Käsikirjoitus videopresentaatiosta

Hyvinvointi rannekkeen nimi ja käyttötarkoitus

Kellon pukeminen

Kuvahaun tulos haulle uni Puhelujen ja tekstiviestien ilmoitus

Kadottamisen esto ilmoitus

Urheiluosuus; tavoite askeleet, etäisyys km ja kokonaisaskeleet, kalorien kulutus

Unessa; unen laatu ja aika

Plus painikkeen takana syke ja sen mittaus

Kuvahaun tulos haulle huawei puhelin Android tai Ios-käyttöjärjestelmä

 

Kuvahaun tulos haulle diagrammi Taulukkojen esittely ja läpikäynti

Käsikirjoitus videopresentaatioon.

Jaana Nissi-Lämsä

Digitaalisista palveluista helppoutta arkeen?

Perheenjäsenellä oli ärhäkkää ihottumaa perjantaina Itä-Lapin harvaan asutulla alueella, eikä lääkäriaikaa olisi saanut kuin vasta maanantaille. Etsiskelin verkosta erilaisia digipalveluita ja löysin kahden täysin kotimaisen yrityksen sovellukset, joissa ajanvaraus onnistuisi heti. Mielikuvissa oli nettilääkäri-tyyppinen etävastaanottotapahtuma, jossa olisi voinut tietokoneen ruudulla keskustella lääkärin kanssa ja näyttää ihottumaa. Tämä mielikuva videolääkäripalvelusta taitaa olla jo vanhaa teknologiaa…

Lääkärikeskus Aava tarjosi runsaan valikoiman eri alojen erikoislääkäreitä ja ihotautilääkärille olisi saanut etävastaanottoajan samana iltapäivänä. Palvelu tapahtuisi puhelimitse. Omat henkilötiedot ja puhelinnumero täytyy käydä syöttämässä verkossa omien tietojen sivuille. (https://palvelut.aava.fi/iav/fi/ajanvaraus) Asiakkaana erikoislääkärien saatavilla olo on tärkeää, silloin kun vaiva on selkeästi erikoislääkärin alaisuuteen kuuluvaa. Yleensä terveysongelma tulee äkkinäisesti ja siihen haluaisi apua nopeasti, ettei vaiva pahene.

Toinen etälääkärin vastaanottosovellus oli Pihlajalinnan etälääkäri. Pihlajalinnalla on käytössään myös lukuisa määrä erikoislääkäreitä. Etävastaanottoa varten täytyi ladata erillinen sovellus (Google Play / Android-puhelimet tai App Store / I phone). (https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/etalaakari?gclid =EAIaIQobChMIuI-N27bB3AIVV6maCh2vCwfjEAAYASAAEgJbm_D_BwE)

Ensimmäinen vaihtoehto houkutteli, mutta kun perheen jäseneni kokeili etälääkärisovellusta, eli latasi sovelluksen ja avasi sen, olikin sovelluksessa suoraan jo keskustelu käynnissä vastaanottohenkilön kanssa, joka kysyi vaivaa. Sovellukseen piti ottaa seuraavaksi valokuva Kela-kortista. Kuvasimme ihottumaa tekstailemalla kännykällä ja heti tulikin jo viesti, että odottakaa hetki, niin ihotautilääkäri tulee linjoille. Lääkärin pyynnöstä otin valokuvan kännykällä ihottuma-alueesta ja hetken kuluttua putkahti ehdotus lääkityksestä ja E-resepti tuli valmiiksi. Tähän meni kokonaisuudessaan aikaa noin 15 minuuttia (sovelluksen lataaminen, Kela-kortin valokuva, ihottumaongelman ja mahdollisten lääkeallergioiden selvittely, valokuva ihottumasta, lääkärin vastaanotto, E-resepti).

Nyt meillä oli siis resepti ärhäkkään ihottumaan, mutta lähin apteekki on reilun tunnin ajomatkan päässä ja se ehtisi mennä kiinni ennen kuin sinne pääsemme. No, eipä muuta kuin selvittelemään verkkoapteekkivaihtoehtoja. Lisäksi alitajuntaan oli jäänyt kuva kaupassa olevasta apteekin noutolokerikosta – piti oikein soittaa sinne lähiapteekkiin ja kysyä, olenko nähnyt vain unta vai onko heillä oikeasti lääkkeiden noutopiste olemassa Sodankylässä ruokakaupassa? Olivat siis vastikään saaneet lukollisen lääkkeiden noutolokerikon kaupan tiloihin. Puhelimessa apteekin kanssa meni vain pari minuuttia, kun farmaseutti E-reseptillä kävi katsomassa lääkkeen ja antoi ohjeet lääkkeeseen liittyen sekä ohjeet, kuinka lääkkeen saa haettua kaupan palvelupisteestä.  Kännykkään tuli koodi, jolla tietyn lokeron sai auki, lokeron sisällä oli paperipussissa lääkkeet ja lasku. Kuljetuksen olisi saanut myös kotiin postin kotikuljetuksella, mutta se ei toimi viikonloppuisin. (https://www.sodankylanapteekki.fi/) Kaupasta ostimme samalla puuttuvat ruokatavarat ja apteekin laskun maksoin kotona nettipankissa. Ja kaikki tämä hoitui muutaman tunnin kuluessa ihottuman toteamisesta, mukavasti kotona ja lääkekin saatiin aloitettua samana iltana, kun kävimme rauhassa kauppareissulla. Nopeaa, asiantuntevaa ja stressitöntä!

Lähteet:

https://palvelut.aava.fi/iav/fi/ajanvaraus

https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/etalaakari?gclid =EAIaIQobChMIuI-N27bB3AIVV6maCh2vCwfjEAAYASAAEgJbm_D_BwE

https://www.sodankylanapteekki.fi/

Ryhmä 5 Tehtävä 1 Taimi Activity System

TAIMI ACTIVITY SYSTEM

 

Taimi Activity System on suomessa suunniteltu ja valmistettu aktiviteettikokonaisuus ikääntyville. Sen tarkoituksena on edistää toimintakykyä ja tarjota virkistystä mielelle ja keholle. Laitteistoa on helppo hyödyntää hoitolaitoksissa. Tämä järjestelmä herätti oman mielenkiintoni, koska kohderyhmänä ovat erikoisesti ikääntyvät, joiden toimintakykyä tulisi edistää kaikin mahdollisin keinoin. Samalla voidaan tarjota ikääntyville virikkeitä heidän arjessa. Järjestelmää hyödyntävät jo useat terveydenhuollon ja kuntoutuksen amattilaiset asiakkaan fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämiseksi. Se voidaan räätälöidä asiakkaalle tarpeen mukaan ja sitä voi suorittaa joko seisten tai istuen.

Järjestelmä perustuu tehokkaaseen liiketunnistusjärjestelmään, joka mahdollistaa käyttäjän liikkeiden ja yksityiskohtien tarkan seurannan ja rekisteröimisen. Järjestelmään kuuluu tällä hetkellä viisi erilaista ohjelmaa, joista jokainen tarjoaa omanlaisensa virkistyshetken ja aktiviteetin. Ne perustuvat liikesarjoihin, jotka edistävät käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä ja kognitiivista toimintakykyä.

Kaikki keinot, jotka ylläpitävät ja edistävät ikääntyvän toimintakykyä sekä tarjoavat virikkeitä ovat tervetulleita hoitotyön arkeen. Järjestelmä soveltunee erilaisiin vanhustenhuollon toimintaympäristöihin hyvin sen helppokäyttöisyyden vuoksi. Omassa työympäristössäni tehostetun palveluasumisen yksikössä järjestelmä olisi tervetullutta vaihtelua asukkaille. Järjestelmää voitanee hyödyntää myös muissa kohderyhmissä. Vaikka järjestelmästä ei ole saatavissa selkeää tutkimusnäyttöä vielä, on se varmasti edistämässä osaltaan tulevaisuuden suuntia ikääntyville suunnatuissa teknologiapalveluissa.

 

http://www.taimiactivity.fi/#ankkuri

 

 

Positive Activity Jackpot (tehtävä 2)

Positive Activity Jackpot

Hyvinvointiteknologian tehtävässä testasin puhelinsovellusta joka arpoo mukavaa tekemistä ja jonka kautta voi myös katsoa lähiympäristöstä mitä olisi tarjolla!

Positive Activity Jacpot on ladattavissa ilmaiseksi google play –kaupasta. Se on erityisesti masennuksesta kärsivän potilaan aktivointiin tarkoitettu puhelinsovellus jota voi suositella joissain tilanteissa myös terveelle henkilölle. Terveellä henkilöllä sen hyöty perustuu selviytymiskyvyn (henkinen vahvuus ja joustamiskyky) kasvamiselle aktiivisuuden myötä. Sovelluksen toiminta-ajatus perustuu kognitiiviselle käyttäymisterapialle, joka on todettu tehokkaaksi menetelmäksi masennuksen hoidossa. Itse sovelluksesta ja sen tuloksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Sovelluksen tavoitteena on löytää ja ajoittaa mukavia aktiviteetteja ja auttaa positiivisten tapahtumien allakoinnissa.  Paitsi että sillä on mahdollista arpoa erilaisia aktiviteetteja, (yli 375 erilaista), se myös antaa ehdotuksia paikallisista aktiviteeteista ja sallii kutsua myös ystäviä mukaan. Sovellukseen voi myös luoda ryhmiä tai sille voi antaa luvan kutsua yksittäisiä henkilöitä mukaan aktiviteetteihin ja luoda omia mieleisiä aktiviteettejä. Lopulta määritettyjen valintojen kautta se automaattisesti valitsee sellaisia aktiviteetteja joihin käyttäjä on osallistunut ja joista pitää, mikä voi olla erityisen hyödyllistä niissä tapauksissa, että käyttäjän on vaikea tehdä päätöksiä.

Asiakkaan näkökulmasta sovelluksen ajatus on hyvä. Sovellus itsessään vaatii kuitenkin toimintakykyä niin paljon, ettei se pelkästään riitä hoidoksi masennukseen. Hoidon tukena sitä voisi käyttää, vaikkapa kotitehtävänä hoitosuhteessa. Laitteen pelillisyys viehättää ja aika kuluu helposti vaikkapa vain arpoessa ja katsellessa uusia aktiviteetteja. Asetuksiin saa ja kannattaakin laittaa niitä toimintoja, joita oikeasti voisi toteuttaa. Esimerkiksi rugbyn pelaaminen on asia jonka tarjonnan laitoin asetuksista pois päältä. Sen sijaan ”lähde kävelylle metsään”, ”katsele ja haistele kukkia tai kasveja” tai ”osta jotain mukavaa vain itsellesi” olivat minulle mieleisiä ehdotuksia.

Jonkin verran ehdotuksissa on rahaa vaativia aktiviteetteja kuten ostoksilla käyminen, ravintolassa syöminen ja jotkin liikunta-aktiviteetit. Tämä on haaste henkilölle jolla ei ole käytössään rahaa tällaisiin asioihin. Myös ystävien kutsuminen mukaan ei välttämättä ole aivan yksinkertainen asia.

Mutta jos ei muuten vaan keksi mitään tekemistä niin tästä sovelluksesta niitä ideoita varmasti löytyy!

LÄHTEET:

www.topappslike.com/positive-activity-jackpot/
www.terveysportti.fi Kognitiivinen psykoterapia
www.mtkl.fi
Wangelin, B., Szafranski, D. & Gros, D. Telehealth technologies in evidence- based psychotherapy. Teoksessa Luiselli, J. & Ficher, A. (2016) Computer-assistent and web-based Innovations in psychology, spesial education, and health. Elsevier.

Tehtävä 1.2 Haastattelu

Haastattelemani Lasse Haataja työskentelee Neagen Oy -nimisessä ohjelmistotalossa ( http://www.neagen.com ) tuotepäällikkönä, vastuualueena kuva-arkistosovellukset.
Käytännön työtä hän tekee kohtalaisen laaja-alaisesti kuva-arkisto-ohjelmiston ja muiden tuotteiden suunnittelussa, määrittelyssä, ohjelmoinnissa, asennuksessa, konfiguroinnissa, ylläpidossa, käyttäjätuessa ja ongelmatilanteiden selvittelyssä.
> Mitä kehitätte/valmistatte/tuotatte?
Valmistamme useita ohjelmistoja terveydenhuollon tarpeisiin, pääpainoalueena radiologian tuotannonohjaus (RIS) ja siihen liittyvät integraatiot sekä lääketieteellisen DICOM-standardimuotoisen kuvantamis- ja mittaustutkimustiedon (kuva-aineistot kuten esim. CT-, MR-, röntgen- ja digikuvat, sähköisessä muodossa olevat EKG-datat, leikkaussali-, endoskopia- ja muut videot) arkistointiin (PACS), hallintaan, välitykseen (teleradiologiset tutkimusten siirrot) ja diagnostiseen katseluun.
Lisäksi useita komponentteja muihin järjestelmiin liittymiseen (esim. potilastietojärjestelmät, väestörekisteri, muiden organisaatioiden vastaavat kuva-arkisto ja -siirtojärjestelmät, kansalliset potilastieto- ja kuva-aineistoarkistot KANTA ja KVARKKI jne) ja olemassaolevan ei-DICOM-muotoisen kuvadatan (esim. normaalit digikuvat JPEG -muodossa tai muiden standardien mukaan tuotettu EKG-data) muuttamiseen DICOM-standardin mukaiseen muotoon.
>Millaisia teknologiasovelluksia käytätte? Mitä laitteita nämä vaativat?
Pääasiassa itse kehittämiämme ohjelmistoja, joissa toki käytetään useita vapaasti saatavilla olevia (open source) sekä kaupallisia ohjelmistokirjastoja. Näissä laitealustana ovat normaalit palvelintietokoneet ja/tai niiden päällä ajettavat virtuaalipalvelimet. Videon käsittelyssä käytetään lisäksi eri valmistajien tuottamia videodatan välitys- ja muuntopalvelimia (enkooderit, dekooderit, transkooderit), videokameroita, endoskooppeja ja näyttöjä. Radiologien työasemissa käytetään lisäksi radiologiseen näyttöön tarkoitettuja kalibroitavia tarkkkuusnäyttöjä.
Lisäksi esim. digitaalisten patologian mikroskooppikuvien automaattisessa analysoinnissa koneoppimismenetelmillä tarvitaan useita apusuorittimia (GPU) sisältäviä kiihdytinkortteja.
> Ketä/Mitä tuote /sovellus auttaa/helpottaa?
Työnkulun ja tutkimusdatan hallintaa ja arkistointia, esim. tallentamalla eri tutkimusdatat yhteen arkistoon yhdessä standardin mukaisessa muodossa säästytään usean eri järjestelmän hankinnan, hallinnan ja ylläpidon mukanaan tuomilta ongelmilta ja kustannuksilta ja mahdollistetaan tutkimusdatan siirto eri organisaatioiden välillä.
> Sovellusta käyttävät; Radiologian hoitajat (esim. ajanvaraus), radiologit (kuvien katselu), kuva-arkistojen ylläpitäjät (kuvien siirto eri organisaatioihin potilassiirtojen ja konsultaatioiden yhteydessä ym, virheellisten potilastietomerkintöjen korjaus), leikkaussalihenkilökunta (endoskopiavideoiden tallennus), patologit (patologisten mikroskooppikuvien katselu ja automaattinen luokittelu), sydänlääkärit (EKG-datan katselu), kliinikot (tutkimusaineistojen yhteneväinen saatavuus) jne.
>Mitä SOTE-uudistus ”tekee” teknologialle tulevaisuudessa? Teidän työyhteisössä ja tulevaisuudessa.
Toistaiseksi käytännön vaikutus on jokapäiväisessä työssä liittynyt enimmäkseen organisaatiotietojen muutokseen, esim. kuvadatojen leimauksiin uusilla organisaatiokoodeilla ja käyttöliittymissä näkyvien nimien vaihtamiseen (JokuSHP -> UusiSOTE) ja myös jossain määrin käytössä olevien järjestelmien elämiseen aiemmin eri paikallisten toimijoiden järjestelmien yhdistymisen muodossa.
>Mistä koulutuksesta/opinnoista on ollut hyötyä omalla alallasi työskentelyssä?
Suurin hyöty on ollut työssä oppimisesta ja harrastuksien myötä hankituista ohjelmointitaidoista. Koulussa opituista taidoista hyödyllisimpiä olleet englanti, matematiikka sekä nyt jo kaiketi historiaa olevat konekirjoitustunnit, kymmensormijärjestelmällä sujuu koodin ja sähköpostien kirjoittaminen nopeammin.

Hyvinvointiteknologia tehtävä1

Informaatioteknologian käyttö on laajentunut yhä useammille elämän osa-alueille. Teknologia on oleellinen ja erottamaton osa arkeamme ja sen toimintoja, ettemme välttämättä edes huomaa käyttävämme sitä ja olevamme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Liikuntateknologiaan kohdistuu suuria odotuksia ja yksittäiset käyttäjät toivovat siltä tukea ja hauskuutta omaan harrastukseensa. Yhteiskunnan tasolla se nähdään yhtenä ratkaisuna suomalaista kansanterveyttä uhkaavan fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. Liikuntateknologian käyttö on osa käyttäjyyden kokonaisuutta.  Voimakkaimmin liikuntateknologian käyttöön vaikuttaa käyttäjän oma liikuntasuhde, mitä vakavammin ja suoritussuuntaununeemmin liikuntaan suhtaudutaan, sitä yleisempää on liikuntateknologian käyttö. (Moilanen 2017, 1-2.)

Liikuntateknologialla tarkoitetaan kaikkia sellaisia digitaalisia, informaatioteknologiaan perustuvia kokonaisuuksia, joiden avulla voidaan mitata,
tallentaa, analysoida liikuntaan ja muuhun fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää
dataa sekä jalostaa sitä käyttäjän tarpeiden mukaisesti.
Liikuntateknologiatuotteen kokonaisuus voi sisältää paitsi jonkin fyysisen
laitteen, niin myös monenlaisia ohjelmistoja ja digitaalisia palveluja. Liikuntateknologian käytöllä voidaan ilmentää halua olla kunnon kansalainen eli toimia niin, ettei oma saamattomuus aiheuta haittaa yhteiskunnalle.  (Moilanen 2017, 19.)

Teknologia opettajan apuna. Käytettävällä teknologian muodolla ei ole merkitystä. Käytössä voivat olla koulun omat vanhat läppärit, uudet iPadit tai oppilaiden omat laitteet. Teknologian tarve syntyy opettajan tarpeesta saada enemmän aikaa henkilökohtaiselle oppilaskontaktille. Näitä menetelmiä hyödyntäen opettaja saa lisää aikaa ohjata niitä, jotka tarvitsevat enemmän opettajan aikaa tai tekevät harjoitetta, jossa opettajan läsnäolo on tarpeen vaikka turvallisuussyistä. (Uef 2016, 2.)

Luokka voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen osa oppilaista toteuttaa esimerkiksi lihaskuntoharjoitteita jonkin appisovelluksen ohjaamana ja toinen osa oppilaista toteuttaa joatain opettajan tarkempaa huomiota vaativaa esimerkiksi puolivoltin kehittelyä. Opettaja kykenee keskittymään pienempään oppilasryhmään kerrallaan ja kykenee tehokkaammin ohjaamaan ja suorittamaan arvioita yksittäisen oppilaan tasolla. (Uef 2016, 2.) Seuraavasta linkistä löytyy erilaisia sovelluksia. http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/appseja-ja-sovelluksia

”Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa. Uutta teknologiaa hyödyntävässä liikunnan oppimisympäristössä tapahtuva opetus voisi omalta osaltaan innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja kasvamaan aktiivisiksi elämäntapaliikkujiksi. ” (Rautomäki 2016, 3.)

Lähteet

Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. file:///C:/Users/jaana/Downloads/Moilanen_Panu_screen.pdf.

Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/11/tiedote-2017-11-30-07-47-54-240077.

Rautomäki, A-M. (2013). Teknologia ja liikunnanopetus oppimisympäristöhankkeissa. Aktiivisuushanke. http://liikkuvakoulu.vlu.fi/filebank/480 Pikatreffit_1_Rautomaki_AM_Liikuntateknologia.pdf

Uef. (2016). Liikunta ja ops 2016(/FI/WEB/ALYALIIKUNTAAN). http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/teknologia-liikunnanopetuksessa.