Malahide, Dublin 8.-11.10.2013
Saavuimme Dubliniin tiistaina alkuiltapäivästä. Vierailin vihreällä tarujen saarella ensimmäistä kertaa, Miikka oli Dublinissa lyhyen visiitin aikaisemmin tehnyt. Vasemmanpuoleisine liikenteineen ja värikkäine julkisivuineen maisema muistutti jossain määrin isomman naapurisaarensa näkymiä. Lentomatkan aikana luin Irlannin historiasta, jossa on kyllä ollut kovasti vastoinkäymisiä.
eChallenges 9.-11.10.2013
Ke 9.10. Ensimmäisessä plenary-sessiossa Etelä-Korean tiedeministeri Eunkyung Kim kertoi kuinka valtakunnalliset strategiavalinnat ovat osaltaan vaikuttaneet maan myönteiseen kehitykseen ICT:n saralla.
Hän otti myös esiin muuttuneen toimintamallin, jossa älypuhelimien sisällöt muodostuvat pitkälti erikseen valittavien applikaatioiden avulla.
Euroopan komission Tom Clausen korosti poliitikkojen halua saada vastinetta tutkimukseen ja innovointiin käytetyille panoksille. Hän vertasi EU:n tilannetta Etelä-Koreaan, jossa yksimielisyys strategian suhteen on helpompi saavuttaa. Clausen esitteli uuteen puiteohjelmaan (Horizon 2020) liittyviä suunnitelmia. Erityisesti tulevaisuuden Internet ja sisältöteknologiat & tietämyksenhallinta vaikuttivat kiinnostavilta.
Verkostoiduttu: Ruotsi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Italia, Israel, Suomi, Puola, Hollanti, Saksa
Lounaan jälkeen jakaannuimme Miikan kanssa eri sessioihin. Itse osallistuin mallintamisen haasteita käsittelevään työpajaan. Aluksi Rober Woitsch kertoi mallintamisen perusteista. Konseptin, kuten liikentoimintamallin osat voidaan purkaa osiin ja tarkastella sekä jalostaa niitä mm, tietokoneavusteisien algoritmien avulla.
Sessiossa oli mukana myös British Museumin Dominic Oldman,joka puhui siitä kuinkä tärkeää tiedon yhdenmukaistaminen on museosektorilla. Hän otti kantaa siihen kuinka monimutkaista aineistoon liittyvä tieto voi olla. Pelkkä sanasto voi olla monimutkaista, koska aineistoon liittyy lahjoituksia, teoksia joiden tekotapa koostuu monesta menetelmästä. ResearchSpace -haku.
Kysyin esittäjän mielipidettä verkkohakujen mahdollisuuksista, kun käyttäjinä ovat tavalliset, terminologiaa tuntemattomat käyttäjät. Hän kertoi, että joustava haku antaa mahdollisuudet kuvata hakuja monella eri tavalla. Kysyin lisäksi esitellyn järjestelmän käyttömahdollisuuksia monen eri instituution tietovarantoihin. Dominic mainitsi British Museumin luokittelun perustuvan pitkälti historiapainotteiseen käytäntöön, kun taas Natural History Museum kykenee työskentelemään samalla järjestelmällä vaikka painotus on tieteelliseen luokitteluun perustuva.
Päivän lopuksi päädyimme samaan sessioon Miikan kanssa. Session innostavin esiintyjä oli mielestäni värikkäitä äänenpainoja käyttänyt Johannes W. Pichler Grazin yliopistosta. Hän korosti kansalaisten parempaa osallistamista EU:n päätöksentekoon. Sosiaalisen median valjastaminen voisi olla keino. Pichler kumppaneineen oli laatinut mallin uudenlaisesta osallistavasta senaatista, jossa puolueet korvattaisiin asiakysymyksillä.
Miikka: Osallistuin eGovernment-sessioon, jossa käsiteltiin miten kansalaiset ja julkishallinto voivat olla paremmassa vuorovaikutuksessa keskenään hyödyntämällä erityisesti erilaisia mobiilisovelluksia sekä yleisesti internetin välityksellä. Tukholman yliopiston Carl-Mikael Lönn nosti esityksessään esille muun muassa huomioita, joita oli tehnyt Munizapp solution -sovellusta tehdessään. Kunnilla ei esimerkiksi ole rutiinia vastata kansalaisten kysymyksiin, etenkin, jos niitä tulee runsaammin. Lisäksi palvelussa tapahtuvaa keskustelua on hyvin haastavaa hallita ja valvoa.
Lisäksi avoimen tiedon hyödyntämisessä tulee huomioida erilaisia seikkoja esimerkiksi yksityisyyden varjelemisessa, jos tahdotaan sisältöjä tuottaa vapaasti kaikkien nähtäville. Mahdollisia sovelluksia luodessa on myös hyvä saada kehittämistoimintaan mukaan sekä julkishallinnon puolelta että kansalaisten puolelta väkeä, jotta voidaan saada luotua molempia osapuolia tyydyttäviä palveluita. Molemmat osapuolet kuitenkin pyrkivät samaan tavoitteeseen eli yhteiseen hyvään sekä kunnan eri olosuhteiden parantamiseen.
Torstai 10.10.
Päivän valjettua valmistauduimme jo omaan esitykseemme. Aamulla oli kuitenkin yksi sessio ennen omaamme. Esitykset käsittelivät teknologiaa oppimisen tehostajana. Alberto Gil-Solla esitteli immersiota oppimisessa, joka aikaan saadaan muun muassa lisätyn todellisuuden avulla. Myös Suomi oli sessiossa edustettuna, sillä Helsingin yliopiston Benjamin Cowley esitteli koejärjestelyä, jossa oppimisen aikana koettuja tunnetiloja voidaan mitata.
Tauolla vaihdoin muutaman sanan Kim Davisin kanssa, joka johti puhetta vuonna 2010 Varsovan eChallengen sessiossa, jossa esitimme paperin Leenan kanssa.
Oman sessiomme vetäjänä toimi Peter Weiss Hampurista. Session aloitti Mark Oostdam, joka näki tietoprosessien tukevan liiketoiminnan prosesseja monessa eri vaiheessa.
Oma esityksemme oli session viimeisenä ja paikalla oli noin 35 kuulijaa. Esitys sujui 20 minuutissa suuremmitta ongelmitta ja lopuksi esitettiin muutama kysymys, muun muassa siitä voiko verkosto toimia jos osa on vain tiedon vastaanottajia ja osa aktiivisia tiedonjakajia. Samalla kysyttiin kuinka ryhmät toimivat tiedonjakoa rajoittavina tekijöinä.
Iltapäivällä korostuivat mm. eTerveydenhoidon ja Afrikan eteläpuolisten valtioiden monet ICT-hankkeet.
Miikka: Torstaina osallistuin Technology enhanced learning -sessioon, jossa nimensä mukaisesti pohdittiin tekniikan mahdollistavaa edistävää roolia oppimisessa. Esille nostettiin mm. historian opiskelu, jossa teknisten välineiden avulla mahdollistetaan historiallisten tapahtumien simulointi, mutta myös mahdollistetaan näkymät, jos tilanteet olisivat päättyneet toisin. Tekniikan roolia oppimisessa esitteli myös Benjamin Cowley, joka esitteli tutkimustaan, jossa mitattiin oppijan tunnetiloja oppimistilanteessa mm. ilmeen tunnistamista, sydämen sykettä sekä sormenpään hikoilua.
Sergiusz Zielinski Puolan Poznanista esitteli miten uutta videotekniikkaa voi hyödyntää urheiluvalmennuksessa. Uudenlaiset 3D-mallinnukset ja lisätty todellisuus luovat uusia mahdollisuuksia erityisesti tekniikkaharjoittelussa ja yhtälailla menetelmää voisi käyttää muissakin yhteyksissä kuin urheiluharjoittelussa, kuten musiikkisoittimien harjoittelussa. Hanno Schaumburg esitteli hieman eksoottisempaa sijaintia ja otti esille miten laajakaistoihin ja internetin yleistämiseen panostaminen on Turkmenistanissa nostanut etenkin nuorten englannin kielen taitamista sekä kansainvälistymistä.
Perjantai 11.10.
Perjantaiaamun sessioni käsitteli Verkottuneita, älykkäitä ja virtuaalisia organisaatioita. Erityisesti Theo Lutzin esitys RFID-tunnisteiden käytöstä jäi mieleen. Lutz otti esiin erilaisissa toimitusketjuissa esiintyvän bullwhip-ongelman, jos pieni ongelma, kuten viive ketjun alkupäässä kumuloituu myöhemmässä vaiheessa. Tätä ongelmaa voidaan torjua RFID-avusteisella järjestelmällä.
Yleisesti konferenssin monet puheenvuorot käsittelivät Euroopan komission 7. ja 8. puiteohjelman ICT-osuutta. Johon monet alustukset jollakin tapaa liittyivät myös AKTIIVIn toiminta voidaan nähdä proaktiivisena, sillä komission Tom Clausen korosti innovaatioiden siirtymistä kaikkia hyödyttävään käyttöön.
Loppusessiossa esiintyjät kävivät läpi eri osa-alueiden, kuten energiatalouden ja mobiiliverkkojen kehittämisohjelmien kokemuksia 7. puiteohjelmassa. Panelissa puhuttiin paljon hauista ja projektikumppaneiden etsimisestä. Fokuksen menettäminen oli keskeinen pelko, sillä monet innovoinnin rakennekysymykset, kuten työ- ja kumppanuussopimukset tekevät verkostoitumisesta edelleen haastavaa.