Viime päivinä olen opiskelijoideni kanssa pohdiskellut digitaaliseen mediaan liittyvän terminologian ongelmia. Yleisesti opetukseen ja jaksoille haluttaisiin selkeitä termejä, joiden avulla aihealue paalutetaan ja jokainen tietää mihin kommunikaatio kohdistuu. Asia nivoutuu myös moneen aktiivisen kansalaisuuden vauhdikkaasti kehittyvään teemaan.
Esimerkiksi digitaalinen viestintä uudistuu nopeasti ja eri toimijat saattavat vakiinnuttaa saman termin tarkoittamaan eri asioita. Esimerkiksi mobiilimedia tai virtuaaliopetus ovat saaneet eri aikoina eri merkityksiä ja lopulta termit ovat hiljalleen vaihtuneet uusiin joko osittain tai kokonaan. Tieteellisessä kontekstissa tämä aiheuttaa kovasti haasteita. Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla suositellaan yhteisöllisen median käyttöä sosiaalisen sijaan. Asioista on kuitenkin vaikea kommunikoida virallista tai paremmaksi katsottua termiä käyttäen, kun toinen termi on jo ehtinyt yleistyä puhekieleessä. Joskus uudessa aihepiirissä voi itse kukin joutua tilanteeseen, jossa on välttämätöntä itse luoda asialle suomenkielinen vastine.
Tieteellisessä tekstissä kuten vaikkapa tutkimusartikkelissa on tärkeää määritellä se viitekehys, josta asiaa tarkastelee. Viime aikoina AKTIIVI Plus on lähestynyt avoimen datan teemoja, joita olemme arvioineet aktiivisen kansalaisuuden tiimoilta. Varsinkin amerikkalaiset konferenssit ja kaupalliset toimijat korostavat avointa ja isoa dataa uutena toiminnan osana (big data, open data). Huolellisempi tarkastelu liittää termit erityisesti koneluettavaan julkisen ja yksityisen sektorin tietovarantoihin, jonka aktiivista kansalaisuutta hyödyntävä käyttö edellyttää vielä melkoista tiedon louhintaa ja toimitustyötä. Silti itse helposti assosioin nämä asiat myös avoimen tiedon määrittelyihin, joissa open knowledge onkin osuvampi termi.
Digiajan uusia määrittelyjä on mahdollista tarkastella vaikka Sanastokeskuksen Web 2.0 -sanastosta: http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto.pdf