AKTIIVI Plus -hankeverkostoon kuuluva Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke järjesti ”Vaikuttamisen väylät tulevaisuuden Suomessa” -loppuseminaarinsa yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa 26.9.2014 eduskunnan Pikkuparlamentissa. Seminaari oli saavuttanut huiman suosion, sillä osallistujia oli paikanpäällä yli 100, ja tämän lisäksi seminaaria pystyi seuraamaan myös suorana lähetyksenä verkon kautta.
Seminaari käsitteli varsin ajankohtaisia teemoja laajaltikin, joten koko seminaaria en referoi tähän blogikirjoitukseen, mikäli jokin aihe erityisesti kiinnostaa, niin seminaaritallenteen voi katsoa täältä. Mukana oli mm. kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen avaamassa seminaarin sekä paneelikeskustelu verkon ja joukkoistamisen hyödyntämisestä tulevaisuudessa.
Avoin päätöksenteko lisää asukkaiden tyytyväisyyttä
Tampereen kaupungin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen esitteli erilaisia keinoja, kuinka he ovat Tampereella aktivoineet kuntalaisia osallistumaan sekä vaikuttamaan asioihin. Tämän kaltainen toiminta haastaa perinteisiä kunta-alan malleja, mutta kuntalaisten ottaminen mukaan päätöksentekoon sekä myös niiden valmisteluun tuo mukanaan myös selkeitä etuja:
- Selvitysten teettäminen on usein kalliimpaa kuin kuntalaisilta suoraan kysyminen –> säästöt
- Avoin valmistelu parantaa hyväksyttävyyttä
- Päätösten laatu paranee, sillä erilaisia mielipiteitä on otettu huomioon
- Avoin päätöksenteko lisää asukkaiden tyytyväisyyttä
Karttunen esitteli tarkemmin Tampereen keinoja ottaa asukkaat mukaan päätöksentekoon. Näistä esimerkkinä olivat alueelliset työryhmät, jotka eivät ole puoluepoliittisia ryhmiä, eikä niissä haeta yksimielisyyttä, vaan keskustellaan, valmistelufoorumi Internetissä, pormestarin sekä valtuuston asukasillat sekä erilaiset työpajat ja yhteiskävelyt. Keinoja aktivoimiseen on siis monia, päätöksenteossa voi olla mukana kasvotusten, mutta myös virtuaalisesti.
Joukkoistamisesta uusi harrastus?
Citrus Solutions Oy:n Harri Sieppi oli seminaarissa kertomassa joukkoistamisen historiaa sekä sen erilaisia muotoja. Joukkoistamisellahan tarkoitetaaan yleisesti hajautettua ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön osaamista rajattua tehtävää varten (lähde: joukkoistamisesta inspiroituneena Wikipedia). Tiesittekö esimerkiksi, että ensimmäinen tunnettu joukkoistamisprosessi on toteutettu itseasiassa jo 1700-luvulla innovaatiokilpailun merkeissä?
Joukkoistamista toteutetaan nykypäivänä jo niin monessa asiassa, että sitä ei edes tule huomattua kaikkialla. Kaikille on tuttu esimerkiksi recaptcha, eli kun rekisteröidyt johonkin uuteen palveluun, niin sinulle esitetään kaksi kuvaa sanoista, joiden avulla testataan, että kyseessä on ihminen, eikä kone. Esitettävistä sanoista toinen on itseasiassa sellainen, jota ei ole vielä kirjojen digitointityössä pystytty koneella tunnistamaan eli samalla jokainen meistä osallistuu kirjojen digitointiin. Tutustumisen arvoinen on myös Duolingo-palvelu, jonka avulla voit opiskella kieliä kätevästi netissä ja samalla osallistua joukkoistamistyöhön.
Joukkoistamisen tekninen toteutus ei ole usein vaikeaa, mutta haastavinta on löytää idea, jolla saa isomman porukan innostumaan siitä. Käytiinpähän seminaarissa keskustelua myös mm. siitä, että voiko joukkoistamista harrastaa? Erilaisten välineiden avulla voit nimittäin nykypäivänä esimerkiksi etsiä Nasalla asteroideja tai digitoida kirjaa.
Järjestöt lähidemokratian tukena -hankkeesta löytyy lisätietoja täältä.