Videopresentaatio: HOLTER -tutkimus

HOLTER -tutkimus eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä (holter) tallennetaan sydänfilmiä pienellä laitteella koko vuorokauden ajan luonnollisissa oloissa kuten työssä, vapaa-ajalla tai liikunnan aikana.

Mulla on vähän outo olo….Mitä sydämessä tapahtuu rytmihäiriön aikana?

  • Rytmihäiriöissä sydämen rytmi kiihtyy tai hidastuu epätarkoituksenmukaisesti tai muuttuu epätasaiseksi. Tämä voi aiheuttaa oireita ja johtaa häiriöihin sydämen toiminnassa.
  • Sydämen oikean eteisen seinämässä oleva tahdistinsolmuke (sinussolmuke) lähettää sähköimpulssin, jonka seurauksena ensin supistuvat eteiset ja työntävät veren kammioihin. Sekunnin murto-osan kuluttua sähköimpulssi siirtyy eteis-kammiosolmukkeen kautta kammioiden puolelle, jolloin ne supistuvat. Supistus työntää veren sydämen oikeasta puoliskosta keuhkoihin ja vasemmasta aortan kautta kaikkialle elimistöön.
  • Sydämen oikean puoliskon kautta kiertää vähähappinen veri (violetti) keuhkoihin. Vasen puolisko pumppaa keuhkoista tulevan hapettuneen veren aorttaläpän kautta kaikkialle elimistöön. Molemmissa puoliskoissa on kaksi läppää, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. (Kuva: Terveyskirjasto).

EKG -PITKÄAIKAISREKISTERÖINTI JA HOITOPOLKU:

EKG -pitkäaikaisrekisteröinnissä (holterointi) 3-kanavaista sydänsähkökäyrää tallennetaan 24 tuntia. Potilas kantaa mukanaan pientä laitetta tutkimuksen ajan, ja elää normaalia elämää. Kardiologi saa tutkimuksesta tietoa sydämen toiminnasta, rytmihäiriöistä ja nauhoituksen aikana mahdollisesti ilmenevistä oireista. Rekisteröinnin päätyttyä potilas palauttaa laitteen hoitajalle, ja hoitaja siirtää datan verkkopalveluun lausuttavaksi. Konsultaatiolausunto on tämän jälkeen käytettävissä tilaavalla lääkärillä, jonka perusteella hän voi tehdä hoitopäätöksen.

Tutkimuksen aiheet:

  • rytmihäiriöt
  • tajunnanmenetykset
  • pyörtymiset
  • sydänperäinen huimaus

Muita käyttötarkoituksia rekisteröinnille ovat esimerkiksi rytmihäiriöiden vaikeusasteen tutkiminen, sepelvaltimotautiepäilyn tutkiminen, lääkehoidon tehoavuuden arviointi, sydämentahdistimen toiminnan tutkiminen ja QT- ajan ja T- aallon piirteiden arviointi.

Miten valmistaudun

Nauhurin 3 kaapelia kiinnitetään ihoon elektrodinapeilla ja laitetta kannetaan elektrodinapissa. Elektroditarrat tarttuvat parhaiten puhtaalle iholle. Nauhoituksen ajan pidetään päiväkirjaa oireista ja aktiviteeteista. Sähkölaite vaurioituu herkästi, joten sitä ei saa tiputtaa tai muuten väärinkäyttää.

Käsikirjoitus:

      • Holter-nauhoituksen aloittaminen potilaalle rintatuntemusten syyn selvittämiseksi.
      • Katsojat saavat käsityksen Holter-nauhoituksen hoitopolusta.
      • Tuodaan esille high-hyvinvointietäteknologian hyöty hoitotyössä.
      • Kuvataan oikeassa terveydenhuollon yksikössä, jossa terveydenhuollon ammattilainen ensin haastattelee asiakkaan.
      • Haastattelun jälkeen asiakas ja sairaanhoitaja siirtyvät tutkimushuoneeseen, jossa sairaanhoitaja asettaa Holter-laitteen asiakkaalle.
      • Kuvataan konkreettinen hoitotilanne, jolloin katsojan ei tarvitse kuvitella esim. minkälainen Holter-laite on, miten laite oikeasti toimii tai miten se kiinnitetään.
      • Asiakas on nuori, urheileva nainen, jolloin katsoja voi hyvinkin samaistua häneen: tuohan voisin olla vaikka minä…

Lavastettu hoitotilanne 10.8.2018 Ivalon terveyskeskuksessa.

 

https://youtu.be/zeb1wXT2YrY

Sairaanhoitaja Liisa Kaivosoja, asiakas Hanne Lappi.

Etäpalvelut

Monipuolisten hoitotoimenpiteiden suorittaminen mahdollistuu yhä laajemmin telelääketieteen avulla eli asiakasta ei välttämättä enää tarvitse siirtää satoja kilometrejä hoitotoimenpiteeseen, vaan tiedon siirto riittää. Etäpalvelut ovat kustannustehokas ja luotettava tapa toteuttaa erikoissairaanhoidon tutkimuksia perusterveydenhuollossa! Erityisesti syrjäisillä seuduilla telelääketiede ja sen mahdollistamat etäpalvelut voivat myös nopeuttaa diagnoosin tekoa ja hoitoa sekä vähentää epätasa-arvoa asutuskeskusten ja syrjäisten seutujen välillä. Myös asiakkaalta säästyy aikaa ja vaivaa, kun hänet voidaan tutkia omalla vastaanotolla.

Terveysteknologia kehittyy kuitenkin jatkuvasti! Esimerkiksi Mega Elektroniikka Oy on kehittänyt sydämen toiminnan etämonitorointiin eMotion Faros -laiteen, joka haastaa perinteisen 24 tunnin Holter-mittauksen sydämen rytmihäiriöiden seurannassa. Laitetta voidaan käyttää perinteisen Holterin tapaan, mutta se soveltuu myös reaaliaikaiseen etämonitorointiin ja sydändatan pitkäkestoiseen tallentamiseen. Perinteisessä 24 tunnin Holter-mittauksessa kaikki poikkeamat sydämen rytmissä eivät aina ehdi ilmetä. Mega Elektroniikka Oy:n etämonitorointilaitteilla kliininen pitkäaikaisseuranta voidaan tehdä huomattavasti nykyistä mukavammin ja edullisemmin.

Pohdinta

  • Eteisvärinän EKG-diagnostiikka saattaa olla vaikeaa taudin kohtausmaisuuden ja oirekuvan vaihtelun vuoksi. Erilaisista EKG:n pitkäaikaisrekisteröintimenetelmistä on hyötyä sekä taudin diagnostiikassa että hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Menetelmien herkkyys ja spesifisyys ovat vaihtelevia ja käytettävä menetelmä tulee valita potilaskohtaisesti kysymyksenasettelusta riippuen.
  • Jatkuvien EKG-seurantamenetelmien hyödyistä kliinisessä käytössä tarvitaan lisätutkimuksia.
  • Periaatteessa mitä jatkuvampi ja pitkäkestoisempi rekisteröinti on kyseessä, sitä parempi on menetelmän sensitiivisyys. Pitkäkestoisuus vaikuttaa kuitenkin potilaan komplianssiin ja nostaa kustannuksia. Käytettävä menetelmä tulee valita potilaskohtaisesti kysymyksenasettelusta riippuen.
  • Tulevaisuudessa kenties potilaan Holter-rekisteröinti  menee esimerkiksi Terveyskylän digihoitopolulle, jonne potilas kirjaa myös oirepäiväkirjansa, lähettää hoitajalle ja/tai lääkärille chat-viestin ja tarvittaessa jatkohoidonohjaus annetaan virtuaalisesti.

Videopresentaation tekijöinä Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat

Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

Lähteet:

https://www.fincardio.fi/site/assets/files/3383/sa_teema2a_14_luku8.pdf

https://www.coronariaanalyysipalvelut.fi/etakonsultaatiot/ekg-pitkaaikaisrekisterointi/

https://www.fincardio.fi/site/assets/files/3383/sa_teema2a_14_luku8.pdf

http://www.oulunsydankeskus.fi/

https://sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/rytmihairioiden-diagnostiikkaa-etana-kaikille

Kärki, P. 2017. Holter-tutkimuksen kliininen käyttö. OPINNÄYTETYÖ – YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130106/Karki_Piritta.pdf?sequence=1

https://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/66/

https://www.yrittajat.fi/uutiset/496060-suomalaiskeksinto-mullistaa-sydanpotilaitten-hoidon-tilannetta-voidaan-seurata-myos

 

SNOWFOX paikannuspuhelin kotiin lapselle tai muistisairaalle

Ex-nokialaisten oululainen laitesuunnittelutalo Haltian on kehittänyt helppokäyttöisen, tulitikkuaskin kokoisen Snowfox-paikannuspuhelimen. Snowfox on avaimenperän kokoinen säänkestävä paikannin, jonka sijaintia on helppo seurata etänä.  Laite painaa vain 37 g. Snowfox mahdollistaa perheen pienimpien sijainnin seuraamisen reaaliaikaisesti yhdessä Android- ja iOS-puhelimeen sopivan palvelun kanssa.

Misä sie olet?”

Snowfox lähettää automaattisesti käyttäjän sijaintitiedon mobiilisovellukseen. Laite on helppokäyttöinen, sillä sitä käytetään ainoastaan yhdellä painikkeella. Lyhyellä painalluksella lähetetään viesti lähiomaisille, pidemmällä painalluksella lähetetään soittopyyntö.

Snowfoxissa sovelluksen karttaan voi merkitä alueita, joille ei saa mennä. Paikannuksen toimiessa vanhempi tai lähiomainen saa ilmoituksen kielletyistä retkistä.

Näin Snowfox toimii:

https://www.youtube.com/watch?v=m5zeNek8E-M

“Kyllä, mielenkiinto on ollut suurta”, sanoo Haltianin toimitusjohtaja Pasi Leipälä. Laitetta ostavat vanhemmat, jotka haluavat seurata lastensa liikkumista. Toisessa käyttäjäryhmässä ovat ikäihmisten lähipiiri.  “Kuulemme jatkuvasti, että vanhemmat eivät haluaisi ostaa lapselleen vielä ensimmäistä älypuhelinta, sillä lapset viihtyvät näytön äärellä liiankin hyvin. Siksi Snowfox on erittäin kätevä ratkaisu”, Haltianin myyntijohtaja Kari Kujala kertoo.

Snowfox kasvattaa suosiotaan uudessa käytäjäryhmässä

Joka päivä 36 suomalaista sairastuu johonkin etenevään muistisairauteen eli vuosittain maassamme yhteensä 13 000 henkilöä. Muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan 130 000. Heistä työikäisiä on noin 7 000 – 10 000. Muistisairauksien hoidon vuosittaisten kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 1,5 – 2,5 miljardia euroa. Muistisairauksien suuret kustannukset johtuvat sairastuneiden suuresta määrästä ja runsaasta palvelujen, erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta.

Mikäli muistisairas poistuu kotoaan usein, on omaisilla hyvä mahdollisuus seurata reaaliajassa sijaintia.  Snowfoxista on hyötyä ainoastaan, jos paikannuspuhelin on mukana, mutta sillä pystyy lähettämään soittopyynnön omaisille, jotka voivat tehdä hälytyksen hätäkeskukseen.

Image result for snowfox

Suomessa laitetta myy esimerkiksi Verkkokauppa.com hintaan 149 euroa.

 

Lähteet:

ELÄMÄ EI PÄÄTY MUISTISAIRAUDEN DIAGNOOSIIN REPEAT Regular and Structured Support of Memory Patient SEURANTATUTKIMUKSEN RAPORTTI Henna Nikumaa Muistiliiton julkaisusarja 2013. Viitattu 18.7.2018 https://www.muistiliitto.fi/application/files/4614/8666/4197/REPEAT-tutkimusraportti.pdf

Kotimikro. Lapsipaikannin puhelintoiminnolla. Viitattu 4.7.2018 https://kotimikro.fi/oheislaitteet/gps/lapsipaikannin-puhelintoiminnolla

Lifestyle. Digi julkaisu 09.02.2017. Suomalainen Snowfox-puhelin kasvattaa suosiotaan: Otetaan käyttöön hoivakodeissa. Viitattu 4.7.2018 https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/suomalainen-snowfox-puhelin-kasvattaa-suosiotaan-otetaan-kayttoon-hoivakodeissa/6304090#gs.Emt9quo

VANHUSTEN KOTIHOITOA TUKEVIA TEKNOLOGIARATKAISUJA. Opinnäytetyö. Petteri Parviainen Opinnäytetyö Kevät 2017 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu.

Artikkelin julkaisi Marja Savunen DIPA

Beurerin Sleepline Snore therapy – kuorsauksen estolaite

Nukkuminen on ihanaa! Rentouttavaa! Voimaannuttavaa! Tai ainakin sen pitäisi olla….

(Kuva: Sweetymessages)

Meillä jokaisella on yksilöllinen unentarve. Riittävän pitkä ja hyvä uni on välttämätöntä ihmisen toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Virkistävä yö, jonka aikana nukumme riittävästi, on äärimmäisen tärkeää fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnillemme. Unen aikana työstämme muun muassa uusia kokemuksia sekä vahvistamme henkistä ja fyysistä suorituskykyämme. Eri ihmisillä riittävän yöunen määrä vaihtelee, ja meillä Suomessa yli 10 % aikuisista tulee toimeen jatkuvasti alle 6 tunnin vuorokautisella unella, ja toisaalta yli 10–15 % tarvitsee unta yli 9,5 tuntia. Ihminen nukkuu keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa ja siten noin kolmasosan elämästään. Univaje on tilanne, jossa ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa edellyttää, ja jatkuvan univajeen seurauksena syntyy univelkaa. Henkilö kärsii unettomuudesta, jos hän kärsii unen saamisen tai unessa pysymisen vaikeudesta vähintään kolmena yönä viikossa. Ainakin joka kolmas aikuinen kärsii vuoden aikana unettomuudesta, ja joka kymmenes on kärsinyt unettomuudesta yhtäjaksoisesti vähintään kuukauden ajan.

(Kuva: Tiedebasaari)

Sairaanhoitajana teen kolmivuorotyötä, meillä on teini-ikäinen esikoinen, 6-vuotiaat kaksoset, koira ja puolisoni kuorsaa! Kuorsaus on ensisijaisesti sosiaalinen haitta, ihmisen hyvinvointia heikentävä ja aivan äärimmäisen hermoja raastavaa! Ei MIKÄÄN ole pahempaa kuin se, että valvot vuoteessa kieriskellen, kuorsausta kuunnellen ja tiedostaen, että herätyskello soi klo 4.15 aamuvuoron töihin! Helmikuussa olimme jo lähes avioeron partaalla puolisoni kuorsaamisen vuoksi mutta aluksi muutin kuitenkin meidän työhuoneeseen. Otin aikalisän! Ainoa mitä puolisoni ei ole kuorsaamisen hoitoon kokeillut on moottoroitu sänky tai –

Beurerin Sleepline Snore therapy – kuorsauksen estolaite!

(Kuva: Beurer)

Puolisoni on keski-ikäinen, työssäkäyvä suomalainen mies, joka kuuluu siihen noin 10–15 % keski-ikäisen miehen joukkoon, jotka kuorsaavat joka yö nukkumisasennosta riippumatta. Kuorsausääni syntyy nukkuessa hengitysilman pyörteistä hengitysteiden ahtaissa kohdissa, erityisesti nenänielussa, jossa pehmeä suulaki värähtelee ilmavirran mukana. Ääni voi syntyä myös alempana. Kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset seikat sekä monet nenän tukkoisuutta aiheuttavat tekijät esimerkiksi yliherkkyys ja nenän kuivuminen. Ylipaino ja alkoholi sekä rauhoittavat lääkkeet, saavat ihmisen herkemmin kuorsaamaan. Tupakointi pahentaa kuorsausta, koska se aiheuttaa nenän tukkoisuutta.

Ei, puolisollani ei ole obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymää, koska hänet on tutkittu. KNK- lääkärin mielestä hänen nenänsä väliseinä oli vino aiheuttaen kuorsauksen, ja teki septoplastian. Puolisoni nenänielussa ei kuulemma ollut mitään korjattavaa. Ei auttanut. Jälkitarkastuksessa samainen lääkäri ohjasi ompelemaan yöpaidan selkäpuolelle pussin ja laittamaan sinne tennispallon. Hah! Puolisoni kykenee kuorsaamaan sekä selällään, kyljellään että vatsallaan. Markkinoilla on lukuisia kuorsauksen hoitoon tarkoitettuja itsehoitovalmisteita, jotka kaikki on kokeiltu ja mikään ei ole auttanut. Korvatulpat eivät riitä estämään kuorsauksen kantautumista tajuntaani. Peltoreita en voi pitää, koska olen äiti ja lasteni saatavilla lähes 24/7. Puolisoni painon pudottaminen ei tule kysymykseen, koska hän ei ole ylipainoinen. Hän ei myöskään tupakoi, käytä nikotiinikorvaustuotteita, alkoholia tai rauhoittavia lääkkeitä. Nenähengitystä parantavista lääkkeistä tai sierainten laajentajista ei niistäkään ole ollut apua.

(Kuva:Beurer)

Maaliskuussa puolisoni aloitti kokeilun innovatiivisen bluetooth Beurerin Sleepline Snore therapy – kuorsauksen estolaiteen kanssa. Meidän avioliiton viimeinen oljenkorsi! Kuorsauksen estäjä kiinnitetään oikeaan tai vasempaan korvaan, ja käytössä ollessaan laite etsii kuorsauksen aiheuttamia ääniä. Laite lupaa vähentää kuorsausta, ja sen myötä parantaa ainakin kuorsaajan unenlaatua sekä hyvinvointia. Kuorsaus synnyttää kallon luita pitkin siirtyviä värähtelyjä, jotka kuorsauksen estäjä tunnistaa. Kun laite tunnistaa, milloin ihminen alkaa kuorsata, se lähettää korvaan ääni- ja värinäsignaalin, joka saa kuorsaamisen loppumaan. Impulssien voimakkuus kasvaa alhaiselta tasolta yhä suuremmaksi, kunnes toivottu tulos on saavutettu. Laitteesta tulevien impulssien seurauksena kuorsaajan kaulan lihakset vakautuvat ja hengitystiet avautuvat sekä hengitys rauhoittuu, ja kuorsausäänet vähenevät. Kuorsaajan nukkumisasento saattaa myös muuttua. Kuorsaus vähenee ajan myötä pysyvästi kurkun lihasten harjoittamisen ansiosta. Uusi käyttäjä tottuu laitteeseen yleensä yhden viikon aikana.

(Kuva: Beurer)

Puolisoni on asentanut älypuhelimeensa beurer SleepQuiet –sovellukssen, jonka avulla kuorsaamisesta saa yksityiskohtaisen analyysin. Beurerin Sleepline kuorsauksen estolaiteen perustoimintoja voi käyttää myös ilman beurer SleepQuiet -sovellusta mutta lisätoimintoja, kuten tallennusta, tilastointia, kalenteria ja asetuksia voi käyttää ainoastaan beurer SleepQuiet –sovelluksella. Sovellus on yhteensopiva iOS 8.0- ja Android 4.4 -laitteiden sekä Bluetooth 4.0 kanssa. Sovelluksen voi ladata Google Play ja iTunes App Storen kautta. Tämän sovelluksen ansiosta on mielenkiintoista seurata kuorsaamisen suunnan kehitystä. Se on myös dataa, josta ei voi kiistellä! Satunnaisesti olemme puolisoni kanssa erimieltä siitä, miten yö kuorsauksen suhteen menikään. SleepQuiet –sovelluksesta voimme yhdessä tarkistaa kumpi veti pidemmän korren!

 

 

 

 

 

 

 

 

(Kuva: Törmälehto)

Noin 4 kuukautta puolisoni on nyt hyvin uskollisesti käyttänyt Beurerin Sleepline Snore therapy – kuorsauksen estolaitetta joka yö nukuin minä hänen vierellään tai en. Kokemukset ovat tällä hetkellä fiftyfifty. Laite lupaa paljon mutta valitettavasti kaikkia lupauksia se ei vielä ole onnistunut lunastamaan. Osittain olen voinut palata aviovuoteeseemme Beurerin Sleepline Snore therapy – kuorsauksen estolaiteen ansiosta mutta ihan vielä en ole uskaltanut riskeerata rauhallisia, rentouttavia ja voimaannuttavia öitä ennen aamuvuoroja!

(Kuva: Törmälehto)

Blogin julkaisi Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittava opiskelija Tarja Törmälehto

ovh 129 – 169 €

• Mukana kolme erikokoista korvatulppaa ja latausjohto (micro USB)
• Mitat 50 x 10 x 60 mm, paino n.13,3g

Lähteet
Beurer – Snore stopper – SL 70. https://www.beurer.com/web/en/products/sleep-rest/snorestopper.php. Viitattu 19.7.2018.
Huttunen, M. 2017. Tietoa potilaalle: Unettomuus. Lääkärikirja Duodecim. http://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti?p_haku=uni. Viitattu 19.7.2018.
Partinen, M. 2009. Unihäiriöt. Sairaanhoitajan tietokannat. http://www.terveysportti.fi/dtk/shk/koti?p_haku=uni. Viitattu 19.7.2018.
Bäck, L. & Mäkitie, A. 2011. Pitääkö kuorsausta hoitaa? Duodecim 2011;127:311–2 http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99347.pdf. Viitattu 19.7.2018.

Polar M400 sykemittari ja ilmainen Polar flow-sovellus oiva apu omaehtoisen hyvinvoinnin kehittämiseksi (t. 2)

Oman hyvinvoinnin tukemiseen!

Minä valitsin kokeiluun Polar flow- sovelluksen. Minulle on tällä hetkellä käytössä Polar sykemittari M400. Olen valmistautumassa syksyllä puolimaratonille ja halusin itselleni harjoitusohjelman vaivatta. Lisäksi ehdoton kriteeri oli myös se, että harjoituspäivien muuttaminen onnistuu vaivatta. Näin päädyin Polar flow-sovellukseen.

Tässä testissä sykemittarina toimii alla oleva Polar M400, joka on GPS:llä varustettu sykemittari. Lisäksi kellosta löytyy Smart Coaching- ominaisuudet ja ympärivuorokautinen aktiivisuuden seuranta. Tässä mallissa sykkeen mittaukseen tulee olla sykevyö.

Olen käyttänyt Polarin sykemittareita jo pitkään. Ensimmäiset sykemittarini mittasivat sykettä, muita toimintoja niissä ei juuri ollut. Sykemittarin tarkoituksena oli  oman kunnon kohottaminen. Lenkille  lähtiessä oli aina mukaan otettava kännykkä ja sykemittari. Toinen mittaamaan matkaa ja toinen sykettä.                                                      (Kuvalähde: Polar 2018)

En pitänyt siitä. Hetki omaa aikaa ja silloinkin kannoin kännykkää mukana.

Olen hölkkäillyt/juoksennellut omaksi iloksi vuosia. Ensimmäisten sykemittareiden tarkoituksena oli opettaa tuntemaan itsensä ja sopiva vauhti. Sykemittari oli helppo tapa valvoa sykettä, joka usein aluksi nousi liian korkeaksi. Tärkeää on aloittaa rauhallisesti ilman kiirettä juoksuharrastus. Liian kovat lenkit aluksi, saa juoksuhalut katoamaan. Tuli tämäkin alkuaikoina testattua! Päätin kuitenkin noin reilu vuosi sitten hankkia sykemittarin, missä GPS-toiminto ja hieman muuta hyvinvointiin liittyvien asioiden seuranta mahdollisuuksia.

Olen käyttänyt itse kelloa jo pidempään, mutta nyt Polar flow-sovelluksen latasin hiljattain aktivoimaan liikkumistani ja ennen kaikkea vähentämään itselle keksittyjen selitysten määrää. Tavoitteena liikkua aktiivisesti siten, että syyskuussa ollaan valmiina puolimaratonille. Siis elävänä esimerkkinä voin todeta, että sohvaperunasta voi tulla kuntoliikkuja.

Olen käyttänyt ohjelmaa nyt kaksi viikkoa. Juokseminen on ollut kivaa ja tärkeintä on minulle, että sovelluksessa voit vaihtaa harjoituspäivien paikkaa oman aikataulun mukaan. Ohjelma tarjoaa myös muita harjoitteita, kuten core, voimaharjoittelu, liikkuvuusharjoittelu (dynaaminen) ja liikkuvuusharjoittelu (staattinen). Jokaisesta harjoitteesta on selkeä ohjeistus. Edellä mainituista neljästä harjoitteesta on harjoitteluvideot.

Jokaisella meillä on arjessa kiirettä, stressiä ja tuntuu ettei aikaa ole koskaan tarpeeksi. Tunnistan itseni tuosta. Ajattelen sovelluksen olevan minulle ns. personal trainer. Sadekelillä olisi usein kiva jäädä köllöttelemään sohvalle, mutta ohjelma patistaa suoriutumaan päivän ohjelmasta. Seuraavassa pieni video havainnollistamaan Polar M400 ja Polar-flow-sovelluksen käyttöä.

Oma aktiivisuus ja motivaatio liikkumiseen on lisääntynyt sovelluksen avulla. Myös työpäivissä pelkkä sykemittari on ollut hyvä, sillä työssäni olen välillä pitkään paikallaan eikä tule liikuttua riittävästi. Sykemittari huomauttaa minulla, että milloin on aika lähteä liikkeelle. Pieni jaloittelu on hyvä, mutta en usko, että tekisin sitä välttämättä ellei sykemittari siitä huomauta.

Tämä on siis yksi monista markkinoilla olevista sykemittareista ja sovelluksista. Tärkeintä on, että jokainen joka haluaa seurata omaa liikkumistaan ja aktiivisuuttaan etsii juuri itselleen sopivan laitteen ja sovelluksen. Yritin myös etsiä tutkimuksia, jossa olisi tutkittu sykemittarin käytön vaikutuksia työhyvinvointiin. Liikkuminen parantaa fyysisiä voimavaroja sekä auttaa palautumaan stressistä ja näin luo edellytyksiä ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymiselle.

  • Hanne Lappi, ryhmä 3.

Lähteet

Polar 2018. Polar uutiset. Viitattu 3.7.2018 http://uutiset.polar.com/images/polar-m400-harjoituksen-vaikutus-343474

Saamenkieliset hyvinvointipalvelut

Birgenveahkki – Saamelaisten hyvinvointi

– Ovatko teknologia, yhdenvertaisuus ja palveluiden saatavuus vain sanoja hankkeiden tavoitteissa?

(Kuvalähde: Saradutkan 2018)

SÁRA – Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus: hyvinvointipalvelut osallisuuden vahvistamisessa – hankkeessa selvitetään valtakunnallisesti saamelaisten palvelutilanne ja tarkastellaan, miten omakieliset ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut voivat lisätä saamelaisten yhdenvertaisuutta ja työmarkkinaosallisuutta. (Saradutkan 2018).

Elämme lappilaista arkea kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa yksi keskeinen kehittämishanke on saamenkieliset palvelut. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen yksi laatukriteereistä on asiakaslähtöisyys. Erityisesti saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on parannettavaa. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvien Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa saamenkielisten hyvinvointipalveluiden saatavuus omalla äidinkielellä on vaihtelevaa. Tässä blogissa pohdimme, millaista hyvinvointipalvelua saamenkieltä käyttävät saavat ja millaisia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja saamenkielellä on saatavilla sekä mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet?

(Kuvalähde: Yle 2018)

Klikkaappa ensin tänne: https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/

… Ja sitten takaisin blogin pariin…

Alkuun on kerrottava yksi olennainen seikka itsestämme; emme ole saamelaisia – olemme lappilaisia opiskelijoita, jotka haluavat tuoda esille asioita, joita tulisi huomioida kehitettäessä ja tuotettaessa saamenkielisiä hyvinvointiteknologian palveluita – yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

SAAMELAISKULTTUURI JA SAAMEN KIELET

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemaa on vahvistettu myös Suomen perustuslaissa. Suomessa saamelaisia on reilut 10 000, joista kotiseutualueella 3 404. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnat sekä lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Inarin kunnassa asuu eniten saamelaisia ja kunnassa käytetään kaikkia kolmea saamen kieltä (inarinsaame, pohjoissaame sekä koltansaame.) Enontekiöllä ja Utsjoella käytetyin saamen kieli on pohjoissaame. Utsjoki on saamelaisenemmistöinen kunta. Saamelaiskulttuuriin kuuluu merkittävänä osana saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinne sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily sekä metsästys. Näiden elinkeinojen harjoittaminen on saamelaisille elämäntapa. Saamelaiset arvostavat kasvokkain kohtaamista ja tuntemista. (Lehtola & Ruotsala 2017.)

Saamenkielilaki (1086/2003 1 §) velvoittaa valtiota ja kuntia sekä tulevaisuudessa maakuntia huolehtimaan saamenkielisten palveluiden saatavuudesta. Saamenkielilaista huolimatta saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat edelleenkin varsin satunnaisesti vaikka lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia aktiivisesti, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat. Saamelaisten täytyy edelleen vaatia omakielisiä palveluja. Paraikaa suunnitteilla olevan kunnallisten palveluiden syvällinen rakennemuutos haastaa  hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja yhdenvertaisuusvaatimusten mukaisen kehittämisen. Kehittämisessä tulisi huomioida saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet. Korostettuna lähtökohtana palvelurakenneuudistuksessa on lähipalveluiden turvaaminen.

E-HYVINVOINTIPALVELUT

(Kuvalähde: Laurea 2018)

E-hyvinvointipalvelut (e-palvelut) tuotetaan viestintä- ja tietotekniikkaa hyödyntämällä, ja voidaan myös puhua internetperustaisista palveluista ja/ tai sähköisistä palveluista. Erilaisten sähköisten palveluiden kehittäminen on Suomessa monien kuntien tavoitteena, mutta asiakkaan ja asiantuntijan välistä virtuaaliyhteyttä on käytössä kuitenkin vähän. Mistä se johtuu? Puuttuuko yhteensopivat laitteet, ohjelmat vai toimintamallit? Onko asiakkailla ja asiantuntijoilla valmiuksia käyttää virtuaalista teknologiaa? Puuttuuko yhteinen kieli?

Heikkilä, Laiti-Hedemäki & Pohjola (2013) tutkimuksen mukaan saamelaisten suurimpana syynä internetin käyttämättömyyteen on taitojen puute; noin 37 % vastaajista ei osaa käyttää internetiä ja 16 % tarvitsee internetin käytössä tukea. Etenkin maaseudulla iäkkäämmät ihmiset kokevat internetin käytön edelleen itselleen vieraaksi. Voidaanko ikäihmisiltä vaatia atk-taitojen hallintaa?

Aika huimia lukuja, kun mietitään tulevaisuuden näkymiä ja esimerkiksi saamenkielisille ikäihmisille kotiin tuotettavia digitalisoituja palveluita? Internet- ja mobiiliyhteyksien kautta kaikilla tulisi kuitenkin olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää internetperustaisia palveluita. Valitettavaa kuitenkin on, ettei näin ole kaikkialla Lapin harvaan asutulla maaseudulla. Miten sitten turvata palvelujen saanti? Ensiavuksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja osallistamista –  kyläyhteisöjen yhdessä kunnan tai kolmannen sektorin kanssa järjestettäviä ensiapuluonteisia virtuaalisen kansalaistaidon kursseja ja tiedottamista saamenkielisistä palveluntarjoajista!

BIRGENVEAHKKI- SAAMELAISTEN HYVINVOINTI

Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattu merkittävä tavoite digitalisoida julkiset palvelut pysäyttää pohtimaan, miten tavoite toteutetaan niin, että eriarvoisuus vähenee ja yhdenvertainen palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä paranee saamelaisten kotiseutualueella, jossa harvaan asuttu maaseutu pitkine etäisyyksineen tuo mukanaan myös tietoliikenneyhteyksiin omat haasteensa. Toinen mielenkiintoinen kysymys on, miten saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden saatavuus? Saamenkielistä ammattihenkilöstöä ei ole riittävästi tarjolla luoden kuntiin merkittävät rekrytoinnin haasteet. Lapin (2018) opinnäytetyössä tulee esiin, että saamenkieliseen koulutukseen panostamalla ja rajayhteistyötä hyödyntämällä voidaan vastata saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen. Kuinka paljon heitä todellisuudessa on? Lapin (2018) opinnäytetyön mukaan saamenkielisten työntekijöiden määrää pidetään hyvänä, mutta haasteena on asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen eli ohjautuvuus saamenkielentaitoisen työntekijän vastaanotolle. Tästä syystä tiedottamisella on erittäin suuri merkitys, jotta  asiakkaat ohjautuvat saamenkielisten palveluiden piiriin. Mielestämme saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen voitaisi vastata palkkauksella ja mahdollistamalla saamenkielen käytön päivittäisessä asiakastyössä.

Väestöntiheys, asukkaita/km² 2016. (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Tiedot poimittu 24.6.2018)

Tähän väliin heitämmekin haasteen  ammattikorkeakouluille ja yliopistoille – kootkaa yhteiset voimavarat ja järjestäkää saamenkielistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen koulutusta yhteistyössä saamelaisalueen kanssa!

 

“Ei 880 km päivämutkin Sevetistä Lapin keskussairaalaan ole homma eikä mikhään” – Mitä mieltä sinä olet?

(Lähde: Lappi 2018)

Vastaavaa vertailua helsinkiläisen näkökulmasta

Lappi (2018) tuo tutkimuksessaan esiin, että teknologian kehittyminen nähdään mahdollisuutena parantaa niin suomen- kuin saamenkielisten palveluiden tilannetta. Teknologian kehittyminen luo mahdollisuuksia saada palveluita kotiin tai muutoin lähialueelle. Myönteistä kehittymistä on tapahtunut Virtu-pisteiden tultua. Etäyhteytenä pidettävät hoitoneuvottelut esimerkiksi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja asiakkaan välillä, tuovat säästöä matkakustannuksiin ja työntekijän ajankäyttöön. Erilaisia kuntien Virtu-pisteiden tarjoamia palveluita voi saada yhteyksistä riippuen kotiinkin,  mainitaksemme kuvapuhelut. Terveyskylä on myös erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Tämä palveluportaali on aina avoinna ja se on kaikille käytössä esimerkiksi Virtu-pisteen kautta.

TULEVAISUUDEN TARPEET

Alati kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa on huolehdittava, että peruslähtökohdat ovat kunnossa ja  olemassa olevat palvelut sekä käyttäjät kohtaavat. Kasvokkain tapahtuvien palveluiden kehittäminen ja nyt ennen kaikkea saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen on tapahduttava siten, että saamenkieltä käyttävät työntekijät ja asiakkaat kohtaavat. On tärkeää panostaa riittävään ja kattavaan informaatioon, neuvontaan sekä ohjaukseen. Informoinnissa on huomioitava alueen erityispiirteet, sillä internetin nopeus ja helppous tiedon jakamisen välineenä ei kuitenkaan saavuta välttämättä kaikkia alueella asuvia. Tämän lisäksi saamenkielisten palveluiden kehittymisen edellytyksenä on se, että tarjolla on koulutusta ja työntekijällä on riittävät mahdollisuudet käyttää saamenkieltä työssään!

(Kuvalähde: Inarisaariselka 2018. Lake Inarijärvi.)

Vaik´ hyvinvointiteknologia luo mahdollisuuksia kehittämiselle, ja valoa pilkahtelee tunturin laella, on karu ja kaunis Lappi haasteena sen!

 

Blogin julkaisivat Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat

Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

 

 

Lähteet:

Finlex 2003. Saamen kielilaki 1086/2003. Annettu Helsingissä 15.12.2003. Viitattu 30.6.2018 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

Heikkilä, L.,  Laiti-Hedemäki, E.,  Pohjola, A. 2013. Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Sámiid buorre eallin ja buresveadjinbálvalusat Sämmilij šiev eellim já pyereestvaijeempalvâlusah Saa´mi šiõǥǥ jie´llem da pue´rrjie´llemkääzzkõõzz. Lapin yliopisto. Viitattu 20.6.2018 https://core.ac.uk/download/pdf/30084024.pdf

Inarisaariselka 2018. Viitattu 28.6.2018 http://www.inarisaariselka.fi/en/attractions/lake-inarijarvi/

Lappi, H. 2018. E-hyvinvointipalveluiden nykytila ja tulevaisuus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. “…ne antaa enemmän mahdollisuuksia…”. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Sosiaalialan koulutusohjelma. Lapin ammattikorkeakoulu.

Laurea ammattikorkeakoulu 2018. Hyvinvointiteknologia tutuksi – Teknologialainaamon toiminta & tavoitteet. Viitattu 23.6.2018 https://www.laurea.fi/hankkeet/teknologialainaamo-kokeilupiste/tietoa

Lehto, P. , Leskelä, J. (toim.) 2011. Interaktiivinen HyvinvointiTV® ja käyttäjälähtöiset ePalvelut Turvallinen Koti -hankkeen loppuraportti. Laurea – ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Viitattu 20.6.2018 https://www.laurea.fi/dokumentit/Documents/B44.pdf

Saradutkan 2018. Sára-hanke. Viitattu 28.6.2018 https://saradutkan.fi/sara-hanke/

Yle 2018. Sanosesaameksi. Viitattu 28.6.2018 https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/

Hyvinvointiteknologia asiantuntijan haastattelu

 


 Normal 0 false false false EN-US JA X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Table Normal"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:Cambria; mso-ascii-font-family:Cambria; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Cambria; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-ansi-language:EN-US; mso-fareast-language:FI;} Eeva Kiuru Dipl. ins., Certified teacher (AmO) Health Innovation Academyn perustaja, yrittäjä, keksijä, pääkouluttaja, valmentaja ja tuottaja. Terveysteknologian kaupalllistamisen asiantuntija. Kuvat: Health Innovation Academy Oy

 

EEVA KIURU – HEALTH INNOVATION ACADEMY OY

Siilot säleiksi ja asiantuntijuus jakoon –  jotta voisimme yhdessä kehittää ja luoda uusia innovaatioita uudistuvalle sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalle! Näin kehoittaa tekemään yritysjohtaja Eeva Kiuru, jolla on yli 20 vuoden kansainvälinen kokemus innovatiivisten terveysteknologiatuotteiden kaupallistamisesta ja tuotteistamisesta, innovaatiotoiminnasta kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä ammatillinen opettajapätevyys. Suunnitteilla oleva maakuntauudistus ja sen vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluihin haastaa  toimintatavat, kuten esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen. On löydettävä uusia toimintamalleja ja toimintatapoja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Terveyden innovointi on yksi mahdollisuus tuottaa laadukkaita ja yhdenvertaisia hyvinvointipalveluja. Kuka näitä palveluja kehittää?

Health Innovation Academy Oy  

Health Innovation Academy

Eevan Kiurun syyskuussa 2014 perustama Health Innovation Academy Oy haluaa tehdä terveydenhuollon ammattilaisista terveyden innovaattoreita!  Health Innovation Academy Oy on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien innovaatioiden koulutus- ja asiantuntijapalvelu, joka tarjoaa koulutusta, valmennusta ja asiantuntijapalvelua esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille, yritysjohdolle, järjestöille sekä kouluttajaorganisaatioille.  Eeva Kiurun mukaan toimiminen eri rooleissa ja yhteistyössä eri terveydenhuollon organisaatioiden kanssa antaa monipuolisen käsityksen alan erityispiirteistä ja menestystekijöistä:

Olemme kouluttaneet satoja  terveydenhuollon ammattilaisia innovaatiotoimintaan kymmenistä eri ammattiryhmistä ja palaute on ollut positiivista. Toteuttamamme koulutukset ovat vahvistaneet käsitystä innovaatiovalmennuksen puutteesta terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten keskuudessa. On todella palkitsevaa huomata kuinka paljon terveydenhuollon ammattilaisten joukossa on innovaattoreita. Tällaista valmennusta todellakin tarvitaan!”

Teknologiayrityksissä innovointi on luonnollinen osa arkista tekemistä, kun puolestaan vahvasti siiloituneella sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla innovointi laahaa pahasti perässä, ja teknologiakehittäjät ovat tyypillisesti muita kuin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia.

Terveyden innovointia


Innovatiivisuus, digitaalisuus ja terveys ovat tämän päivän trendejä!  Terveyden innovoinnista puhuttaessa Eeva Kiurulla on selkeä päämäärä:

Keksitään uusia tuotteita, prosesseja, palveluita tai keksintöjä, joiden avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia aikaisempaa paremmalla ja taloudellisesti hyödyttävällä tavalla.

Aikaisempiin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen toimintatapoihin verrattuna terveyden innovaatiot ovat tehokkaita ja käyttökelpoisia parannuksia, jotka voivat olla pieniä parannuksia tai suuria mullistuksia. Innovaation ydinmerkitys pitää kuitenkin sisällään sen, että uudesta tuotteesta tai toimintatavasta on selkeää, käytännöllistä ja taloudellista hyötyä.

Ammattilaisten osallistaminen

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisilta ei puutu ideoita, kun työtä tai työntekoa pitää kehittää. Tunnemme oman työmme sekä asiakkaidemme ja potilaidemme tarpeet kaikista parhaiten. Meille tulisikin antaa mahdollisuus ja valmennus jatkuvan kehittämisen ajatukseen ja työkaluihin. Alan perinteinen ja ehkä jopa hierarkinen toimintakulttuuri ei kannusta ammattilaisia innovatiivisten ideoiden esille tuomiseen tai oman työn jatkuvan kehittämiseen. Eeva Kiurulla on tähänkin  selkeä visio- hän uskoo hyvinvointiteknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja hän haluaa kouluttaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia luomaan ja kehittämään innovatiivisia palveluratkaisuja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi.

 Eeva Kiuru on valmentanut yli 100 terveyden innovaattoria Oulun Yliopistosairaalassa. Osallistujien palaute on ollut innostunutta. "On ollut ilo huomata, että OYS:issä on satoja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat myös parhaita terveyden innovaattoreita."

Koulutuksillani pystyn levittämään tällaista ketterää jatkuvaa kehittämisen kulttuuria alalle, koska pidän sitä välttämättömänä, jotta ala kehittyy ja pystyy hyödyntämään kaikkia aikamme mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian ja viestinnän avulla.”

Eeva Kiuru kannustaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia tuomaan esille pienetkin toimintaa kehittävät ideat, koska niistä saattaa kehittyä ja kertautua merkittäviä innovaatioita ja hyötyjä. Jokin pieni parannus saattaa tuottaa vain muutamien minuuttien ajansäästön yksittäisen hoitohenkilön tasolla, mutta kertautuessaan vuosi- ja koko organisaation ja lopulta valtakunnan tasolla se voi olla jo huomattavan merkittävä. Eeva Kiuru toivoo kaikille sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisille rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta uuden kokeilemiseen! Hän kannustaa ammattilaisia digitaitojen opetteluun netissä, ammatilliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisen parempaan esilletuomiseen sekä innovaatio-osaamisen perustietojen ja – taitojen hankkimiseen sekä erilaisten teknologisten apuvälineiden rohkeaan kokeilemiseen.

Millainen on hyvinvointiteknologia opiskelijoiden tulevaisuus?

Eeva Kiurun mukaan yleiselle tasolle ei kannata jäädä hyvinvointiteknologian kehittämistyössä, vaan on tärkeää saada erikoisosaajia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Hyvinvointiteknologian opiskelijoiden etuna on ymmärrys sekä hyvinvointialasta, että teknologian mahdollisuuksista. Tällaiset poikkitoimialaiset koulutukset valmentavat hyvin kehittämään uusia terveyden innovaatioita. Esimerkiksi tekoälyn terveyssovelluksia kehitetään parhaillaan kiivaasti, mutta osaajia on vasta vähän. Myös datamäärän kasvu terveydenhuollossa tarkoittaa sitä, että tarvitaan sellaisia osaajia, jotka osaavat jäsentää valtavia terveydenhuollon datamääriä terveydenhuollon ammattilaiselle hyödylliseen muotoon.

“Kannattaa hankkia erityisosaamista sellaisilta aihealueilta, joista itse on aidosti kiinnostunut ja joissa on kysyntää erityisosaajista.

Eeva Kiuru uskoo, että hyvinvointiteknologian peruskoulutus soveltuu monenlaiseen tehtävään. On myös itse oltava aktiivinen ja mahdollisesti hyvä täydentää omaa osaamista niin että saa itselleen osaamisprofiilin, jolla erottuu muista ja sitä kautta parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. Kannattaa myös katsoa jo etukäteen alan yritysten tulevaisuuden strategioita ja rekrytointitarpeita ja säätää oma osaaminen vastaamaan näitä tarpeita.

Millainen on sosiaalihuollon tulevaisuus digitalisaation ja hyvinvointiteknologian näkökulmasta?

Eeva Kiurun mukaan sosiaalihuolto on aihealueena innovaattoreille ehkä kaikkein haastavin. Alalla on vain vähän innovaatiokulttuuria ja esimerkiksi teknologian hyödyntäminen on vasta vähäistä. Alan kehittymistä hidastaa alan lainsäädäntö, joka asettaa tarkat raamit toiminnalle. Toisaalta teknologian avulla voitaisiin merkittävällä tavalla tuoda uudenlaista ajattelua myös sosiaalihuoltoalalle. Vastikään esimerkiksi uutisoitiin, kuinka Eläketurvakeskus opetti koneelle puolen miljoonan ihmisen tietojen avulla, millaiset ominaisuudet ennakoivat työkyvyttömyyttä. Kone pystyi näiden yleisluontoisten tietojen avulla ennustamaan työkyvyttömyyden kaksi vuotta etukäteen. Tällainen tieto olisi todella arvokasta ja auttaisi alan ammattilaisia puuttumaan mahdollisimman varhain näihin kehityskulkuihin.

“Uskon, että innovaatiot ja teknologian parempi hyödyntäminen tulee myös pahasti ylikuormitettujen sosiaalihuollon ammattilaisten työn tueksi nykyistä enemmän. Tarvitaan lisää rohkeita ja ennakkoluulottomia sosiaali-alan innovaattoreita kokeilemaan uutta. Ja tietysti myös sosiaalialan ammattilaisille pitää kouluttaa innovaatiotaitoja.”

Voisiko vastaavaa tiedon analytiikkaa soveltaa myös sosiaalihuollon alalle? Eeva Kiurun näkemys on, että vastuullisella tekoälyalgoritmien kehittämisellä voisi löytyä ratkaisuja varhaiseen puuttumiseen mm. lastensuojelun alalla. Ihan vasta Helsingin Sanomissa uutisoitiin Espoon kaupungin  ja ohjelmistoyritys Tiedon tekoälykokeilusta, jossa tekoälyllä olisi teknisesti mahdollista rakentaa “hälytysjärjestelmä”, joka ilmoittaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstölle riskitekijöiden kasaantumisesta. Mutta miten on tietojen yhdistämisen juridinen laita? Se voi olla paljon hankalampaa kuin itse teknologian hyödyntäminen.

Pohjois-Lapin mahdollisuudet ja haasteet

Halusimme kuulla Eeva Kiurun mielipiteen myös pohjoisen toimintaympäristön hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja sen tulevaisuuden näkymistä. Eeva Kiuru toivoisi Pohjois-Lapin harvaan asutulla maaseudulla näkevänsä rohkeampia ja vaikuttavampi kokeiluja, koska Lappi ja muut Suomen harvaan asutut alueet ovat otollista testikenttää uusille etäpalveluille. Olemassa oleva teknologia tarvitsee rohkeasti tilaisuuteen tarttuvia ihmisiä ja luovaa ongelmanratkaisua eli uskallusta kokeilla jotain ihan uutta. Esimerkiksi vasta vähän hyödynnetty mahdollisuus on terveysmatkailu, jossa tarvittaisiin rohkeampaa palveluiden tuotteistamista ja markkinointia. Toisaalta haasteeksi saattaa muodostua etäpalvelujen edellyttämät toimivat tietoliikenneyhteydet ja ikäihmisten digitaidot, jotka ovat tulevaisuudessa yksi keskeinen toimintakyvyn osa-alue palveluiden siirtyessä verkkoon.

Hyvinvointiteknologia maailmalla

“Yhdysvalloissa sairaalat alkoivat tekemään kuljetussopimuksia Uber-kuskien kanssa kroonisten potilaiden hoidossa käyttämiseksi. Myös miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja kokeillaan kovaa vauhtia terveydenhuollossa. Niillä viedään lääkkeitä tai veripusseja onnettomuus- ja katastrofialueille tai harvaan asutulle seudulle.”

 (Health Innovation Academy 2018)

Kysyimme Eeva Kiurulta milloin hän näkisi sosiaali,- terveys-ja hyvinvointialoilla  Uber-kuskit ja dronet osana suomalaista hyvinvointipalvelukulttuuria. Hänen aiemmin kokemansa rohkea ja ennakkoluuloton kokeilu on  hidastunut, ja monet kokeilut tuntuvat etenevän nyt muualla nopeammin kuin Suomessa. Etelä-Koreassa roboteille järjestetään jo laskettelukilpailuja. Suomessa ihmetellään vasta ensimmäisiä robotteja muutamassa hoivakodissa. Tällaista pitäisi olla jo paljon enemmän menossa, jotta nuo visiot lähtisivät myös Suomessa toteutumaan. Kehittymisen takia on tärkeää päästä nopeasti liikkeelle ja oppia tekemisen ja kokeilemisen kautta!

Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän.— Mike Dooley

Hyvinvointiteknologia tarjoaa tulevaisuudessa rajattomia mahdollisuuksia, mutta se tuo mukanaan myös haasteita meille sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisille. Atk-taitoiset ammattilaiset, jotka rohkeasti uskaltavat tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin, pystyvät hyödyntämään digitalisaatiota asiakas-tai potilastyössään helpottaakseen työnkuormittavuutta ja täten edistämään sekä parantamaan omaa työssäjaksamistaan. Työntekijän työssäjaksamisella on täten suora vaikutus työssäpoissaoloihin, ja organisaation satsaus laadukkaaseen digitalisaatioon tuo parhaimmillaan säästöä  työnantajille.

Hyvinvointiteknologiaa kehitettäessä tulee aina ottaa huomioon myös asiakaslähtöisyys. Ei riitä, että kehitämme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen tarjoamia palveluja ilman aktiivista vuoropuhelua hyvinvointipalvelujen käyttäjien kanssa.  Tarvitsemme asiakkaittemme osallisuutta palveluiden kehittämiseen! On selvää, että teknologiaan liittyy käyttäjän näkökulmasta kimurantteja haasteita kuten huonot Internet yhteydet tai älypuhelimen toimimattomuus etenkin katvealueella asuville. Haasteet ovat onneksi korjattavissa – Lapissa katvealueiden kuuluvuutta on jo parannettu. Nämä parannukset ovat lisänneet samalla väestön turvallisuuden tunnetta.

Digitaalisoituvasta tulevaisuudesta huolimatta toivomme, ettei ihmisten välinen kommunikointi ja kasvokkain tapahtuva kohtaaminen vähenisi digitalisaation kehittyessä. Erityisesti Lapissa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja lähin naapuri voi asua 100 km päässä, on asiakkaalle erittäin merkityksellistä tulla kuulluksi ja nähdyksi kotisairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän kotikäynnillä- tulla siis aidosti kohdatuksi. Toisaalta, samaisessa kylässä asuvan toisen asiakkaan hyvät atk-taidot mahdollistavat hänelle etäyhteytenä pidettävän hoitokokouksen, jolloin asiakas saa olla kotona ja keskustella hoitajan tai lääkärin kanssa hoidollisista asioistaan netin välityksellä – hyödyntäen samalla erilaisia terveyteen liittyviä henkilökohtaisia käyttösovelluksia parhaalla katsomallaan tavalla.

Olemme vasta totuttelemassa digitalisaation ja hyvinvointiteknologian tuomaan hyötyyn. Emme välttämättä osaa  vielä hyödyntää näitä digitalisaation tuomia käyttömahdollisuuksia työelämässä joko tiedon, ennakkoluulojen tai käyttöönoton puutteen takia. Olemme kuitenkin rohkeita ja innovatiivisia kokeilemaan – emme pelkää! Kannustammekin blogimme lukijaa, Eeva Kiurun sanoin, tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen, olemalla luova ongelmanratkaisija, ideoija ja uskalias kokeilemaan aivan jotain uutta – olemalla erityisosaaja!

Innovaatiovalmennus sote-ammattilaiselle Oulu Elo 2018.png

Blogin julkaisivat Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK- tutkintoa suorittavat opiskelijat

 – Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

 

Lähteet:

Health Innovation Academy 2018. Yrityksen tarina. Viitattu 15.6.2018 https://www.healthinnovationacademy.com/yritys/

Kiuru, Eeva 2018. Sähköpostihaastattelu 15.6.2018. Haastattelijana Hanne Lappi, Marja Savunen ja Tarja Törmälehto.

Suhonen, L. & Siikanen, T. Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla – hyöty vai haitta?. Viitattu 18.6.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/20730