Avoin tieto ja uudet käyttötavat

Open Knowledge Roadshow (http://fi.okfn.org/roadshow/) saapui 7.-8.11. Mikkeliin sekä Jyväskylään. Etenkin Mikkeli oli paikkakuntana kiinnostava, sillä siellä tavoitteena on tehtyjen päätösten ja Digital Mikkeli -ohjelman kautta tarkoituksena avata enemmän kunnan tietoa kaikkien hyödynnettäväksi. Myös Jyväskylässä tuntui aihe kiinnostavan, sillä päätapahtuma oli jo alkuviikosta “loppunmyyty”. Aamupäivisin kunnan johdoille järjestettiin avoimen tiedon hyödyntämismahdollisuuksista tilaisuudet, joissa mm. Helsingin ja Tampereen edustajat kertoivat omista kokemuksistaan sekä hyödyntämismahdollisuuksista.

Paikkatieto ja sen hyödyntäminen on yksi selkeä ja laajalti esillä oleva avoimeen tietoon liittyvä aihe. Mikkelissä aiheesta veti tapahtumaa Pekka Sarkola. Paikkatiedon avaaminen ja hyödyntäminen onkin viime aikoina ollut eri tapauksissa esillä, onhan mm. Maanmittauslaitoksen datan avaus ollut suuri päänavaus, joka on velvoittanut myös muitakin tahoja avaamaan tietojaan. Aikaisempia yleisesti käytettyjä karttapalveluja on puolestaan esimerkiksi Google Maps sekä Openstreetmap. Kun kartat ovat vapaasti hyödynnettävissä, voivat käyttäjät tuottaa sisältöä niihin sekä muilla tavoin hyödyntää niiden palveluita. Esimerkiksi Openstreetmap on käyttäjien luoma palvelu, joka myös mahdollistaa ajankohtaisemman ja tarkemman karttapalvelun, sillä kyseiseen karttaan kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, joka ei virallisemmissa kartoissa esiinny. Kotimaiset kartat ovat usein ajantasalla, mutta esimerkiksi puistojen ja metsien väylät eivät useinkaan näy kartoissa, mistä voisi olla hyötyä niissä liikkuville. Erityisesti köyhemmissä maissa viralliset kartat voivat puolestaan olla hyvinkin puutteellisia ja kokonaiset kaupungit tai niiden osat voivat näkyä ainoastaan käyttäjien tuottamissa kartoissa.

Kun avataan tietoa, voi sillä saada aikaan säästöjä. Vaikka esimerkiksi erilaiset virastot ovat saaneet tietovarantoja käyttäviltä asiakkailta käyttömaksuja, on palveluihin käytetyt henkilötunnit puolestaan tuoneet lisäkustannuksia. Esimerkiksi Liikenneviraston kokoisessa yksikössä käyttömaksuista saadut tulot ovat hyvinkin minimaaliset verrattuna yksikön kokonaisbudjetteihin. Kun tiedot ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, voivat työntekijätkin käyttää aikaansa muihin tehtäviin. Tietoaineistoja hyödyntävät tahot voivat puolestaan tuottaa uudenlaisia palveluita ja näin tuottaa lisäarvoa tietoaineistoista. Lisäksi usein toimijat ovat ostaneet toisiltaan ristiin palveluita, kuten kuntien eri yksiköissä on toimittu. Turhien välikäsien postaminen voikin tuoda tehokkuutta toimintaan.

Mikkelin tapahtuma osui ajankohdaltaan hyvin. Ensin siellä paljastettiin kaupungin uusi 3D-mallinnus (http://www.mikkeli.fi/uutinen/3d-malli-mikkelin-keskustasta-vapaaseen-kayttoon). Lisäksi uusista kansalaisten vaikuttamiskanavavista keskustellessa pääpuheenaihe oli jo lakkautuspäätöksen saaneen koulun (Peitsarin koulu) lakkautuspäätöksen kumoutuminen. Kyseisessä tapauksessa koulun säilyttämistä puolustaneet aktiivit käyttivät menestyksekkäästi hyväkseen uusia välineitä (erityisesti otakantaa.fi) keskustelun käymiseen. Uudenlaisia vaikuttamiskanavia onkin kansalaisilla käytettävissä ja niihin voi tutustua lähemmin esimerkiksi täällä http://avoindemokratia.fi.

This entry was posted in Yleinen and tagged , . Bookmark the permalink.