Aistien-hankkeen päättöjuhla, Tikkurila
Aistien-hankkeen päättöjuhlaan oli kokoontunut noin 60 osallistujaa. Laureassa oli samaan aikaan rekry-messut, joten väkeä oli talossa runsaasti liikkeellä. Tilaisuuden aluksi Taina Viiala korosti hankkeen arvoja, eli elämyksellisyyttä, moniaistisuutta ja yhteisöllisyyttä. Samalla hän totesi, että huomattavan monet ovatpäässeet tutustumaan Aistien-telttakonseptiin eri paikoissa.
Aistien-hankkeen toimijat esittivät seuraavaksi mainion Prezi-esityksen, jossa oli parhaita paloja verkoston virkkauksesta. Päälimmäisenä jäivät mieleen tilojen rakentaminen ja monikulttuuristen kohtaamisten edistäminen, sekä liikuteltavat ja adaptoituvat tilat. Heinolan kansalaisopiston toteutuksessa oli puolestaan painotettu muun muassa kieltenopetusta ja luonnon voimaannuttavaa vaikutusta. Heinolassa, kuten muillakin toimijoilla mukana suuri määrä paikallisia toimijoita.
Hämeen kylät -osatoteutuksessa tilakonseptia oli hyödynnetty tulevaisuuden suunnittelun välineenä ja rakennettu tulevaisuustupa. Esimerkkinä toimi Tuuloksen tulevaisuustila. Myös vapaaehtoisten innostaminen oli tärkeässä roolissa. Lapin maakuntamuseon moniaistinen saunatila, muistelua innostavassa ympäristössä. Jalkautuminen museon ulkopuolelle nähtiin tärkeäksi osaksi menetelmää.
Aistien-hankkeen osatoteuttajien yhteistyökumppanien määrä on hämmentävän suuri, kontaktointi ja mallin levittäminen on onnistunut hienosti. 3 vuoden on toteutettu aikana 30 pilottia ja mukan on ollut noin 400 rakentajaa ja noin 1000 kuulijaa. Yleisökommentti kiitteli hanketta, jonka avulla julkiset tilat otettu haltuun ihmisten ehdoilla. Sari Sivonen kertoi tilan rakentamiseen ja liikutteluun liittyvistä käytännön kokemuksista, varsinkin saunanlauteet herättävät kaikkialla kiinnostusta, erityisesti messutapahtumissa.
Hankkeen eräänlaisena spinoff-toimijana tuli Osuuskunta Kotva, joka perustettiin keväällä 2014 ja joka tuottaa ja kouluttaa Aistien-menetelmää eri tahoille. Aistien-hanke on ollut tiiviisti yhteydessä osittain samojen toimijoiden kanssa, joita oli mukana myös Avara Museo -hankkeessa. Käytännöt ovat siis lähteneet liikkeelle.
Tilaisuuden lopp
upuolella juhlaväki saattoi tutustua erilaisiin telttatoteutuksiin. Esimerkkinä mm. SPR:n pakolaisteltta, jolla on tärkeä osa vaikuttamistyössä. Konsepti ollut suosittu – 75 tapahtumaa vuonna 2014. Esillä oli myös taiwanilaisten vaihto-opiskelijoiden toteuttama teltta (ks. kuva), jonka yhteydessä maan kulttuuria tuotiin monella tavoin esiin. Aloin miettiä millaista Suomi-telttaa ulkomailla voisi esittää. Ainakin taustamusiikin valinta tuottaisi päänvaivaa. Olisiko soittettava perinteistä kansanmusiikkia, kuten veikeitä polskia ja sottiiseja, 70-80 Suomi-iskelmää vai 2000-luvun vientimetallia?
Lopuksi mietin Aistien-konseptin varsinaista vahvuutta. Väheksymättä valmiin tilan tarjoamia kohtaamisia ja kulttuurien törmäyttämistä, uskoisin että lukuisat tilojen rakentamis- ja suunnitteluprosessien kautta syntyneet yhteistyömuodot ovat hankkeen suurin anti. Yhteisöä, kuten kouluaisryhmää tai aikuisoppijoita voi joskus olla vaikeaa motivoida työskentelemään yhdessä. Kenties ryhmätyö onnistuu, mutta oppimisvaikutus voi olla pinnallista, jos tekemiseen ei löydy riittävää innostusta. Aivoriihet ja fyysinen työskentely tilan valmistumisen eteen saattaa osoittautua yllättävänkin mieleiseksi. Tekemistä voidaan organisoida vieläpä siten, että pienryhmille osoitetaan omat aihealueet, kuten kulttuuriesineistöstä tai tekniikasta huolehtiminen.