteisiin ja siihen, että resurssit pitää kohdentaa erittäin tarkasti, jotta koko prosessista olisi jotain hyötyä. On helppoa kerätä dataa, mutta voi olla vaikea tietää mikä data on oikeasti relevanttia liiketoiminnalle ja näiden asioiden tunnistaminen vaatii asiantuntijuutta ja pitkäjänteistä aiheeseen perehtymistä.

Lähteet

Suomen digimarkkinointi Oy. 2025. Web analytiikan opas.