Viestintä

Vaihtoehtoinen teksti: Kahden ruudun sarjakuva nimeltä Viestintä. Ensimmäinen ruutu: Koira ja Ilves opiskelevat lukusalissa. Koira kysyy: "Sanoiko opettaja, että tämä tehtävä pitää tehdä ensin vai..?" Ilves vastaa: "En ole ihan varma..." Tekstilaatikko: Tiedonvälityksen tulee olla selkeä, jotta ymmärtäisimme toisiamme ilman vääriä tulkintoja. Toinen ruutu: Koira ja Ilves päättävät yhdessä lähettää kysymystä opettajalle puhelimella. Ilves puhekupla: "... Joten kysytään varmuuden vuoksi!" Koira puhekupla: "Joo!" Tekstilaatikko: Tällä tavoin välltymme ongelmilta ja työskentely toimii sujuvammin. Sarjakuvan loppu.

Kommunikaatio on  tärkeää opiskelussa sekä työelämässä. Sekä suullisen että kirjallisen viestinnän tulee olla selkeää. Jos viestinnässä on  epäselvyyksiä, kannattaa ne selvittää mahdollisimman pian erehdyksien välttämiseksi.

Lisäksi on hyvä miettiä, miten muotoilla viesti, kun lähetät viestin  tai vastaat viestiin. Muotoile tekstisi ymmärrettäväksi. Sähköpostiviestiä kirjoittaessasi  hyödynnä  tarvittaessa wordin oikolukua kirjoitusvirheiden välttämiseksi. Älä kirjoita viestejä kiireessä ja harmistuneena. Joskus aikalisän ottaminen on hyödyllistä — sen minkä kirjoittaa, pitää pystyä sanomaan myös kasvotusten.

Opiskeluhyvinvointiin vaikuttaa sosiaalinen opiskeluympäristö

Vaihtoehtoinen teksti: Kolmen ruudun sarjakuva nimeltä Sosiaalinen ympäristö. Ensimmäinen ruutu: Ilves ja Koira ovat juuri saapumassa Poron luokse kylään. Poro onkin ulko-ovella ottamassa vieraitaan vastaan. Tekstilaatikko: Sosiaalinen ympäristö koostuu ihmisistä, joiden kanssa olemme tekemisissä. Toinen ruutu: Poron olohuoneessa järjestetään elokuvailtaa. Poro laittaa herkkukulhoa pöydälle, Koira saapuu olohuoneeseen makeispussin kanssa ja Ilves laittaa ulkotakkiaan naulakkoon. Tekstilaatikko: Tällä tarkoitetaan tärkeitä ihmissuhteita ja sosiaalisia tilanteita. Kolmas ruutu: Ilves, Koira sekä Poro istuvat television äärellä ja keskustelevat toistensa kanssa. Tekstilaatikko: Sosiaalisissa tilanteissa muodostuvat tietyt kanssakäymisen tavat. Sarjakuvan loppu.

Sosiaalinen opiskeluympäristö muodostuu ihmisistä, joiden kanssa olemme tekemisissä. Tähän ympäristöön kuuluu kaikki läheisimmät ihmiset ja sosiaaliset verkostot, jotka muodostamme opiskeluelämässä. Hyvä sosiaalinen ympäristö on tärkeä hyvinvoinnille ja sen tunnusmerkkejä ovat muun muassa huolenpito, turvallisuus, avoimuus ja kunnioittava vuorovaikutus. Sosiaalisesti esteettömässä opiskeluympäristössä on ilmapiiri, jossa jokainen voi olla ilman pelkoa syrjinnästä, väheksymisestä tai kiusaamisesta.

Lue lisää esteettömästä sosiaalisesta ympäristöstä tästä linkistä: Vates-säätiö

Opiskeluhyvinvointiin vaikuttaa fyysinen opiskeluympäristö

Vaihtoehtoinen teksti: Kolmen ruudun sarjakuva nimeltä Fyysinen ympäristö. Ensimmäinen ruutu: Laatikkoteksti: Tietokoneluokassa... Poro on istahtamassa koulun tietokonepöydän äärelle hyvätuulisesti hyräillen. Toinen ruutu: Poron työerkonomia ei ole kovin sopiva Poron ryhdille. Poro huomaa sen heti ajatellen: "... Tämä on vähän hankala." Kolmas ruutu: Poro päättää lähteä kyseisen tietokonepöydän ääreltä etsien toista paikkaa miettien: "Etsinpä itselleni sopivamman." Sarjakuvan loppu.

Fyysiseen opiskeluympäristöön kuuluvat muun muassa oppilaitoksen tilat, opetusvälineet, ja oppimateriaalit . Fyysisen opiskeluympäristön tulee olla esteetön  niin liikkumisen, näkemisen kuin kuulemisenkin osalta. Esteetön opiskeluympäristö mahdollistaa tasapuoliset mahdollisuudet kaikille opiskelijoille toimintakyvystä riippumatta.

Lue lisää fyysisestä esteettömyydestä tästä linkista: Vates-säätiö

Miten hyödynnän vahvuuksiani

Missä olet hyvä? Mitkä ovat sinun vahvuutesi? Näihin kysymyksiin voi olla vaikea vastata esimerkiksi työhaastattelussa, jos ei ole miettinyt asiaa sen syvemmin. Vahvuudet ovat taitoja, kykyjä ja ominaisuuksia, jotka tuovat parhaat puolemme esiin. Omien vahvuuksien tunnistaminen tuo lisää itsevarmuutta ja näitä vahvuuksia pystyy hyödyntämään opiskelu- ja työelämässä.

Motivaation ylläpitäminen

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva nimeltä Motivaation ylläpitäminen. Ensimmäinen ruutu: Koira istuu tunnilla, hänen innostuksen alhaalla. Ajatuskuplat: "Tämä opiskelu alkaa maistumaan puulta..." "Ja minä olin niin innoissani kurssin alussa..." Toinen ruutu: Koira on ajatustensa syövereissä: "En millään jaksa keskittyä... Minkäköhän takia olen edes täällä? Mieti mieti mieti..." Kolmas ruutu: Koiran päähän ilmestyy haavekuva hänestä valmistuneena, uransa asiantuntijana. Neljäs ruutu: Koira saa heti lisää motivaatiota opiskeluun. Ajatuskupla: "Niin tietysti! Annoin vaan negatiivisten ajatusten vaikuttaa minuun. On vaan vähän tylsempi kurssi! Pystyn tähän!" Sarjakuvan loppu.

Opiskelua vie eteenpäin ennen kaikkea opiskelijan oma motivaatio. Opiskelua voi motivoida useampikin asia: uuden oppiminen, opiskeltavan alan erikoisuuksiin perehtyminen ja tietenkin itse tutkinto.

Motivaation vaihtelu  opintojen aikana on varsin yleistä. Se on hyvä tiedostaa, ja tarvittaessa tarkastella, millä tavoilla motivaatiotason saa taas nousemaan. Tehtävien saaminen valmiiksi, opiskeleminen yhdessä muiden opiskelutovereiden kanssa sekä henkilökohtaiset tavoitteet lisäävät kaikki mielekkyyttä opiskeluun.

Joskus  voi tulla toisiin aatoksiin opiskelemastaan alasta. Se on hyvä asia huomata ja myöntää, että harha-askelia voi sattua kenelle tahansa. Tärkeintä on löytää se oma opiskeluala ja sen myötä motivaatio opiskeluun palaa varmasti.

Missä opiskelen?

Opiskelu vaatii paljon aikaa ja energiaa, on siis tärkeää löytää itselle hyvä paikka opiskella luentojen ulkopuolella. Kannattaa kokeilla useimpia paikkoja.  Opimme eri tavoilla, joten on luonnollista olettaa, että erilaiset tilat motivoivat meitä eri tavalla. Toiset vaativat työskentelyyn täydellisen hiljaisuuden, toiset taas tarvitsevat vilisevää elämää ympärilleen ja toisille riittää mukava ja tuttu ympäristö. Minkä näistä tunnistat omaksesi?

Vastuullisuus

Vaihtoehtoinen teksti: Kolmen ruudun sarjakuva nimeltä Vastuullisuus. Ensimmäinen ruutu: Poro saapuu kurssitoverinsa luokse luokkaan. Poro puhekupla: "Hyvää huomenta! Minulla olisi sinulle joitain valmiita tekstejä." Toveri vastaa tähän: "Oho, huomenta! Sinähän olet nopea." Toinen ruutu: Poro kertoo valtava paperipinkka kädessään, mitä on saanut aikaiseksi: "Joo, tein siitä meidän ryhmätehtävästä oman osuuteni valmiiksi, sitten minä löysin taustamateriaalit siihen toisen kurssin tehtävään." Kolmas ruutu: Poro tiputtaa paperipinkan pöydälle, että "Pam!" oikein kuuluu. Poro vielä jatkaa: "Ja lopuksi tein oman osuuteni esseestä. Tässä on osa niistä!" Kurssitoveri katsoo työnmäärää äimistyneenä: "Oh, ei tässä kiire olisi ollut, mutta hyvä juttu!" Sarjakuvan loppu.

Korkeakoulussa opiskelijat ottavat vastuun omasta opiskelusta.  Opintojen aikana tulee tehtyä useita projekteja yksin tai ryhmässä. Jotta työt saadaan tehtyä, pitää ottaa vastuu omasta työpanoksesta.  Muistetaan siis pysyä ahkerina ja pidetään hyvä työrytmi yllä, näin mikä tahansa projekti saadaan ajoissa valmiiksi. Ryhmätöitä tehdessä näin säästyy ylimääräiseltä draamalta, kun kaikki tehdään sovitusti ja ajallaan.

Otetaan mukaan ja ollaan mukana

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva nimeltä Otetaan mukaan ja ollaan mukana. Ensimmäinen ruutu: Luennolla opiskelijoille on jaettu parityötehtävä. Opettaja kehottaa taustalla: "Valitkaa parit!" Ilves huomaa Korppi-hahmon vailla paria. Toinen ruutu: Ilves menee Korpin luokse ja kysyy: "Hei, ollaanko pari?" Korppi vastaa myöntävästi: "Sopii." Kolmas ruutu: Ilveksen ja Korpin yhteistyö sujuu mutkattomasti ja heillä on hauskaa. Ilves miettii Korpista: "Tää on oikeasti tosi hyvä tyyppi. Hommatkin hoituu kuin rasvattu." Neljäs ruutu: Myöhemmin, Ilves on koneensa äärellä tarkistamassa parityön arviointia. Ilves ajatuskuplat: "Jes! Nyt tuli tosi hyvä arvosana!" "Voisi pyytää [Korppia] uudestaan työpariksi, kun oli niin hauskaa tehdä yhdessä!" Sarjakuvan loppu.

Opiskelun aikana kohtaa useita uusia ihmisiä. On hauskempaa tehdä yhdessä ja oppia toisilta uutta. Lähesty rohkeasti uusia ihmisiä ja ota mukaan yhteiseen tekemiseen. Kuka tietää, saatat löydät elinikäisen ystävän opiskelusi aikana. Ei jätetä ketään yksin.

Vapaa-aika

 

Opiskelun alkaessa on paljon opittavaa ja tehtävää.  Olethan muistanut jättää aikaa myös itsellesi ja opiskelun ulkopuoliselle aktiviteetille?

Seuraavissa hoksautuksissa käsittelemme Ilveksen, Poron ja Koiran kanssa vapaa-ajan tärkeyttä.  Opiskelun ja vapaa-ajan tasapainottaminen on yksi keino opiskeluhyvinvoinnin saavuttamiseksi.

 

Harrastukset

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva nimeltä Harrastukset. Ensimmäinen ruutu: Luento on meneillään luokassa. Harakka kertoo luennolla: "Tällä kurssilla opiskellaan paljon itsenäisesti." Koira istuu pöydän äärellä miettien: "Hmm...." Toinen ruutu: Tunnin päädyttyä Koira kulkee ajatuksissaan käytävillä. Ajatuspuhekupla: "Tehtävien palautuksille annettin paljon aikaa... Mitä tekisin opiskelujen välissä?" Kolmas ruutu: Koira käänää huomaa seinällä olevan ilmoitusjulisteen: Tule mukaan! Uusi pallopeliryhmä starttaa kuun alussa. Mukana mahtuu paljon pelaajia! Neljäs ruutu: Koiran mieli reipastuu ja hän ottaa kännykällään valokuvan julisteesta muistiin. Ajatuspuhekupla: "Voisin käydä tutustumassa!" Sarjakuvan loppu.

Opiskelun vastapainoksi on hyvä olla jokin harrastus. Harrastusten avulla voi  myös löytää  samanhenkisiä ihmisiä ja saada uusia ystäviä.

Rovaniemen kampuksen opiskelijoiden ”Hyvinvointipassi” sisältää vakioharjoitusvuoroja, kuntosalipalveluita, kulttuuria sekä muita erilaisia hyvinvointia tukevia palveluita. Hyvinvointipassia koordinoi Lapin yliopiston ylioppilaskunta. Hyvinvointipassin tarjonta kootaan ja päivitetään LYY:n verkkosivulle (https://lyy.fi/hyvinvointipassi/)

Kemissä ja Torniossa opiskeleville on tarjolla  erilaisia opiskelijahintaisia liikunnan ja kulttuurin  hyvinvointietuja. Tutustu tarjontaa tästä linkistä:Liikuntapalveluiden sivut

Voit halutessasi hyödyntää myös ammatikorkakoulumme hyvinvointiohjaajan palveluita. Ohjaaja antaa sinulle vinkkejä ja neuvoja liikunnan aloittamiseen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Tapaamiset voivat tapahtua esimerkiksi puhelimen, etäyhteyden tai sähköpostin välityksellä. Myös lähitapaaminen on mahdollista niin sovittaessa.

Ota rohkeasti yhteyttä!
Rovaniemi, Kemi ja Tornio
Mika Vettainen
mika.vettainen(at)ulapland.fi
040 182 6341

 

 

Lukuvuosi ja lukukausi

Vaihtoehtoinen teksti: Kuvituskuva, lukuvuosi kuvattuna Poron koulumatkoissa: Syys, talvi, kevät

 

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva lukukaudesta. Ensimmäinen ruutu: Harakka on pelinappulana lautapelissä. Hänellä on syysteemainen pukeutuminen ja hän on lukukauden ensimmäisellä ruudulla: "Mikä on lukukausi? Syyslukukausi alkaa 1. päivänä elokuuta..." Toinen ruutu: Harakka on edennyt lukukausi-lautapelin viimeiselle ruudulle talviteemaisessa asussa. Hän jatkaa: "... Ja päättyy 31. päivänä joulukuuta!" Kolmas ruutu: Harakka on nyt kevätlukukausilautapelin aloitusruudulla: "Kevätlukukausi alkaa 1. päivänä tammikuuta..." Neljäs ruutu: Harakka on kulkenut kevätlukukauden viimeiselle ruudulle kesäasussa: "... Ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta!" Sarjakuvan loppu.

Mitä, mikä, missä?

Opiskelun alkaessa ammattikorkeakoulussa on hyvä saada käytössä oleva termistö haltuun.

Lukuvuosi tarkoittaa opiskeluvuotta, joka jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen. Lukuvuosi starttaa ammattikorkeakoulussa koulutuskohtaisesti syyslukukaudella elo- tai syyskuussa ja kevätlukukaudella tammikuussa.    Lukuvuoteen kuuluu myös itsenäisiä opiskeluviikkoja, joulutauko ja  mahdollisia kesäopintoja.

Olethan suorittanut opiskelun aloitukseen liittyvän Startti korkeakouluopintoihin -itseopiskelupaketin?

 

Opintopiste

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva opintopisteistä. Ensimmäinen ruutu: Harakka selittää termiä folioilmapallojen avulla. "Mikä on opintopiste?" Toinen ruutu: Harakka ottaa kädestään pois 5-numeron muotoisen pallon. "Ammattikorkeakouluasetuksen mukaan opintojen mitoituksen peruste on opintopiste." Kolmas ruutu: Harakka ojentaa irrottamansa pallon opiskelijalle, jolle on kertynyt 135 tuntia opinnoissa. Harakka jatkaa: "Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan." Neljäs ruutu: Harakka esittää rivin opiskelijoita, joille on kertynyt paljon opintopisteitä folioilmapallojen muodossa. "Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä." Sarjakuvan loppu.

Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin.

 

Hyväksiluku

Vaihtoehtoinen teksti: Kuvituskuva, monisteeseen on leimattu sana: hyväksiluettu. Monisteessa lukee: Aikaisemmat opinnot, liitetty osaksi opintoja.

Mitä tarkoittaa hyväksiluku?

Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaan opiskelija saa tutkintoa  suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa
korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa lukea hyväkseen tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin hankitulla osaamistavoitteiden mukaisella osaamisella .

Jos sinulla on aikaisempaa hankittua osaamista, tämä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HOT-käytäntö) on mahdollista. Hyväksilukuun liittyvät toiminnot on hyvä käynnistää keskustelemalla koulutuksesi opinto-ohjaajan kanssa.

 

Opiskelijatuutorit

Mikä on opiskelijatuutori?

Opiskelijatuutori on Lapin ammattikorkeakoulussa aiemmin opiskelunsa aloittanut opiskelija, joka on saanut koulutuksen tuutortoimintaan. Koskipa asiasi sitten opiskelua, harrastuksia tai vaikka iltaelämää, voit kääntyä oman koulutuksesi opiskelijatuutorin puoleen. Kaikki kampuksen  tuutorit ohjaavat opiskelijoita riippumatta omasta  opiskelualastaan. Kampuksen käytävillä tuutorit tunnistaa punaisista huppareista ja tavallisesti he myös esittäytyvät   aloittaville opiskelijaryhmille opiskelun ensimmäisten viikkojen aikana.

Lukuvuoden 2021-2022 opiskelijatuutorlistan näet tästä linkistä: https://www.lapinamk.fi/fi/Opiskelijalle/Ohjaus-ja-neuvonta/Tuutorointi

 

 

Ajanhallintaa

Opiskelu, perhe, ystävät, työnteko, harrastukset, nukkuminen, palautuminen      – ELÄMÄ?!

Miten tämän kaiken ehtii ja pystyy tekemään? Osalle ajanhallinta on luontaista ja osalle taas ei. Ammattikorkeakoulumme kuraattorit ovat julkaisseet kotisivullaan “Arjen ituja” paljon hyvää materiaalia opiskeluhyvinvointiin liittyen. Sivulla on tietoa myös ajanhallintaan liittyen. Tutustu sisältöön tästä linkistä: https://blogi.eoppimispalvelut.fi/arjenituja/riittaako-aika-muistanko-kaiken/

 

 

Asuminen

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva nimeltä Asuminen. Ensimmäinen ruutu: Asunnon etsiminen, Poro huomaa ilmoitustaulusta vapaan vuokra-asunnon ilmoituksen. Puhekupla: "Nyt löytyi hyvä asunto!" Toinen ruutu: Vuokrasopimus, Poro on katsomassa tulevaa asuntoaan vuokranantajan kanssa. Vuokranantaja puhekupla: "Tehdään vielä vuokrasopimus ja asunto on sinun." Kolmas ruutu: Muut sopimukset, Poro täyttelee tietokoneellaan sopimuksia. Puhekupla: "No niin, sitten sähkösopimus." Neljäs ruutu: Muutto, Poro kantaa asuntoonsa painavaa muuttolaatikkoa. Puhekupla: "Uuh, onpas painava." Sarjakuvan loppu.

Oman asunnon hankkiminen on jännittävää aikaa.

Olemme koonneet tähän Lapin ammattikorkeakoulun  “Aloittavan opiskelijan oppaassa” olevaa tietoa. Tutustu siis linkistä avautuvaan sisältöön, jossa on vinkkejä muun muassa asunnon hakemiseen:

https://www.lapinamk.fi/fi/Opiskelijalle/Opiskelijaelamaa/Asuminen

Kun muutat opiskelupaikkakunnalle, tee tilapäinen muuttoilmoitus maistraattiin. Jos haluat siirtyä vakinaisesti uuden kunnan asukkaaksi, teet sen  samalla muuttoilmoituksella: https://www.posti.fi/fi/henkiloille/muuttoilmoitus

Asunnon hankkimiseen kuuluu monenlaisia tehtäviä. Muista tarkistaa, kuuluuko asuntosi vuokraan sähkö ja vesi, vai maksetaanko ne erikseen? Sähkö- ja vesisopimus kannattaa hoitaa kuntoon jo ennen muuttoa.  Ota myös taloyhtiön puhelinnumerot talteen ja tutustu asuntosi asumisoppaaseen, mikäli sellainen on saatavilla. Muistathan  maksaa kaikki asumista koskevat laskut ajallaan.

Osa meistä arvostaa asunnon sijaintia lähellä opiskelukampusta, osa haluaa asua lähempänä keskustaa, työpaikkaansa, tai harrastuksiaan.  Jos asuntosi sijainti on  kauempana kampukselta ja et omista autoa, ota selvää kampuskaupunkisi julkisen liikenteen kulkuyhteyksistä.  Pyörällä pääsee mukavasti paikasta toiseen ilman erillisiä maksuja.

Lapin AMK:lla on toimipisteissään  pysäköintialueita, joissa on lämmitystolpallisia ja lämmitystolpattomia paikkoja. Lämmitystolpattomat paikat ovat opiskelijoiden käytössä vapaasti. Lämmitystolpallisille paikoille pysäköinti on luvallista 1.11.-15.4. välillä vain pysäköintiluvalla, muuna aikana paikalle pysäköinti on sallittua ilman lupaa. Pysäköintilupa on maksullinen. Mikäli haluat itsellesi pysäköintiluvan, olethan yhteydessä opiskelukampuksesi kiinteistömestariin: kiinteistomestarit.kemitornio@lapinamk.fi ja kiinteistomestarit.rovaniemi@lapinamk.fi

 

Kela – opintotuki

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva nimeltä Kela. Ensimmäinen ruutu: Ilves katsoo puhelintaan ja pohtii ääneen: "Vuokra. puhelinlasku, ruoka... Miten mulla riittää rahat opintojen ajan?" Toinen ruutu: Ilves menee kannettavansa ääreen toiveikkaana. Puhekupla: "Yksin asuvana korkeakouluopiskelijana olen oikeutettu opinto- ja yleiseen asumistukeen! Haen tukea saman tien!" Kolmas ruutu: Ilves törmää hankaliin kysymyksiin hakemuslomakkeessa ja empii. Puhekupla: "Ööh... Tota..." Kannettavan ruudusta tulevat tekstit: Saatko muita tuloja, täsmennä tarkempi päivämäärä, vakuutan antamani tiedot oikeiksi. Neljäs ruutu: Ilves palaa lomakkeen täyttämisestä Kysy Kelasta -sivuille. Puhekupla: "Tarvitsen vähän apua lomakkeen täyttämisessä..." Sarjakuvan loppu.

Opintojen rahoittamisesta

Ammattikorkeakouluopintoihin voi saada korkeakouluopiskelijoiden opintotukea. Opintotuen myöntämisen edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, päätoiminen opiskelu, opintojen riittävä edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Aikuiskoulutustukea voivat saada työelämässä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joilla on yhteensä vähintään kahdeksan vuotta työhistoriaa.

Lapin ammattikorkeakoulun Aloittavan opiskelijan oppaaseen on koottu tietoa opintojen rahoittamiseen liittyen. Tutustu sisältöön tästä linkistä: https://www.lapinamk.fi/fi/Opiskelijalle/Opiskelu/Opintojen-rahoitus

 

Talouden hallinta

Vaihtoehtoinen teksti: Neljän ruudun sarjakuva nimeltä Talouden hallinta. Ensimmäinen ruutu: Koira istuu rennosti sängyllä lukien kirjaa ja huomaa saaneensa viestin puhelimeensa. Toinen ruutu: Puhelimen viestiketju. Poro: "Haluaisiko joku lähteä kahville tänään?" Ilves: "Joo :)!" Siili: "Joo!! :D" Mäyrä: "Mihin aikaan?" Kolmas ruutu: Koira miettii tarkkaavaisena. Ajatuskupla: "Mmm, olisikohan varaa lähteä kahville?" Neljäs ruutu: Koira tulee päätökseensä. Ajatuskupla: "Luulen, että voin lähteä, kunhan en ylitä laatimaani budjettia." Koira kirjoittaa viestiryhmään: "Kuulostaa hyvältä! Minne mennään?" Sarjakuvan loppu.

Talouden hallinta

Oman talouden hallinta voi olla haasteellista ensikertalaisille. Rahankäytön seuraaminen on ensimmäinen askel tasapainottamaan talouttasi.

Jotta saat rahatilanteestasi selkeämmän kuvan, tarkkaile rahankäyttöä esimerkiksi muutaman viikon ajan. Aloita keräämällä ostoskuitit ja kirjaa käyttämäsi summat ja kohteet ylös.  Selvitä myös säännölliset tulosi ja  menosi verkkopankkista.

Vähennä tuloistasi pakolliset kulut, kuten asuminen, ruoka, puhelin ja netti sekä muut mahdolliset laskut. Näin selviää kuinka paljon rahaa sinulle jää  “muuhun elämiseen”.

Takuusäätiö on voittoa tavoittelematon sosiaalialan järjestö, joka ehkäisee ja ratkaisee kotitalouksien talous- ja velkaongelmia. Takuusäätiön verkkosivuilla on tietoa arjen rahankäytöstä,  kulutusvalinnoista ja säästämisen aloittamisesta.  Sivuilla on työkaluja ja vinkkejä budjetointiin ja  kohtuulliseen kuluttamiseen. Tutustu järjestön sivuihin tarkemmin tästä linkistä: https://www.takuusaatio.fi/hallitserahojasi/