Videopresentaatio: HOLTER -tutkimus

HOLTER -tutkimus eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä (holter) tallennetaan sydänfilmiä pienellä laitteella koko vuorokauden ajan luonnollisissa oloissa kuten työssä, vapaa-ajalla tai liikunnan aikana.

Mulla on vähän outo olo….Mitä sydämessä tapahtuu rytmihäiriön aikana?

  • Rytmihäiriöissä sydämen rytmi kiihtyy tai hidastuu epätarkoituksenmukaisesti tai muuttuu epätasaiseksi. Tämä voi aiheuttaa oireita ja johtaa häiriöihin sydämen toiminnassa.
  • Sydämen oikean eteisen seinämässä oleva tahdistinsolmuke (sinussolmuke) lähettää sähköimpulssin, jonka seurauksena ensin supistuvat eteiset ja työntävät veren kammioihin. Sekunnin murto-osan kuluttua sähköimpulssi siirtyy eteis-kammiosolmukkeen kautta kammioiden puolelle, jolloin ne supistuvat. Supistus työntää veren sydämen oikeasta puoliskosta keuhkoihin ja vasemmasta aortan kautta kaikkialle elimistöön.
  • Sydämen oikean puoliskon kautta kiertää vähähappinen veri (violetti) keuhkoihin. Vasen puolisko pumppaa keuhkoista tulevan hapettuneen veren aorttaläpän kautta kaikkialle elimistöön. Molemmissa puoliskoissa on kaksi läppää, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. (Kuva: Terveyskirjasto).

EKG -PITKÄAIKAISREKISTERÖINTI JA HOITOPOLKU:

EKG -pitkäaikaisrekisteröinnissä (holterointi) 3-kanavaista sydänsähkökäyrää tallennetaan 24 tuntia. Potilas kantaa mukanaan pientä laitetta tutkimuksen ajan, ja elää normaalia elämää. Kardiologi saa tutkimuksesta tietoa sydämen toiminnasta, rytmihäiriöistä ja nauhoituksen aikana mahdollisesti ilmenevistä oireista. Rekisteröinnin päätyttyä potilas palauttaa laitteen hoitajalle, ja hoitaja siirtää datan verkkopalveluun lausuttavaksi. Konsultaatiolausunto on tämän jälkeen käytettävissä tilaavalla lääkärillä, jonka perusteella hän voi tehdä hoitopäätöksen.

Tutkimuksen aiheet:

  • rytmihäiriöt
  • tajunnanmenetykset
  • pyörtymiset
  • sydänperäinen huimaus

Muita käyttötarkoituksia rekisteröinnille ovat esimerkiksi rytmihäiriöiden vaikeusasteen tutkiminen, sepelvaltimotautiepäilyn tutkiminen, lääkehoidon tehoavuuden arviointi, sydämentahdistimen toiminnan tutkiminen ja QT- ajan ja T- aallon piirteiden arviointi.

Miten valmistaudun

Nauhurin 3 kaapelia kiinnitetään ihoon elektrodinapeilla ja laitetta kannetaan elektrodinapissa. Elektroditarrat tarttuvat parhaiten puhtaalle iholle. Nauhoituksen ajan pidetään päiväkirjaa oireista ja aktiviteeteista. Sähkölaite vaurioituu herkästi, joten sitä ei saa tiputtaa tai muuten väärinkäyttää.

Käsikirjoitus:

      • Holter-nauhoituksen aloittaminen potilaalle rintatuntemusten syyn selvittämiseksi.
      • Katsojat saavat käsityksen Holter-nauhoituksen hoitopolusta.
      • Tuodaan esille high-hyvinvointietäteknologian hyöty hoitotyössä.
      • Kuvataan oikeassa terveydenhuollon yksikössä, jossa terveydenhuollon ammattilainen ensin haastattelee asiakkaan.
      • Haastattelun jälkeen asiakas ja sairaanhoitaja siirtyvät tutkimushuoneeseen, jossa sairaanhoitaja asettaa Holter-laitteen asiakkaalle.
      • Kuvataan konkreettinen hoitotilanne, jolloin katsojan ei tarvitse kuvitella esim. minkälainen Holter-laite on, miten laite oikeasti toimii tai miten se kiinnitetään.
      • Asiakas on nuori, urheileva nainen, jolloin katsoja voi hyvinkin samaistua häneen: tuohan voisin olla vaikka minä…

Lavastettu hoitotilanne 10.8.2018 Ivalon terveyskeskuksessa.

 

Sairaanhoitaja Liisa Kaivosoja, asiakas Hanne Lappi.

Etäpalvelut

Monipuolisten hoitotoimenpiteiden suorittaminen mahdollistuu yhä laajemmin telelääketieteen avulla eli asiakasta ei välttämättä enää tarvitse siirtää satoja kilometrejä hoitotoimenpiteeseen, vaan tiedon siirto riittää. Etäpalvelut ovat kustannustehokas ja luotettava tapa toteuttaa erikoissairaanhoidon tutkimuksia perusterveydenhuollossa! Erityisesti syrjäisillä seuduilla telelääketiede ja sen mahdollistamat etäpalvelut voivat myös nopeuttaa diagnoosin tekoa ja hoitoa sekä vähentää epätasa-arvoa asutuskeskusten ja syrjäisten seutujen välillä. Myös asiakkaalta säästyy aikaa ja vaivaa, kun hänet voidaan tutkia omalla vastaanotolla.

Terveysteknologia kehittyy kuitenkin jatkuvasti! Esimerkiksi Mega Elektroniikka Oy on kehittänyt sydämen toiminnan etämonitorointiin eMotion Faros -laiteen, joka haastaa perinteisen 24 tunnin Holter-mittauksen sydämen rytmihäiriöiden seurannassa. Laitetta voidaan käyttää perinteisen Holterin tapaan, mutta se soveltuu myös reaaliaikaiseen etämonitorointiin ja sydändatan pitkäkestoiseen tallentamiseen. Perinteisessä 24 tunnin Holter-mittauksessa kaikki poikkeamat sydämen rytmissä eivät aina ehdi ilmetä. Mega Elektroniikka Oy:n etämonitorointilaitteilla kliininen pitkäaikaisseuranta voidaan tehdä huomattavasti nykyistä mukavammin ja edullisemmin.

Pohdinta

  • Eteisvärinän EKG-diagnostiikka saattaa olla vaikeaa taudin kohtausmaisuuden ja oirekuvan vaihtelun vuoksi. Erilaisista EKG:n pitkäaikaisrekisteröintimenetelmistä on hyötyä sekä taudin diagnostiikassa että hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Menetelmien herkkyys ja spesifisyys ovat vaihtelevia ja käytettävä menetelmä tulee valita potilaskohtaisesti kysymyksenasettelusta riippuen.
  • Jatkuvien EKG-seurantamenetelmien hyödyistä kliinisessä käytössä tarvitaan lisätutkimuksia.
  • Periaatteessa mitä jatkuvampi ja pitkäkestoisempi rekisteröinti on kyseessä, sitä parempi on menetelmän sensitiivisyys. Pitkäkestoisuus vaikuttaa kuitenkin potilaan komplianssiin ja nostaa kustannuksia. Käytettävä menetelmä tulee valita potilaskohtaisesti kysymyksenasettelusta riippuen.
  • Tulevaisuudessa kenties potilaan Holter-rekisteröinti  menee esimerkiksi Terveyskylän digihoitopolulle, jonne potilas kirjaa myös oirepäiväkirjansa, lähettää hoitajalle ja/tai lääkärille chat-viestin ja tarvittaessa jatkohoidonohjaus annetaan virtuaalisesti.

Videopresentaation tekijöinä Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat

Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

Lähteet:

https://www.fincardio.fi/site/assets/files/3383/sa_teema2a_14_luku8.pdf

https://www.coronariaanalyysipalvelut.fi/etakonsultaatiot/ekg-pitkaaikaisrekisterointi/

https://www.fincardio.fi/site/assets/files/3383/sa_teema2a_14_luku8.pdf

http://www.oulunsydankeskus.fi/

https://sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/rytmihairioiden-diagnostiikkaa-etana-kaikille

Kärki, P. 2017. Holter-tutkimuksen kliininen käyttö. OPINNÄYTETYÖ – YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130106/Karki_Piritta.pdf?sequence=1

https://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s00/tyot/66/

https://www.yrittajat.fi/uutiset/496060-suomalaiskeksinto-mullistaa-sydanpotilaitten-hoidon-tilannetta-voidaan-seurata-myos

 

Video of a Digital Health Case for Homecare testing

Terveyssalkku on samalla tietokone, joka lähettää reaaliaikaisesti kotona tehdyt mittaustiedot potilaan omaan portaaliin. Terveydenhuollon henkilökunta pääsee katsomaan yksittäistiedot sekä niistä kootut raportit. Kotona tehdyt mittaukset rutiinikäyntien yhteydessä voivat säästää sekä potilaan, omaisen ja terveydenhuollon henkilökunnan aikaa ja vähentää kuljetuskustannuksia. Kotona tehdyt mittaukset kuvastavat myös paremmin potilaan normaalia tilannetta kotiolosuhteissa.  Oheisessa videossa näytetään terveyssalkun toimintaa kotikäynnillä.

Terveyssalkku

Käyttökokeilun aikana viime keväänä nousi mieleen joitakin asioita. Kovamuovinen salkku on liukas talvipakkasilla ja akun kesto on huomattavasti lyhyempi laukun ollessa kylmässä. Potilaan tiedot lähtevät erilliseen potilaskohtaiseen portaaliin, josta pitäisi tehdä integraatiot potilastietojärjestelmään. Salkun toiminnot ovat selkeitä, ohjeet tulevat aina näytölle, ohjeet ovat tällä hetkellä englannin kielisiä. Liitoskohdat kaapeleille ovat hieman hankalasti laukun takana alhaalla, paneeli voisi olla mieluummin laukun kyljessä vaikkapa läpän alla. Salkkuun mukaan toivoisi myös suoraa videoyhteysmahdollisuutta hoitavaan lääkäriin, jos olisi jotain akuuttia kysyttävää tai jos lääkäri haluaisi olla etäyhteydellä mukana kotikäynnillä.

Yksi isompi kysymys nousi esiin sydänfilmin ottoa kokeiltaessa – tällä hetkellä elektrodit ja kiinnikkeet ovat vanhan tavan mukaisia. Elektrodien kiinnittämiseen kuluu jonkin verran aikaa – sydänfilmin ottamiseen voisi löytyä jo jokin uudempikin tapa vähemmillä ja nopemmilla kiinnikkeillä. Eli nykykäytännön mukainen teknologia on liitetty salkkuun, mutta miten salkku mahtaisi toimia uudistetuilla mobiilivarusteilla?

Sen lisäksi että mittaukset on helppo tehdä kotona kustannustehokkaasti, auttaa kotimittaus selvittämään esim. sekavan vanhuksen tilannetta heti kotona (usein syynä on virtsatieinfektio tai alentunut hapetus, korkea verenpaine tai sydämen rytmihäiriö). Kotimittaukset tukevat myös ikäihmisen itsensä mahdollisesti tekemiä mittauksia kotona ja palaute kannustaa itsestä huolehtimiseen.

Tällä hetkellä salkulla ei vielä liene EU-standardien mukaista käyttölupaa terveydenhuollon laitteena. Mielenkiintoista olisi, jos ”kylän terveyskioskissa” tai kotona voisi tehdä mittauksia maallikkoavustajien kanssa – tällä hetkellä Suomen lainsäädännön mukaan mittauksia saa tehdä vain terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilöstö, ei maallikot (Valvira). Tulevaisuudessa tämäkin mahdollisesti tullee muuttumaan ennen pitkää – onhan erilaisen terveystiedon keruu omalla kännykällä mahdollista jo nyt, miksi sitten naapurin ikäihmistä ei voisi auttaa näissä itse tehtävissä mittauksissa tai terveyskioskityyppisesti?

Kirjoittajat ja video: Kärjä-Lahdensuu, Tiina ja Invenius, Virpi

 

 

 

Tehtävä 3/ Video, nostolaite

1.TÄSTÄ LÄHDETÄÄN, ALKUAJAN NOSTOLAITTEEN ESITTELY

 

 

 

2. TEKNOLOGIA KEHITTYY, LAITTEEN ESITTELY

3…JA SIIRTOLAKANAA APUNA KÄYTTÄEN..

4..SIIRTO PYÖRÄTUOLIIN TOTEUTETAAN NOSTOLAITETTA HYÖDYNTÄEN

 

 

 

T

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

..JA TÄSSÄPÄ TUOTOS! 😀

 

Verensokerin skannaus ilman pistämistä!

Diabetes, eli sokeritauti on kansansairaus, jota on noin puolella miljoonalla ihmisellä suomessa. Diabeetikon haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai  ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti. Tämän vuoksi diabeetikon täytyy seurata verensokeriarvoja säännöllisesti. Aikaisemmin se on tapahtunut pääsääntöisesti sormenpäähän pistämällä, mutta nyt  Freestyle on kehittänyt uudenlaisen sensorin, joka mittaa verensokeria olkavarteen kiinnitetyn sensorin ja lukulaitteen avulla. Nyt siis ei tarvitse enää ottaa verinäytettä, vaan riittää kun olkavarressa on kaksi viikkoa kestävä sensori, jota luetaan Freestylen oman lukijan avulla.

Sensori: Koko on pieni sekä huomaamaton. Sitä pidetään vartalossa kiinni kahden viikon ajan, jonka jälkeen sensori vaihdetaan uuteen. Sensori on vedenkestävä, joten se mahdollistaa myös aktiivisen elämäntavan.

Lukija: Pienikokoinen ja kevyt, sitä on helppo käyttää ja pitää mukana. Lukija voi lukea verensokerin myös vaatteiden läpi ja kosketusnäyttö on valaistu, joten sitä on helppo lukea myös pimeässä. Lukija tallentaa glukoositiedot 90 päivän ajan, eli glukoosiarvoja on helppo seurata jopa kolmen kuukauden ajalta.

Mistä sitä saa? Libre on toistaiseksi saatavana vain julkisen terveydenhuollon kautta. Tuotetta ei voi ostaa tai tilata yksityisesti muuta kautta. Saanti onkin ollut välillä jopa hankalaa, ja terveyskeskuksissa moni potilas on kokenut joutuvan tappelemaan saadakseen Libren käyttöön. Osalla kunnista Libre ei ole ollenkaan saatavilla, osalla se on ainoastaan harvoille ja valituille.

Kuulostaa hyvältä eikö vain? Libren käyttäjille osalle on kuitenkin tullut allergisia iho-oireita sensorista, mutta usein Libren helppokäyttöisyys menee oireiden edelle. Puutteelliseksi käyttäjät ovat kokeneet myös esimerkiksi sen, ettei Libre hälytä hypoglykemiasta, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita.

Hyödyt kuitenkin peittoavat haitat,! Helppokäyttöisyys on nykyajan tekniikassa kuluttajalle yksi tärkeimmistä piirteistä. Toivotaankin, että Libren suosittelu tulisi kunnille yleisemmäksi, jotta jokaisella olisi helpompi seurata verensokeriarvoja ja sitä kautta vaikuttaa diabeteksen hoitotasapainoon

Lähteet:

https://freestylediabetes.fi/tuotteemme/freestyle-libre

https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta

https://yle.fi/uutiset/3-9936281

www.hankalapotilas.fi

www.diabeteslehti.diabetes.fi

www.ykkostyypit.fi

 

KAIKU HEALTH

KAIKU HEALTH –

DIGITAALINEN ETÄSEURANTA POTILAAN JA TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN VÄLILLÄ

Digitaalinen yhteys potilaan ja terveydenhuollon henkilökunnan välillä on parantanut potilaan voinnin ajantasaista seurantaa, lisää potilaan turvallisuuden tunnetta ja antaa organisaatiolle luotettavaa tietoa jatkuvasti potilaan voinnista. Tekoäly analysoi oireita ja antaa hälytteitä tarvittaessa henkilökunnalle ja voi antaa potilaalle itselleen suosituksia omahoitokeinoista tavanomaisemmissa vaivoissa.  Suomessa kehitetty Kaiku Health    sovellus on käytössä Euroopassa viidessä eri maassa ja sitä  käyttää yli 30 huippusairaalaa. Jo yli 70 000 potilasta (18 v. – 93 v.) on käyttänyt sovellusta hoitojensa aikana sekä niiden jälkiseurannassa. (Virtanen, 2018.)

KaikuHealth sai alkunsa vuonna 2012 Aalto yliopiston tuotekehityskurssilla. Yrityksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja Lauri Sippola kertoo yrityksen toiminnan alusta:”Lähdimme tutkimaan sitä, millä tavalla potilaita voisi nostaa aktiiviseen rooliin hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Haastattelimme laajasti eri terveydenhuollon asiantuntijoita, ja huomasimme, että ennen kaikkea syövän hoidossa strukturoitu seuranta ja hyvä yhteydenpito potilaan ja terveydenhuoltohenkilökunnan välillä on tärkeää.” 

Kaikun tuotepäällikkö ja toinen perustajajäsen Henri Virtanen  kertoo, että yritys on alusta asti panostanut tuotteen laatuun, arvon tuottoon ja asiakaslähtöisyyteen – he kehittivät sovellusta yhdessä terveydenhuollon henkilökunnan ja potilaiden kanssa. ”Lisäksi tarvittiin rohkeutta tarttua puhelimeen ja soittaa mahdollisille yhteistyökumppaneille, mm. suurimpaan sveitsiläiseen syöpäsairaalaan”, jatkaa Virtanen.

Sovellus tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan yhteydenpitoon, oireiden raportointiin ja ohjeiden antoon. Potilaan kirjatessa oireitansa sovellukseen heti niiden ilmaannuttua saadaan parempaa tietoa potilaan voinnista kuin perinteisellä tavalla potilaan kertoessa voinnistaan lääkärikäyntien aikana (kuva alla): 

Kaiku Health – asiakkaan liittymä. Etäpalvelu on lähipalvelua – asiointi rauhassa kotona, silloin kun itselle sopii.

Kaiku Health; Tekoäly analysoi raportoituja oireita ja se voi antaa hälytteitä oireista tai suosituksia itsehoidosta tavanomaisiin vaivoihin.

Sovelluksen avulla potilas ja henkilökunta  voivat pitää yhteyttä toisiinsa potilaan kirjauduttua joko tabletillaan, tietokoneellaan tai älypuhelimellaan TSL-suojatulla yhteydellä. Potilas voi lähettää vaikka yöllä mieltään askarruttavan kysymyksen ja saa siihen vastauksen myöhemmin. Terveydenhuollon henkilökunta saa tietoa potilaan itsensä raportoimista oireista ja tunnistaa intensiivisempää seurantaa tarvitsevat potilaat. Kerätyn datan myötä potilaan hoitosuunnitelmaa pystytään päivittämään.  Sovellus toimii potilaan tukena syöpähoito-jen aikana sekä niiden päätyttyä jälkiseurannassa.

”Yhteenvetoja hoitojaksoista voidaan tehdä joko potilaskohtaisesti tai organisaatio-kohtaisesti (kaikki potilaat), jolloin pystytään seuraamaan hoitojen tehoa ja vaikuttavuutta ja siten seurata ja parantaa yksikön hoidon vaikuttavuutta”, Virtanen toteaa.

Mitä potilas pitää sovelluksessa tärkeänä?

Ohessa on linkki potilaan tarinaan, jossa on haastateltu eturauhassyöpähoidot saanutta Marttia.

Digitaalinen seuranta helpottaa oireista kertomista ja vähentää tarvetta soitella klinikalle. Potilaat kertovat yleisen hyvinvointinsa ja turvallisuudentunteensa lisääntyneen sekä yhteydenpidon henkilökuntaan helpottuneen Kaiku Health seurannan myötä. Potilaat ovat erittäin sitoutuneita Kaiku seurantaan ja oireidensa raportointiin”, kertoo Virtanen.

Virtasen mukaan Suomi on digitaalisten palveluiden kehittämisessä ennakkoluuloton ja eturintamassa ”Ruotsi on jo pitkään panostanut laatuun, vaikuttavuuteen ja mittaamiseen, mutta Suomessa ehkä juuri ennakkoluulottomuus on ponnahduttanut Suomen sovelluskehittäjät mukaan eturintamaan”, toteaa Virtanen. Hollanti on Virtasen kokemuksen mukaan yksi sellainen maa, jossa kehitystä tapahtuu nopeasti ja josta kannattaa oppia ja mahdollisesti löytää yhteistyökumppaneita.

Sippola alleviivaa yhteistyön tärkeyttä. ”Ennen kaikkea Suomessa on tärkeää avata mahdollisuuksia startupeille ja yrityksille tehdä yhteistyöprojekteja terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Kun siihen tarjotaan mahdollisuuksia, niin syntyy loistavia tuloksellisia projekteja ja yrityksiä myös maailmalle vietäväksi”, hän summaa. Eri yliopistosairaaloiden yhteyteen onkin syntynyt erilaisia yksiköitä tuotekehitystyötä ja -testausta varten – nyt onkin mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea uutta lähitulevaisuudessa Suomessa syntyy. Ennen kaikkea harvaan asutulla alueella odotetaan näitä uusia etäpalvelumahdollisuuksia – etäpalvelu on lähipalveluiden yksi uusi muoto, mukavasti kotona, aikaa ja matkakuluja säästäen.

Seuraavassa vastattain valmistunut video, jossa Kaiku Health:n sveitsiläinen asiakas kertoo Kaikun käytöstä:

Lähteet:

Virtanen, Henri, puhelinhaastattelu 13.8.2018, Kaiku Health Oy.

Kykkänen, Noora, sähköposti ja materiaalit 8.8.2018, Kaiku Health Oy.

Sippola, Lauri haastattelu Health Capital Helsingin blogissa, elokuu 2016.

https://kaikuhealth.com/applications/

Blogin kirjoittajat: YAMK-opiskelijat Invenius Virpi ja Kärjä-Lahdensuu Tiina.