Diabetesta eli sokeritautia sairastaa Suomessa noin 4000 lasta. Diabetes johtuu lapsilla yleensä haiman insuliinin tuotannon sammumisesta eli kyseessä on tyypin 1 diabetes. Diabeteksen syynä ovat perinnölliset tekijät ja virusinfektiot, mutta syntymekanismi on vielä epäselvä eikä sen ilmaantumisen ehkäisemiseksi ole keinoja. Lasten diabeteksen hoito muodostuu insuliinipistoksista ja ruokavaliohoidosta ja insuliinin anto ohjelmoidaan lapsen koon ja harrastusten mukaisesti. Diabeteksen hoito on nykyisin kehittynyttä ja diabeetikkolapsen elämä on varsin normaalia ilman suuria rajoituksia.

Monet nykyajan teknologiat ovat helpottaneet insuliinin hoitoa, esimerkiksi insuliinikynät ja insuliinipumput mahdollistavat lapsilla joustavan insuliinin annostelun. Myös veren glukoosia voidaan nykyään seurata elektronisilla sensoreilla, joista esimerkiksi Dexcom G5 on yksi. Diabeteksen hoidossa verensokerin eli veriplasman glukoosiarvon mittaaminen on välttämätöntä. Ilman sitä on vaikea tietää miten paljon insuliinia pistetään ja pitääkö syödä välipalaa. Ykköstyypin diabeetikot mittaavat verensokeria yleensä 4-10 kertaa päivässä. Glukoosisensoroinnilla saadaan huomattavasti tarkempaa tietoa verensokerin käyttäytymisestä kuin yksittäisillä verensokerimittauksilla. Omasensoroinnin lisääntyessä poliklinikkasensorointien tarve on vähentynyt. Näissä Glukoosisensoroinneissa on kyse kudosglukoosin ei veren glukoosin mittauksesta, joten verensokerin muutokset voivat näkyä niissä pienellä viiveellä.

Dexcom 5 mittari antaa jatkuvaa tietoa glukoosiarvosta, ei vain hetkellistä tietoa. Se näyttää glukoositason, sen muuttumissuunnan sekä nopeuden. Sormenpäästä otettavia jatkuvia verinäytteitä ei tarvita, mittarin kalibrointiin tarvitaan päivässä kaksi sormenpää mittausta. Dexcom G5 mobile seuraa henkilön glukoosiarvoja mobiililla CGM-alustalla ja se on etäkäyttöinen. Järjestelmä on hyväksytty vähintään 2 vuotiaiden lasten ja sitä vanhempien käyttöön. Dexcom G5 mobile CGM käyttää Bluetooth teknologiaa mikä mahdollistaa tietojen etätarkastelun yhteensopivalla älylaitteella. Mittaustiedot voi jakaa maksimissaan viidelle muulle henkilölle. Näin esim vanhemmat voivat päivän aikana rauhassa tarkkailla omasta puhelimestaan lapsensa glukoosiarvoja.

Dexcom G5 järjestelmässä ihon alle asetetaan pieni anturi, joka mittaa glukoosiarvoja. Sensori asetetaan, joko vatsan tai pakaralihasten alueelle. Sensorin käyttöikä on 7 vuorokautta, jonka jälkeen se pitää vaihtaa uuteen ja uuteen paikkaan iholla. Anturin päälle kiinnitetään lähetin, joka lähettää tiedot langattomasti vastaanottimeen tai älylaitteeseen jossa on asennettuna Dexcom G5 Mobile-sovellus. Lähettimen vaihtoväli on kolme kuukautta. Dexcomin sovellus älypuhelimille löytyy App Storesta tai Google Playsta. Omalla mobiililaitteella on helppo seurata glukoosiarvoja, ovatko ne liian korkeat, matalat vai rajojen puitteissa. Liian korkeista tai matalista arvoista saa hälytyksen suoraan omaan mobiililaitteeseen. Mobiililaitteen avulla voidaan myös jäljittää tapahtumat, jotka vaikuttavat glukoosiarvoihin. Järjestelmään voidaan syöttää yksityiskohtaistakin tietoa päiväntapahtumista, jolloin voidaan seurata miten eri toiminnot vaikuttavat glukoosipitoisuuteen päivän aikana.

https://m.youtube.com/watch?v=ox1tXz3Ok5U

Sensorointi on huomattavasti kalliimpaa kuin perinteinen verensokerien mittaaminen, toisaalta sen avulla päästään helpommin hoitotasapainoon, saavutetaan normoglykemia ja voidaan välttyä hankalilta hypoglykemioilta. Omakustanteisena Dexcom G5 järjestelmän hinta on noin 1370€/3kk. Omasensorointien  avulla voidaan kuitenkin vähentää yömittauksia ja lapset hyötyvät juuri hälyttävistä järjestelmistä, jollainen Dexcom G5 on. Esimerkiksi TaYSissa Dexcom G5 järjestelmää käytetään omasensoroinnissa pistoshoidossa olevilla lapsilla. Laitteen saamiseen on tarkat kriteerit, joten niitä ei automaattisesti luovuteta kaikille diabeetikoille.

On hienoa, että Suomeenkin rantautuu tällaista hoitoteknologiaa, joka on tarvitsijoiden saatavilla julkisen terveydenhuollon kautta. Erilaisten lehtiartikkeleiden ja postausten mukaan näitä vaan ei ymmärtääkseni riitä kaikille vaikka halukkaita käyttäjiä olisi. Suomessa on myös epätasa-arvoa eri sairaanhoitopiirien välillä ja niitä lainataan käyttöön eri kriteereillä ja luovutusperusteilla. Tärkeää olisi saada meidät suomalaiset terveydenhuollossa kaikki samalle viivalle ja yhtäläisillä oikeuksilla riippumatta siitä missä satumme asumaan. Toki valinnanvapauden myötä on mahdollista hakeutua diabeteksen hoitoon sairaanhoitopiiriin, jossa hoitoa toteutetaan mykyaikaisemmilla menetelmillä.

Lisätietoja

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00774

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056

https://www.tays.fi/download/noname/%7B84B6D289-261C-4CAF-9C85-E9466D7B53ED%7D/14106

http://www.dexcom.com/fi-FI?gclid=EAlalQobChMlyO7ky-vl3AIVy6iaCh1NCQ0pEAAYASAAEgJWFfD_BwE

https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/category/hoito/hoitoteknologia

https://ykkostyypit.fi/dexcom-g5/