Tilannekuva

Tilannekuva muodostettiin neljän tarkastelun kautta:
1. Strategioiden ja ohjelmien kartoitus (maakunnalliset ja kansalliset)
2. Toimijakuvaukset (maakunnalliset ja kansalliset)
3. Hankekatsaus (maakunnallinen, kuntakohtainen)
4. Tilastokatsaus (maakunnallinen, kuntakohtainen)

Tilannekuvan tilastokatsausosiota esiteltiin etäyhteyksillä 22.4.2021 laajalle joukolle maakunnallisia ja valtakunnallisia päättäjiä ja kehittäjiä. Yliopettajat Leena Viinamäki ja Pekka Iivari esittelivät tilaisuudessa kokoamiaan Lapin maakunnan hyvinvointi- ja turvallisuustilastoja vuosilta 2000-2019. Alla on tallenne tilaisuudesta. Tietosuojasyistä tilaisuuden kysymys- ja kommenttiosiota ei ole julkaistu. Tekstityksen videoon saa näkyviin cc-napista, joka tulee näkyviin soittimen alapalkkiin kun olet painanut videon käyntiin.

  1. STRATEGIAT JA OHJELMAT

Kehittämistyön pitää olla tavoitteellista. Valtakunnalliset ja maakunnalliset strategiat ja ohjelmat ohjaavat arjen turvallisuuden kehittämistä. Strategiakatsauksessa tarkasteltiin tärkeimpiä arjen turvallisuuteen liittyviä valtakunnallisia sekä maakunnallisia turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä strategioita, ohjelmia ja periaatepäätöksiä. Strategialinjaukset korostavat avointa verkostoyhteistyötä, ennakoivuutta ja ennalta ehkäisyä, syrjäytymisen torjumista ja hyvinvoinnin edistämistä. Strategiat painottavat valtakunnallisista, maakunnallisista ja kunnallisista sidosryhmistä koostuvaa suunnitelmallista ja monitoimijaista yhteistyötä, jossa ovat mukana myös elinkeinoelämä ja järjestöt. Yhteistyötä arjen turvallisuuden osalta Lapissa on tehty jo vuodesta 2007. Lisäksi kuntalaisia on pyritty osallistamaan kehittämistyössä, Lapin asukkaiden hyvinvointiin on panostettu ja hyvinvoinnin ekosysteemin luomiseen on suunnattu kehittämisresursseja. Tätä kautta Lapin arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin laajemmat teemat nojautuvat myös vahvasti EU:n painopisteisiin.   

Liite: strategiat taulukkona 

2. TOIMIJAKUVAUKSET 

Lapin arjen turvallisuutta ja sen kehittämistyötä toteuttavat monet kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat. Toimijakuvaukseen on koottu keskeisten viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja oppilaitosten tehtäviä, rooleja ja verkostoja liittyen arjen turvallisuuteen ja hyvinvoinnin edistämiseen Lapissa. Toimijoista 11 on valtakunnallisia, kuten eri ministeriöitä ja muita viranomaisia tai järjestöjä, ja 28 maakunnallista viranomaista, sosiaali- ja terveysalan toimijaa, oppilaitosta, hankerahoittajaa, ja järjestöä. 

Liite: Arjen turvallisuuden valtakunnalliset toimijat Lapissa
Liite: Arjen turvallisuuden alueelliset toimijat Lapissa

3. HANKEKATSAUS  

Hankekatsaukseen on koottu 332 kappaletta Lapissa EU:n rahoituskaudella vuosina 20142020 toteutettua hanketta turvallisuuden, sosiaalisen osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin teemoissa (helmikuuhun 2021 mennessä). Keskeisimmät rahoituslähteet ovat EU:n rakennerahastot, STEA, Ministeriöt ja säätiöt sekä Leader (kattavat noin 90 % kartoituksen hankkeista). 

Katsaukseen sisältyy 32 hanketta, jotka liittyvät suoranaisesti turvallisuuteen. Osa hankkeista on hyvin spesifejä ja konkreettisia, kun taas toiset hankkeet ovat kehittäneet toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Maahanmuuttajat, työllistyminen sekä nuoriin panostaminen ovat olleet Lapin kehittämishankkeissa keskeisiä teemoja sosiaalisen osallisuuden sektorilla. Yhteensä sosiaalisen osallisuuden hankkeita on katsauksessa 181 kappaletta. Yhteisöllisyyteen liittyviä hankkeita oli yhteensä 39, mutta lukumäärä lienee suurempi, koska esimerkiksi Leader-rahoituksella on toteutettu paljon pieniä vaikkapa kylien toimintaan ja elinympäristöön liittyviä toimenpiteitä. Arjen turvallisuuden näkökulmasta hyvinvointiin liittyviä hankkeita katsauksessa toteuttaa 181 kappaletta, hyvin vaihtelevilla aihealueilla. Hyvinvointia on kehitetty niin palveluiden, osaamisen, digitaalisuuden kuin rakenteiden kehittämisen kautta, sekä eri kohderyhmien kautta lähestyen. 

Itä-Lapin kunnissa  (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski) toteutetut hankkeet
Meri-Lapin kunnissa (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio) toteutetut hankkeet
Torniolaakson kunnissa (Pello, Ylitornio) toteutetut hankkeet
Tunturi-Lapin kunnissa ( Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio) toteutetut hankkeet
Pohjois-Lapin kunnissa (Inari, Sodankylä, Utsjoki) toteutetut hankkeet
Rovaniemen seutukunnan kunnissa (Ranua, Rovaniemi) toteutetut hankkeet

4. TILASTOKATSAUS  

Tilastokatsauksen tavoitteena on saada kuntakohtainen kokonaiskuva lappilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta, ja niiden kehityksestä 2000-luvulla. Kumulatiivisen tiedon avulla voidaan priorisoida hankkeen kehittämiskohteet indikaattoreineen ja konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen suhteessa muihin Lapin maakunnallisiin kehittämis- ja toimenpidekokonaisuuksiin. 

Tilastot on hankittu kansallisen ja alueellisen asiakirjadokumenteista tehdyn sisällönanalyysin pohjaltaTilastokatsauksen tilastot on poimittu Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi -tilastotietokannasta 2000 luvun tiedoista. Poimitut tilastot ovat tarkastelualueen väestöön suhteutettuja tarkastelualueiden vertailun mahdollistamiseksi.  

 Liite: Lapin kuntakohtaiset hyvinvointi- ja turvallisuustilastot 2000-luvulta 

Hyödyllisiä linkkejä -sivulta Hyvinvointi-otsikon alla on lisää Lapin hyvinvointitilastoja 1990-luvulta alkaen.

Keskeisiä seikkoja tilastoista:

Hyvinvointitilastokatsaus 

Hyvinvointitilastokatsauksessa kuvataan hyvinvoinnin kehittymistä kuntalaisen näkökulmasta. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden %-osuuden kehitys väestöstä tulkitaan kuntalaislähtöisesti myönteiseksi kehityssuunnaksi, koska se kuvaa väestön yleisen elintason nousua ja hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittymistä väestön tarpeita vastaaviksi.

Väestörakenteen osalta nuorimpien ikäryhmien %-osuus (0−15 -vuotiaat16−24 -vuotiaat25−64 -vuotiaaton vähentynyt lappilaiskunnissa sekä koko maassa, mikä heijastuu huoltosuhteisiin (ml. väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde). Taloudellisen huoltosuhteen kehityksen suunta varioi lappilaiskunnissa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on noussut jokaisessa lappilaiskunnassa sekä koko maassa. Lappilaiskunnat monikulttuuristuvat väestökehityksen osalta myötäillen koko maan kehitystä. 

Koulutusrakenteen osalta lappilaisten koulutustaso on noussut sekä keskiasteen että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa koko maan tapaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17−24 -vuotiaiden %- osuus on vähentynyt lappilaiskunnissa lukuun ottamatta Ylitornion kuntaa, jossa se on hieman noussut. 

Taloudellisen hyvinvoinnin osalta lappilaiskunnissa toimeentulotukea saaneiden suhteellinen ikäryhmittäinen (18−24 -vuotiaat; 25−64 -vuotiaat; 65 vuotta täyttäneet) osuus on vähentynyt tai pysynyt ennallaan tarkasteluajanjaksolla kaikissa ikäryhmissä. Sen sijaan kunnan yleinen pienituloisuusaste, toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus sekä toimeentulotuki, euroa/asukas -osuuksien kehitys varioi lappilaiskunnissa.

Sosiaalisen hyvinvoinnin osalta lappilaiskuntien kehitys varioi. Lastensuojelun osalta lappilaiskuntien tilanne varioi, eivätkä tilastot ole kattavia, koska osassa kuntia tilastoituja tapauksia on alle 5. Työttömien %-osuus työvoimasta on vähentynyt jokaisessa lappilaiskunnassa, vaikka koko maassa sen osuus on noussut. Yhden hengen asuntokuntien %-osuus asuntokunnista on lisääntynyt jokaisessa lappilaiskunnassa sekä koko maassa. 

Terveydellisen hyvinvoinnin osalta kuntalaisten terveyttä kuvaavien sairastavuusindeksin ja kansantauti-indeksin kehitys varioi lappilaiskunnissa. Ainoastaan Enontekiöllä, Kolarissa, Muoniossa, Sodankylässä ja Torniossa sekä sairastavuus- että kansantauti-indeksi on laskenut tarkasteluajanjaksollaSen sijaan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen %-osuus väestöstä on noussut jokaisessa lappilaiskunnassa sekä koko maassa.   

Turvallisuustilastokatsaus 

Poliisin tietoon tulleissa omaisuusrikoksissa nousevat esille erityisesti Lapin suurimmat kaupungit, Kemi, Rovaniemi ja Tornio. Pienissä maaseutukunnissa on keskimääräistä huomattavasti vähemmän poliisin tietoon tulleita omaisuusrikoksia. Maakunnan alueella kuten myös valtakunnallisesti trendi on ollut laskeva. Tosin vuoden 2020 osalta on omaisuusrikoksissa havaittu lisääntymistä valtakunnallisesti. Omaisuusrikoksia on tilastoitu enemmän viimeksi vuonna 2011.  

Alioikeuksissa tuomittujen 15 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä on laskenut valtakunnallisesti ja Lapin alueella 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa. Myös tässä tilastossa vaikuttavat yksittäisten henkilöiden määrien vaihtelut harvaan asutun maaseudun kunnissa, erityisesti Pelkosenniemen, Utsjoen ja Savukosken osalta. Sama ilmiö näkyy päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyissä rikoksissa syyllisiksi epäiltyjen vaihtelut pienissä kunnissa. Valtakunnallisesti ja Lapissa on havaittavissa selkeä laskeva trendi myös näiden rikosten kohdalla.   

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat nostaa esille pieniä kuntia, joissa maatilatalouden osuus elinkeinorakenteesta on keskimääräistä korkeampi. Myös suurteollisuuspainotteisessa Kemissä suhteelliset osuudet ovat verraten korkeita.  

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot ovat kasvussa sekä valtakunnallisesti että Lapissa. Tilastossa korostuvat harvaan asutun maaseudun kunnat, joissa en ikääntynyttä väestöä, mutta myös matkailun osuus on suhteellisempi suurempi kuin useimmissa muissa kunnissa. Valtaosa tapaturmista sattuu muualla kuin liikenteessä ja muulloin kuin työajalla, eli kotona tai vapaa-ajalla. 

Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksoissa (65 vuotta täyttäneillä) ei ole valtakunnallisesti merkittäviä muutoksia 2000-luvun aikana, mutta Lapissa hoitojaksojen määrä on kasvussa ikääntyneiden keskuudessa. Keskimääräistä selvästi enemmän tapauksia on Kemissä ja Sallassa.  

Käytettävissä olevat turvallisuuden indikaattorit eivät mittaa turvallisuuden tunteeseen liitettäviä seikkoja, mutta katsauksesta voidaan muodostaa yleiskuvaa kahdesta arjen turvallisuuden sektorista. Tämän perusteella voidaan alustavina havaintoina todeta, että Lapissa tilastoidun turvallisuuden indikaattorit noudattelevat valtakunnallisia trendejä, mutta erityisesti matkailulla (vapaa-ajan tapaturmat) sekä muulla elinkeinorakenteella (vammat, myrkytykset), ikääntymisellä (65 vuotta täyttäneiden hoitojaksot) ja kaupunkien sekä harva-alueen profiilieroilla (omaisuusrikokset) voidaan selittää turvallisuuden dynamiikkaa.