Leena Vainio
Esiselvityshankkeista on julkaistu kaksi mielenkiintoista raporttia ja kolmatta tässä odotellaan vielä.
Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristönä eli KOPPI -hankkeen raportti kuvaa hyvin, miten keskukset toimivat. Toiminnassa yhdistyy kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö, ammatillinen järjestö- ja projektityö, informaali, non-formaali ja formaalioppiminen ja toimijat kohtaavat niin kasvokkain kuin digitaalisestikin.
Selvityksen kaksi päätavoitetta on ollut kuvata, miten suomalaiset järjestökeskukset toimivat avoimina oppimisympäristöinä ja lisäksi raporttiin on koottu hyvä tietopaketti järjestökeskusten peruspiirteistä. Toiminnassa painottuvat oman järjestökeskuksen substanssin lisäksi osallistaminen, yhdessä tekeminen ja saatavuus.
Raportin sivuille 13 – 15 on koottu hyvä määritelmä, mitä avoimilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan. Erityisesti Silanderin ja Oravan (2009) askeleet avoimeen oppimisympäristöön herättivät taas pohtimaan, miten olemme kehittämisohjelman puitteissa onnistuneet avaamaan avoimia oppimisympäristöjä – fyysinen tai virtuaalinen tila ei vielä riitä – tarvitaan sekä oppijan, että ohjaajan henkinen tila aidon avoimen oppimisympäristön muodostamiseen.
Raportissa on myös pohdittu mikä ajaa, ohjaa ja kannustaa yhteistyöhön ja yhteistyörakenteisiin. Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi kehittämisohjelman yksi teema on ollut verkottuminen, siksi tämä pohdinta vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Järjestökentässä jokainen toimija on autonominen toimija ja mikään ei voi pakottaa yhteistyöhön – miksi kuitenkin yhteistyö ja verkottuminen kannattavat?
Painetta verkostoitumiseen kansalaistoiminnalle luo rahoittaja. Tehokkuus ja tuottavuus ovat tavoitteena tälläkin kentällä ja yhteistyöllä voidaan säästää esim. tilakustannuksissa, laitteissa ja hallinnossa. Järjestökeskukset ovat syntyneet näiden haasteiden alla. Yhteistyö tuo myös mukanaan enemmän näkyvyyttä ja painokkuutta toiminnalle – yhdessä ollaan enemmän kuin yksin – kolmannella sektorilla on selkeä rooli yhteiskunnassamme.
Humakissa tehtiin toinenkin ajankohtainen esiselvitys: Vertaisuutta verkossa -Humanistisen ja kasvatusalan pienten työpaikkojen ammattilaisten eMentorointi (eMessi). Selvityksessä kerättiin tietoa vertaistuen merkityksestä ammatillisessa työssä sekä erilaisten eMentorointi -sovellusten käytöstä ja käyttömahdollisuuksista. Tietoa koottiin kyselyllä, eMentorointi -pilotoinnilla ja kokoamalla kirjallisuudesta ja käyttäjiltä tietoa ja kokemuksia.
Vertaismentorointia on toivottu yhdeksi oman osaamisen kehittämisen menetelmäksi yhden–kahden hengen pienissä työpaikoissa. Pilotin kokemukset osoittivat, että vertaismentoroinnin onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Lähtökohtana ei voi olla vain yhteinen toimiala. Toiminnan kehittämisessä on huomioitava tarkemmin työpaikan kontekstiin ja työn konkreettiseen sisältöön liittyvät tekijät, kuten myös vertaistoiminnan liittyminen työaikaan ja -tehtäviin sekä työpaikan (esimiehen) sitoutuminen toimintaan ja toiminnan tavoitteisiin. eMentoroinnin menetelmät on myös valittava niin, että ne ovat tuttuja toimijoille tai menetelmien opastukseen on varattava riittävästi aikaa.
”Olennaista on, että itse ja toiset kohtaavat dialogisessa prosessissa, jossa toisten kokemuksista, jäsentämistavoista, ongelmatilanteista, ongelmanratkaisusta ja toimintataidoista opitaan ja vertailen niitä omiin” (Rajalin & Kaunismaa 2013, s. 60-61)
Lue lisää täältä:
Kaunismaa, P & Ylikoski, E. (toim). 2013. Kansalaistoiminnan keskukset avoimina oppimisympäristöinä. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 28, 2013. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak.
Rajalin, M & Kaunismaa, P. (2013) Vertaisuutta Verkossa – Humanistisen ja kasvatusalan pienten työpaikkojen ammattilaisten ementorointi (emessi) –esiselvitys
Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 29, 2013. Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak.
Ja kannattaa vielä lukea jo aiemmin julkaistut esiselvitykset:
Auvinen, A-M., Salminen, O., Mäkelä, P. &Tamminen, T. (toim). 2012): TYYNE – Työelämä oppimisympäristönä. Suomen eOppimiskeskus ry, Hämeenlinna, huhtikuu 2013.
Hintikka, K:A., Salminen, O., Mäkelä, P. &Tamminen, T. (toim). 2012): Odotuksia ja toiveista ESR-rakennerahoitteisten hankkeiden verkkopalveluille JESPERI – Jatkoselvitys ESR-rakennerahoitteisten hankkeiden portaaliselvitykselle. Suomen eOppimiskeskus ry, Hämeenlinna, Huhtikuu 2013
Ja pilvipalveluista tehty esiselvitys julkaistaan helmikuun aikana!