Month: November 2018

-Yulia

..olisi niin paljon nähtävää ja koettavaa, mutta aika se vain juoksee ja kotiin lähtö lähenee. Niin kuin sanottua etukäteen kuukausi vaikuttaa pitkältä ajalta, mutta loppujen lopuksi eihän se sitä ole ollenkaan.

Kolmas viikkomme työharjoittelua kului yritysmatkatoimistossa. Se oli todella mielenkiintoinen ja mielekäs kokemus varsinkin minulle, koska tähtäimeni on ko. osa-alueella. Saimme jälleen tutustua useampiin osastoihin ja moniin uusiin ihmisiin. Kyseinen yritys hoitaa suurten yritysten työntekijöiden ja johtajien matkajärjestelyt matkalipuista kokousjärjestelyihin, joten oli hyvin mielenkiintoista nähdä eri sektoreiden toimintaa. Täällä työtä tehdään avotoimistoissa, ja toimiston henkilökunta oli jaettu tiimeihin.

Samaisella viikolla vietettiin myös Halloweenia, joka näkyi vahvasti myös työpaikalla. Kaupathan olivat pullollaan Halloween tarvikkeita ja asusteita jo kun saavuimme Derbyyn ja niitä mainostettiin jopa Good Morning Britain-aamuohjelmassa, päivän parhaiden tarjousten kera 🙂 Ihmiset olivat pukeutuneet enemmän tai vähemmän Halloween asuihin jo aamulla töihin mennessään. Halloweenista siirryimme Remembrance-päivään  valmistautumiseen, jota siis vietetään sodassa kaatuneiden muistoksi. Remembrance Day, joka tunnetaan myös nimellä ”Poppy Day” on täällä todella iso asia, ja moniin paikkoihin on sen kunniaksi laitettu punainen Poppy-kukka esille. Sen voi bongata mainosikkunoissa, linja-autojen ikkunoissa, katutolpissa ja tietysti Poppy-kukka on painettu moniin eri tuotteisiin, joita voi Pop-Up myymälöistä ostaa. Rintamerkit ovat myös hyvin suosittuja, jonka voi saada esimerkiksi osallistumalla Remembrance Day keräykseen.

Tämän harjoitteluviikon päätteeksi meillä olikin jälleen uusi viikonloppukohde kiikarissa: ”London baby!” Ja siitä tulikin mieleeni, että joko olen tämän syksyn trendeistä jäljessä tai sitten mulla on Suomessa jäänyt huomaamatta jotain hyvin olennaista: Frendit-sarja on nyt kovassa huudossa ja jokapaikassa esillä.

To Be Continued…

Aika kulkee ihan hurjaa vauhtia ja meidän aikamme täällä Englannissa alkaa olla puolivälissä tätä päivitystä kirjoittaessa. Meidän työharjoittelu käynnistyi paikallisessa hotellissa, jonka Yulia hyvin tiivisti näin:

“We’ve done different kinds of duties and tasks like: reception, F & B (food and beverages), H R (human resources) and Accommodation. The staff at the hotel is quite international, mainly from eastern European countries and of course local British people. It was a good experience to compare how things are implemented in Finland and in the UK. Basically, there are many things in common, but of course there are some other things, what are done better or worse. ”

Näiden tehtävien lisäksi minulla oli mahdollisuus olla myös Accounts-osastolla, jossa hoidetaan asiakastilejä sekä muita talousasioita. Se oli mielenkiintoinen ja antoisa kokemus minulle. Ja sainpahan kädet täyteen (paperi)hommia 😉

Näiden viikkojen aikana mitä olemme täällä Derbyssä olleet, ja matkustelleet eri kaupungeissa, olen erityisen ihastunut alueen mataliin rakennuksiin. Onhan kaupungeissa joitain korkeampia rakennuksia, mutta yleisesti ottaen punatiilikivirakennukset valtaavat maisemat. Ne luovat oman tunnelmansa ja sillä on saatu säilytettyä yhtäläinen rakennustyyli vuosien saatossa. Välillä kun kulkee kapeilla kaduilla vanhojen rakennusten keskellä, voisi hyvin kuvitella olevansa jossain kaukana keskiajalla.

On ollut ihanaa katsella junien ikkunoista ohikiitäviä vihreitä kukkuloita ja nummia lampaiden kera. Jotenkin täällä on niin erilaista, mutta kuitenkin samanlaista. Koko aikana minulla ei ole ollut sellainen olo, että olen vierailulla vieraassa maassa. Ihmiset ovat mukavia, ja meidät on otettu todella hyvin vastaan. Apua on löytynyt helposti asiaan jos toiseen, samoin olemme oppineet tuntemaan paremmin ympäristöämme, ja tietysti toisiamme. Yllättävän nopeasti sitä tutustuu ja kotiutuu uusiin paikkoihin, mutta vaivaa sen eteen pitää vähän nähdä. Ehdottomasti yksi parhaimmista päätöksistämme oli lähteä tutusmaan eri paikkoihin ja kaupunkeihin heti alusta pitäen. Me päätimme, että shoppailut shoppaillaan lopuksi, jos siihen on vielä varaa, mutta ennen kaikkea satsaamme matkalippuihin. Sen ansiosta meillä on parempi kokonaiskuva keski-Englannista.

Talvi alkaa hiipiä täällä myös ikkunoista sisään, ja kekseliäisyyttä saa välillä käyttää, jotta saa pidettyä huoneen lämpimänä. Ei -täällä ei taideta vielä käyttää kovinkaan paljon tuplaikkunoita. Onneksi otin villasukat mukaan 🙂

To be continued…

-Katja