Ikkunat auki – kirjastot ja avoin data
Kansalliskirjasto järjesti Helsingissä Kirjastoverkkopäivät, jonka toisen päivän teemana oli avoimen datan hyödyntäminen kirjastoissa sekä muissa kulttuuriorganisaatioissa. Tilaisuudessa olikin osallistujia lukuisista eri tahoista, niin ministeriöistä, kirjastoista, museoista, arkistoista, yliopistoista jne. Päivän aikana saatiin kuulla mm. tulevaisuuden suuntauksista, käytännön esimerkeistä sekä lopuksi keskustelupaneelissa ruodittiin avoimen tiedon hyödyntämistä. Omalla kohdalla keskustelujen lisäksi erityisen kiinnostavaa antia oli erilaisten avoimien kulttuurisisältöjen hyödyntämistapausesimerkit.
Avoimen tiedon ohjelma
Vaikka päivän teema löytyi avoimesta kulttuuridatasta ja sen hyödyntämisestä, avasi Anne Kauhanen-Simanainen Valtiovarainministeriöstä seminaarin. Hän kertoi uudesta Avoimen tiedon ohjelmasta, jonka tarkoituksena on mm. edistää julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja erilaisten organisaatioiden käyttöön. Julkishallinnon tietovarantojen avaamista ohjaavatkin useat lait, säädökset ja direktiivit ja niitä käsitellään mm. hallitusohjelmassa, valtion ict-strategassa sekä eu:n avoimen datan strategiassa. Kyseessä ei siis ole mikään pienimuotoinen puuhastelu.
Konkreettisia toimia, joita ohjelmassa pyritään toteuttamaan on mm.
-vauhditetaan julkisen hallinnon tiedon avaamista ja puretaan käytön esteitä
-dokumentoidaan tehtävät toimenpiteet, jotka aikataulutetaan ja vastuutetaan tietyille tahoille
-luodaan valtakunnallinen dataportaali, josta löytyy erilaiset datavarannot
-luodaan yhteistyöverkosto (vastuussa vm, okm, lvm, tem)
Kun puhutaan avoimesta datasta, tarkoitetaan laillisesti, teknisesti ja maksutta uudellenkäytettävää datavarantoa. Kenellä tahansa on siis mahdollisuus päästä siihen käsiksi, käyttää ja jatkojalostaa sitä. Data-aineistojen avaaminen vaatii kuitenkin erilaisia toimenpiteitä sekä voi myös herättää keskustelua ja huolenaiheita. Ongelmia tuottavat mm. aineistojen saaminen ulos järjestelmistä sekä formaattien yhtenäistämistä. Huolenaiheita herättää mm. tekijänoikeudelliset suojat sekä erityisesti erilaiset tietoturva- sekä yksityisyyskysymykset.
Data-aineistojen avaamisen hyödyiksi Kauhanen-Simananainen nosti mm.
-kansantaloudellisesti järkevää (data on raaka-ainetta, joka on uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia parantavaa sekä mahdollistaa innovatiivisia palveluita)
-vahvistaa läpinäkyvyyttä ja demokratiaa
-hallinnon tehostaminen (esimerkiksi sisäinen tehokkuus sekä päällekkäisyyksien poistaminen)
-monipuolistaa koulutuksen ja tutkimuksen aineistoja
Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena
Minna Karvonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä keskittyi kulttuuridatan avaamiseen huomioiden organisaatioiden erilaisuudet. Kulttuuridatan avaamisessa haasteita tuottaa esimerkiksi se, että kulttuuriorganisaatioiden varannot ovat usein fyysisessä muodossa. Sen sijaan metadataa eli erilaista tietoa kulttuurisisällöistä on avattu ja pyritään vielä enemmän avaamaan muiden hyödynnettäväksi. Tavoitteina toiminnassa on mm. käyttäjien osaamisen ja osallisuuden vahvistaminen, yhteistyön vahvistaminen eri kulttuuridatan tuottajien kesken sekä ajantasainen viranomaistiedon saatavuus.
Leena Saarinen Kansalliskirjastosta jatkoi aihetta kulttuuristen sisältöjen hyödyntämisestä esimerkiksi digitaalisissa palveluissa ja nosti esille useita toiminnassa olevia esimerkkejä sekä palveluita.
Kansalliskirjastolla on avattuna tai työn alla mm.
-julkaisuarkisto Doria http://www.doria.fi/ esim. kartta-aineistoja
-Digitaaliset aineistot http://digi.kansalliskirjasto.fi esim. sanomalehtikirjasto
-Onki-projekti (kansallinen ontologiapalvelu)
-tulossa Fennica ja Viola -tietokannat (kansallisbibliografia sekä -diskografia)
Konkreettisia esimerkkejä miten avointa kulttuuridataa on hyödynnetty:
-Kansalliskirjaston kulttuuridataa on hyödynnetty mm. käyttämällä saatavia olevia kuvia. Esimerkiksi vanhojen aikakauslehtien mainoksia on painettu jääkaappimagneettien kuviksi tai muihin materiaaleihin kuten verhokankaisiin.
-Hollannissa löytyy puolestaan rijksmuseum-virtuaalidigitaalikokoelma – kokoelman korkeatasoisia kuvia voi hyödyntää ja kuvia on painettu mm. autoon sekä kännykkäkuoriin
-Uudenlaista videotaidetta on tehty yhdistelemällä erilaisia vapaasti saatavilla olevia aineistoja.
-Artikkeleiden kuvituskuvina on Kansalliskirjaston sisältöjä hyödyntäneet erilaiset tahot
-Kirjakaupat hyödyntävät vapaasti jaettavia kirjoja, joita löytyy esimerkiksi project guttenbergista. Kaupat tarjoavat kirjoja ilmaiseksi asiakkaille (http://www.gutenberg.org/).
Lisää tietoa aiheesta:
-Finna, https://www.finna.fi/ arkistoista, kirjastoista ja museoista tietoja kokoava tiedonhakupalvelu
-Avoin glam http://avoinglam.fi/ avoimen kulttuuridatan parissa työskentelevien verkosto
-http://www.openculture.com – ohjeistusta sekä sisältöä hyvin laajasti
-http://http://publicdomainreview.org/ Tekijänoikeuksista vapaata kulttuurisisältöä
Paneeli Ketä kiinnostaa metadata?
Vetäjä:
Sami Kallinen (Kehityspäällikkö Yle)
Osallistujat:
Tuomo Pietiläinen (TAY vierailijaprofessori / HS taloustoimittaja)
Annikki Roos (kampuskirjastonhoitaja Helsingin yliopiston kirjasto)
Osma Suominen (tietojärjestelmäasiantuntija Kansalliskirjasto)
Antti Pakarinen (suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto)
Paneeli oli nimetty raflaavasti Ketä kiinnostaa metadata? ja keskustelijoiden vastaukset kysymykseen loivat kuvan siitä, että avoimuus voi hyödyttää kaikenlaisia ihmisiä, tavallisia kansalaisia, toimittajia, tutkijoita jne. Jos tieto suljetaan, se on vaarassa unohtua tai hukkua massaan, jos se ei ole käytettävissä. Esimerkiksi kirjastojen luettelointitiedot auttavat niin toimittajia kuin tavallisia kansalaisiakin tietämään, mitä tietyistä aiheista on kirjoitettu. Tutkimuspuolella ja toimittajien työssä puolestaan esimerkiksi big datasta eli suuresta määrästä dataa, kuten valtavista tilastomassoista voi löytää korrelaatioita eri data-aineistojen välillä ja huomata asioita, joita ei ole ennen havaittu.
Paneelissa keskusteltiin myös riskeistä ja haasteista, joita on kohdattu tiedon avoimuutta käsitellessä. Toisinaan voi esimerkiksi joutua “taistelemaan” saadakseen tietyn data-aineiston. Tiedon omistaja voi mm. pelätä menettävänsä työnsä jäljet ja voi suojella mustasukkaisesti hallitsemaansa tietoa. Tiedosta luopumista voi vaikeuttaa myös ajatus, ettei se ole täysin virheetöntä, jolloin tahdotaan odottaa sen avaamista siihen asti, että tieto on saatu virheettömäksi ja “täydelliseksi” muiden hyödynnettäväksi. Esille nousi myös mm. erilaiset tekijänoikeus-, yksityisyyssuoja- ja tietosuojakysymykset.