YAZIO sovellus ( Tehtävä 2)

Testasin tehtävää varten Saksassa kehiteltyä YAZIO kalorilaskuri/ruokapäiväkirja -sovellusta. Olen aikalailla vastaan kaikkea tällaista ”virtuaalivalmennus” meininkiä ja siksi päätin nyt antaa tällaiselle sovellukselle mahdollisuuden! Latasin sovelluksen puhelimeen ja siihen täytyi aluksi syöttää omat perustiedot, aktiivisuustaso sekä tavoite (painonpudotus, lihasten kasvatus, terveyden seuranta ym.)  Tämän jälkeen sovellus laskee päivittäisen tavoitekalorimäärän vuorokaudessa, eri aterioilla sekä eriteltynä energiamäärät hiilihydraatteihin, proteiineihin ja rasvoihin. Tämän jälkeen ei muuta kuin merkkailemaan omia syömisiä ja liikkumisia 😊 Sovellus muistuttelee aterioiden merkitsemisestä sekä esim riittävästä veden juonnista. Sovelluksessa on myös erilaisia  reseptejä ja ruokavinkkejä, mitkä kyllä mielestäni olivat ehkä hieman atlantin toiselta puolelta. Sovelluksesta on myös saatavilla maksullinen PRO-versio, minkä edut jäivät hieman hämäräksi.

Sovelluksen helppokäyttöisyys yllätti! Sieltä löytyi todella kattava ruokatietokanta, syömiset ja juomiset  jopa valmistajan merkin mukaan sekä valmiita kokonaisuuksia/aterioita ja  paljon erilaisia liikuntalajeja/ -muotoja. Lisäksi aiemmin syötettyjä tietoja jäi muistiin, joten oli helppo lisäillä jatkossa päivittäisiä ruokia ja juomia.  Yllätyin myös siitä miten tämä sovellus aluksi koukutti! Oli tosi mielenkiintoista seurata kalorimääriä ja siitä mistä ne koostuvat. Sovellus myös loi pientä painetta kontrolloida kalorimääriä aluksi, mutta koska kalorimäärien kanssa ei ollut ongelmia niin aloin enemmänkin tarkkailla mistä energiat koostuvat. Hyvää tietoa ja analyysia omista ruokailutottumuksista huolimatta siitä, että tietoa ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvistä asioista on jo paljon ennestään.

Sovelluksesta löytyi kyllä myös paljon paranneltavaa. Ehdottomasti erikoisin puute oli mielestäni ,että päivän aterioita on vain kolme! (aamiainen, lounas ja illallinen) Loput syömiset ja juomiset vain yhden välipalat-otsikon alla. Päivän kalori- ym. jakaumasuositukset menee auttamatta ”väärin” sovelluksen mielestä, kun välipalat painottuu aivan liikaa. Varsinkin laihduttaessa suositushan on, että aterioita olisi tasaisesti pitkin päivää eli vähintään pitäisi olla iltapäivän välipalalle ja iltapalalle omat paikat! Lisäksi analyyseistä / päivän ruokailujen tarkemmista tiedoista puuttuvat tiedot vitamiineista ja hivenaineista (PRO-versiollakin), vaikka ne saa ruoka-aineiden tietoihin tallennettua ☹ Sovellus ei myöskään anna palautetta siitä miten tai mitä olet syönyt. Kunhan kaloritavoitteessa pysyy niin aina tulee kommenttina päivän päätteeksi ”Hyvää työtä” !

Aika nopeasti aterioiden ja aktiivisuuden merkkaaminen ylös alkoi tuntui vähän työläältä ja unohtui aluksi yhdeltä päivältä ja pikkuhiljaa useita päiviä jäi väliin. Edelleen liputan kyllä henkilökohtaisen ohjauksen ja valmennuksen puolesta, ja uskon sen olevan tehokkaampaa kun palaute tulee henkilökohtaisesti ja joku oikeasti seuraa, tarkkailee ja ohjaa sinua tavoitteeseen muutenkin kuin kaloreita laskemalla. Mutta jos ei ole juurikaan tietoa energiamääristä tai ei ole koskaan tarkemmin miettinyt omia ruokailutottumuksiaan tai elintapojaan, voi saada tällaisesta sovelluksesta paljon tietoa. En pitäisi kovinkaan huonona asiana varsinkin jos on esim. runsaasti ylipainoa ja tavoitteena terveellisempi elämä sekä painonpudotus. Mikä tahansa, mikä motivoi tavoitteeseen on hyväksi, oli se sitten sovellus tai toinen ihminen, koska ilman omaa sisäistä motivaatiota ei varmasti tule mitään!  Keinoja on monia ja toisilla toimii yhdet, toisilla toiset 😊 Oiva sovellus siis kun yhdistää muihin toimiin tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta yksistään en tähän turvautuis.

 

https://www.yazio.com/en

https://www.is.fi/laihdutus/art-2000005491532.html

 

 

 

Tehtävä 1. Hyvinvointiteknologia maailmalla / BeBionic käsiproteesi

Lähitulevaisuudessa jokseenkin kaikki ihmiskehon osat on mahdollista korvata bionisilla proteeseilla. Teknologian kehityksen myötä markkinoille ilmestyy jatkuvasti toinen toistaan kehittyneempiä proteeseja, jotka ovat ominaisuuksiltaan koko ajan lähempänä ihmisen alkuperäisen raajan tai elimen suorituskykyä. Proteesit ovat nykyään huomattavasti monipuolisempia ja mielekkäämpiä käyttää.  Työskentelen apuvälineiden parissa ja minua kiinnostaa mihin kaikkeen apuvälinein pystytään tulevaisuudessa. Kirjoittelen nyt huipputeknologisesta myoelektronisesta käsiproteesista, mitä kehitetään kokoajan vastaamaan yhä enemmän luonnollista käden anatomiaa ja toimintaa

Kehityksen huippua bionisten raajojen markkinoilla edustaa tällä hetkellä Englantilainen BeBionic, joka on kehittänyt ulkoisesti erehdyttävästi aitoa ihmisen kättä muistuttavan myoelektronisen proteesin. Kädestä on kehitelty jo useita eri versioita. Tämän bionisen käden voimat ja ketteryys eivät aivan vielä ole aidon ihmisen käden tasolla, mutta metallitölkki kädellä jo rutistuu mainiosti, eikä tarkkojenkaan motorististen tehtävien suorittaminen ole ongelma.

BeBionicin toiminta perustuu siihen, että käyttäjä antaa käskyn tietyille lihaksille, joiden kautta tekokäden sensorit ohjelmoivat tekokäden eri liikkeet. Kättä käytetään kontrolloidulla lihasten supistuksella. Liikeinformaation välitys aivoilta proteesille onnistuu mittaamalla lihassähkökäyrä erilaisilla ihon ja lihasten päälle, ihon alle lihaksien yhteyteen tai suoraan hermojen yhteyteen asetetuilla elektrodeilla. BeBionic kädessä  on 14 erilaista otetta ja asentoa. Jokaista sormea ohjataan yksittäisellä moottorilla, jonka avulla kädellä voi saada useita otteita.

BeBionic käden sanotaan siis olevan tämän hetken markkinoiden kehittynein tekokäsi ja sitä on kehitetty  mm. yhteistyössä  käden amputaation läpikäyneiden potilaiden kanssa. Englantilainen Nigel Ackland on yksi heistä. ”Käsi on erinomainen apu, mutta sen käyttö vaatii aktiivista ajattelemista. Liikkeet pitää miettiä tarkasti etukäteen ja se on joskus väsyttävää”, Ackland kertoo.

Nicky Ashwell puolestaan syntyi ilman oikeaa kättään. Hän on innokas liikunnan harrastaja ja aktiivinen elämäntyyli on hänen intohimonsa. Oikean käden puuttuminen vuoksi hän kuitenkin koki kuntoilun epämukavaksi ja hankalaksi. 26-vuotiaana Nicky sai Bebionic käden, mikä mahdollistaa hänen elämäntyylinsä ja kuntoilun paremmin.

Koneraajojen huima kehitys pistää miettimään, missä vaiheessa bionisten proteesien ominaisuudet ylittävät ihmisten aitojen raajojen vastaavat ominaisuudet. Ehkäpä jo muutaman kymmenen vuoden päästä näemme ensimmäiset teknologian avulla “parannellut” ihmiset, joiden fyysinen suorituskyky ylittää ”tavallisen” ihmisen suorituskyvyn? Nykyteknologian avulla on mahdollista rakentaa käsiproteesi joka liikeradoiltaan, voimaltaan ja hermotakaisinkytkennän osalta vastaa lähes täydellisesti aitoa ihmiskättä. Haasteena on vielä kokeiluasteella oleva teknologian taso sekä korkea hinta. Bebionicin hinnasta ei löydy kovinkaan paljon faktaa nettisivustoilta, mutta arviolta hinta pyörii 10000 euron paikkeilla.

 

http://armdynamics.com/pages/bebionic

http://bebionic.com/the_hand/patient_stories/nicky_ashwell/

http://docplayer.fi/23547964-Sahkotoimisten-kasiproteesien-nykyteknolo-gian-taso-the-current-state-of-art-of-electrically-powered-armprotheses-jiri-hiitola.html

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/06/robottikasi-toimii-kuin-ajatus

http://www.hilavitkutin.com/2010/05/25/bebionic-kasiproteesi-on-todennakoisesti-kehittynein-bioninen-raaja-markkinoilla/

 

 

 

 

 

 

 

Tehtävä 1. Hyvinvointiteknologia maailmalla / Somnox-tyyny

Somnox-robottityyny on keksintö uniongelmista kärsiville. Robottityynyn ajatuksena on saada uni nopeammin, nukkua pidempään sekä herätä virkeämpänä. Somnox on kehitetty Alankomaiden suurimmassa teknillisessä yliopistossa yhteistyössä uniasiantuntijoiden kanssa. Somnox auttaa nukahtamaan, eikä sitä panna pään alle tyynyksi, vaan se otetaan syliin unikaverin tavoin.

 

Robottityyny seuraa käyttäjänsä hengitystä sekä unta ja luo oman hengitysrytmin, jonka rauhalliseen tahtiin robottia syleilevä käyttäjä sitten alkaa hengittää ja lopulta nukahtaa. Somnoxin saa myös ääntelemään paijaavasti ja heijastamaan rauhoittavaa valoa. Tyyny sisältää ääniä mm. sydämen sykettä ja rauhoittavaa musiikkia, mutta siihen voi myös ladata musiikkia, jonka itse kokee rauhoittavaksi, jos laitteeseen valmiiksi ladattu ääni ei ole itselle mieluisa. Somnoxin voi asettaa myös herättäväksi laitteeksi ja herätyksenkin unikaveri tekee lempeästi.

Erilaisten tunnistimien avulla Somnox kerää jatkuvasti dataa nukkujan yöllisistä tavoista ja kehittää datan perusteella yksilöllisesti räätälöidyn uniohjelman. Älykäs robotti kerää tietoa ja oppii jatkuvasti parantamaan kykyään auttaa ihmistä nukahtamaan paremmin.

Somnox on saanut hyvän vastaanoton, ja laitteelle on perustettu Kickstarter-joukkorahoituskampanja. Kampanja on saavuttanut rahallisen tavoitteensa ja Somnox-tyynyjen arvioitu toimitus olisi lokakuussa 2018.

 

  • Ryhmä 4.

 

Lähteet:

https://www.digitaltrends.com/cool-tech/somnox-robotic-pillow/

https://www.youtube.com/watch?v=

https://meetsomnox.com/

https://sleepgadgets.io/somnox-sleep-robot/

https://tekniikanmaailma.fi/tassako-apu-unettomuuteen-pahkinanumuotoinen-robottityyny-sopeutuu-ihmisen-hengitysrytmiin/

 

Tehtävä 1. Hyvinvointiteknologia maailmalla / Älypiilolinssi

Läpinäkyvä älypiilolinssi sisältää elektrodeja, jotka on valmistettu venyvistä ja läpinäkyvistä metallisäiliöistä ja grafeenilevyistä. Grafeenilevy on ohutta atominpaksuista joustavaa levyä, joka takaa linssin erinomaisen istuvuuden ja käyttömukavuuden. Älypiilolinssin avulla on mahdollista tarkkailla silmänpainetta ja veren glukoosipitoisuutta kyynelnesteestä, joka hyödyttää etenkin diabetes- ja glaukoomapotilaita, jotka voivat seurata reaaliaikaisesti terveydentilaansa. Silmänpaineen mittaamisessa hyödynnetään linssin dialektrisia kerroksia, jotka reagoivat silmänpaineen muutoksiin muuttamalla paksuuttaan.  Dialektrisessa kerroksessa on sähköä johtamaton kerros, jossa on positiiviset ja negatiiviset varaukset. Linssiin rakennettu järjestelmä käyttää langatonta antennia lukemaan anturitietoja, joten erillistä virtalähdettä ei tarvita.

Vaikka linssin muoto muuttuisi esimerkiksi linssin laiton yhteydessä, toimintaperiaate ei vahingoitu. Myöskään kyynelnesteen koostumuksen muutoksen ei ole todettu vaikuttavan linssin toimivuuteen, turvallisuuteen eikä käyttömukavuuteen. Suurin hyöty linssistä saadaan silloin, kun se on jatkuvassa käytössä.

Älypiilolinssi luo turvallisuutta mm. diabeteksen hoidossa, kun linssiin liitetään esimerkiksi hälytysraja glukoosipitoisuuden ollessa liian korkea tai matala. Koska linssi mittaa jatkuvasti, mittauksia ei unohdu välistä. Koska älypiilolinssi on helppo käyttää, se tukee ihmisen omahoitoon sitoutumista ja mahdollistaa joustavamman elämän sekä auttaa pitämään sairautta paremmin tasapainossa.

Älypiilolinssi oli tarkoitus tuoda markkinoille v.2020, mutta tutkimustuloksissa on tullut vastaan ristiriitaista tietoa esim. siitä, miten ympäristön kosteus ja lämpötila vaikuttavat mittaustuloksiin. Tämän hetken yksi eniten mietinnässä olevista asioista linssin kehitystyössä on sen luotettavuus glukoosipitoisuuden mittaamisessa kyynelnesteessä. Tutkimustiedon valossa luotettavin tapa mitata glukoosipitoisuutta on kuitenkin verestä.

Tulevaisuus tuo todennäköisesti tullessaan biosensoristen laitteiden kehittelyä, joiden avulla voidaan diagnosoida ja hoitaa eri sairauksia. Älypiilolinssiäkin voitaisiin hyödyntää muiden terveysteknologisten laitteiden kanssa, ainakin kehitystyötä teknologian parissa tehdään kokoajan enenevissä määrin.

  • Ryhmä 4

 

Lähteet:
http://medicalfuturist.com/googles-amazing-digital-contact-lens-can-transform-diabetes-care/
https://labiotech.eu/contact-lens-glucose-diabetes/
https://phys.org/news/2017-05-smart-contact-lens-sensor-diabetic.html

Tehtävä 2. Arctic Connect kuvapääte

Toimiva kotihoito Lappiin -hankkeen myötä pilotoitiin kotona asumisen tueksi teknologisia mahdollisuuksia. Hankkeessa on ollut mukana yhtenä laitteena Arctic Connect kuvapääte. Virtuaalisilla kotikäynneillä voidaan seurata asiakkaan ruokailua, lääkkeiden ottamista ja yleistä vointia sekä jaksamista. Lääkehoidon ja terveydentilan arvioinnissa käytetään etämittalaitteita kuten verenpainemittaria. Mittaustulokset tallennetaan virtu.fi kansioon ja ovat sieltä ammattilaisten nähtävillä.

Kuvapuhelin joka tulee kotiin, on kosketusnäytöllinen noin 17-23” laite. Sitä käytetään pääasiassa koskettamalla kuvaruutua. Laite on ilmainen käyttäjälleen hankkeen keston ajan ja se sisältää 4G mobiililaajakaistayhteyden. Kotipääte mahdollistaa sovitut etäkäynnit kotihoidosta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta, internetin käytön sekä yhteydenpidon omaisiin ja läheisiin. Kuvapuhelinyhteyden avulla lääkärin, muistikoordinaattorin ja muiden ammattilaisten tuki voidaan tarvittaessa toteuttaa osittain virtuaalikäynneillä. Kotiin järjestetään myös fysioterapeutin sekä toimintaterapeutin etäkäynnit kuvapäätteen avulla tukemaan jo tehtyjä kotikäyntejä. Etänä voidaan toteuttaa yksilökuntoutusta esim. leikkausten jälkeisissä tehostetuissa kotikuntoutusjaksoissa.

        

Kuvapäätettä olen päässyt kokeilemaan puolisen vuotta työssäni. Käyttö on varsin helppoa, eikä laitteen perehdyttäminen toisille hoitajille ole vienyt paljoa aikaa. Kokemukset ovat olleet hyviä ja niiden avulla on pystytty vähentämään kotikäyntien määrää. Asiakkaan lääkkeiden ottaminen tai insuliinin pistäminen on voitu varmistaa teknologisen kuvapäätteen avulla. Insuliinin pistämisessä asiakas on voinut päätteen avulla näyttää oikean pistettävän yksikkömäärän ensin hoitajalle, jonka jälkeen sen vasta pistänyt sen siinä samalla. Laitteen käyttöä on etenkin etäalueella pitkien ajomatkojen vuoksi pidetty hyvänä apuna työhön. Lääkärin etävastaanotosta on myös positiivista kokemusta, jossa olen myös ollut itse mukana. Tämä on mahdollistanut asiakkaille tavan olla kotona vastaanoton ajan, eikä pitkiin matkoihin ole mennyt aikaa eikä voimavaroja. Toki usein hoitajan olo tällöin on kotona ollut kuitenkin tarpeen, jotta yhteydet on saatu kuntoon. Laitteissa on ollut jonkin verran teknisiä ongelmia. Opastusta ongelmatilanteisiin on kaivattu etenkin virka-aikojen ulkopuolella, mikä on ollut jonkin verran vielä ontuvaa. Asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista ja he ovat olleet motivoituneet sen käyttöön.

  • Mari Iivari, Ryhmä 4

 

Lähteet:

http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/materiaalit/130618-jarjesto-ja-seurakuntayhteistyo-rovaniemi/harju-lahja

http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/teknologia

 

 

 

 

 

Testissä FastRoi -HILKKA mobiili (Tehtävä 2)

HEI!

Tehtävässä kaksi (2) testasimme yhtenä hyvinvointiteknologian sovelluksena/tuotteena FastRoi:n HILKKA -sovellusta, jota pääsin henkilökohtaisesti käyttämään työssäni työvälineenä osana kotihoidon työntekijöiden työnjakamista ja töiden organisointia. Ennen tämän postauksen kirjoittamista, käytin HILKKA:a useamman viikon ajan työskennellessäni esimiestyössä.

FastRoi HILKKA -sovellus toimii tietokoneella, sekä matkapuhelimessa. Käytännössä HILKA:n käyttö työnorganisoinnin teknologiavälineenä toimii niin, että minä ”työnjakajana” jaan työt HILKKA -sovelluksen kautta tietokoneella, josta ne siirtyvät reaaliajassa hoitajien omiin matkapuhelimiin niin sanotuksi työlistaksi/asiakaskäyntilistaksi.

Image result for fastroi

HILKKA -sovelluksen käytöstä hyötyvät niin työntekijät, asiakkaat kuin organisaatiokin. Työntekijät hyötyvät HILKA:n käytöstä siitä näkökulmasta, että työt kulkevat kätevästi aina mukana reaaliajassa eivätkä ole enää ”vanhanaikasesti” vain paperilla. Tämä lisää myös tietoturvaa, koska puhelimet ovat aukaistavissa vain tietyillä salasanoilla – eikä niin sanottua väärin käsiin -joutumisvaaraa ole läsnä. Asiakkaille HILKA:n hyöty on ehkä mielestäni käytännön työssä pienin. Toki voidaan kuvitella, että asiakkaat hyötyvät siitä, että muutosten tekeminen esimerkiksi heidän käyntiensä aikatauluttaminen (esim. aikataulun muutos) onnistuu nopeasti. Organisaatio ja työyhteisö hyötyy HILKA:sta käytännön työn kannalta sekä taloudellisesta näkökulmasta. Sovelluksen avulla töitä voidaan kohdentaa tarkasti, sekä laskea mm. työntekijöiden kuormittavuusprosentteja. Tämä takaa tehokkaan ja tasa-arvoisen työn työntekijöiden kesken. Laajemmalti organisaation näkökulmasta uskon HILKA:n käytön lisäävän taloudellista tuottavuutta, koska työt saadaan kohdennettua tarkoin ja työlistoista tulee tehokkaita (=tuottavia yritykselle).  Haasteena voinee olla se, ettei numeroita prosentuaalisen kuormituksen suhteen aleta tuijottamaan ”liikaa” ja vaatimaan kaikilta yksilöiltä samanlaista suorituskykyä. Yksilölliset erot ja työhyvinvointi pitää pystyä turvaamaan jokaiselle työntekijälle, mutta en usko sen olevan ongelma organisaatioissa joissa työskentelee koulutetut ja työlleen motivoituneet esimiehet.  Kaiken kaikkiaan koen sovelluksen olevan hyvä työväline joka tehostaa ja helpottaa töiden jakamista, organisointia sekä töiden hahmottamista isommassa kokonaisuudessa. Lisäksi se on nykyaikaa!

Mitäpä jos internet kaatuu? Siksi me ainakin yksikössä joudumme edelleen turvautumaan myös paperilistoihin ns.”hätävarana” taataksemme jokaisen asiakkaan turvallisuuden. Sanoisin tämän olevan edelleen se suurin haaste, vaikka elämmekin jo teknologian aikakautta, on edelleen päiviä jolloin internet saattaa vain sanoa ”error”.

-Krista Maikkunen, Ryhmä 4

 

Lähdelinkit:

https://fastroi.fi/resurssit/blogi/sairaanhoitajaliiton-tutkimuksessa-hilkka-jarjestelma-oli-kayttajaystavallisin-yksityisella-sektorilla-ja-sosiaalihuollossa/

https://fastroi.fi/asiakastietojarjestelman-valinta-kotihoidossa

http://www.tiera.fi/palvelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/tiera-mobiili-kotihoito

 

 

 

Tehtävä 1. Hyvinvointiteknologia maailmalla / Fodmap-sovellus

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on yleinen vaiva, suomalaisilla sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä ja se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on monelle kiusallinen, mutta ei vaarallinen. Siihen ei liity vaikeita sairauksia, eikä se lyhennä elinikää. Vaikka IBS:ssään ei olekaan mitään parantavaa hoitoa, oikeanlaisen ruokavalion löytäminen ja sen noudattaminen auttaa todella paljon. Ärtyvästä suolesta kärsivien kannattaakin noudattaa Fodmap -ruokavaliota jossa vältellään ruoka-aineita, joissa on paljon imeytymättömiä hiilihydraatteja. Nuo imeytymättömät hiilihydraatit kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen, jossa niistä muodostuu kaasua, joka aiheuttaa IBS:stä kärsiville oireita.  Oireita aiheuttavia hiilihydraatteja ovat etenkin muutaman sokeriyksikön kokoiset fruktaanit, raffinoosi ja monet sokerialkoholit (ksylitoli, laktiloli, sorbitoli, mannitoli jne.). Näitä hiilihydraatteja kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi. Fodmap -lyhenne tulee sanoista Fermentable, Oligo-, Di, Mono-saccharides and Polyols. Näitä hiilihydraatteja on hyvin monissa kasvikunnan tuotteissa eikä niiden täydellinen välttäminen ole mahdollista eikä tarpeellista. Niiden vähentäminen ruokavalion muutoksin lievittää useimpien ärtyvästä suolesta kärsivän oireita.

Monash University Low FODMAP diet -sovellus on työkalu vatsavaivojen omahoitoon. Kahdeksan euroa näppärästä digitaalisesta apuvälineestä ei ole kohtuuton hinta ja sovelluksen saa sekä iPhoneen että Androidiin. Sen avulla voi muun muassa pitää ruokapäiväkirjaa, tehdä muistiinpanoja ja tallentaa reseptejä. Sovellus toimii personal trainerina vatsavaivojen hallinnassa.

Australialaisen Monash Universityn sovelluksen paras anti on mahdollisuus vilkaista lähes minkä tahansa ruoka-aineen Fodmap-pitoisuus vikkelästi. Ruoka-aineet on tosin osattava englanniksi – suomennettuna sovellusta ei saa. Kunkin ruoka-aineen koostumus selviää napauttamalla näyttöä ja eri ruokakategoriat on eritelty fiksusti, öljyistä marjoihin.

Liikennevalojaottelu on karkea mutta nopea tapa saada tuntumaa ruoka-aineiden koostumuksiin. Vihreällä merkittyjä voivat useimmat syödä huoletta, keltaisia on syytä nauttia maltilla ja punaisia ei suositella lainkaan. Sovellusta voi myös yksilöidä tallentamalla oman Fodmap-toleranssin tarkkuudella ”Low”, ”Medium” tai ”High”. Todella asiallinen Fodmap-appi, joka on teknisesti hyvin toteutettu.

* Ryhmä 4

 

Lähteet:

https://www.tervevatsa.fi/2015/11/22/uusi-fodmap-appi-fodmap-friendly/

https://alessirritablelife.com/monash-university-low-fodmap-diet-app/

https://www.youtube.com/watch?v=Z0fW0WyhHVA&feature=player_embedded

http://emusmaton.com/category/terveys/katsaus-monash-university-low-fodmap-diet-app.php

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00068

 

 

 

 

 

 

Hyvinvointiteknologian tehtävä 1. – osa 2 / haastattelu

Haastattelu:

Image result for playfloor

Ryhmämme haastatteli liikunnanopettajaa (Rahkala A.) , joka hyödyntää työssään digitaalista hyvinvointiteknologiaa liittyen lasten kasvatukseen ja koulutukseen. Hänen työpaikallaan käytetään täysin uudenlaista digitaalista liikuntapeliympäristöä, PlayFLooria. PlayFloor yhdistää videopelien visuaalisen maailman, musiikin ja yhteisöllisen liikunnan. PlayFloorissa on useita erilaisia digiliikuntapelejä vaihtuvissa ympäristöissä ja se sopii eri ikäisille lapsille/nuorille.

Tässä video havainnollistamaan PlayFloor -innovaatiota:

Rahkala: ”PlayFloor antaa mahdollisuuksia monipuoliseen tasapainon kehittämiseen. Se on aina oppilaiden saatavilla koulussamme ja sopii aivan kaikille – myös erityistä tukea tarvitseville oppilaille.”

”Aktiivisuus ja liikuntataitojen säännöllinen harjoittelu vahvistavat fyysisiä taitoja, keskittymiskykyä ja ajattelua. Kaikki, jotka sitä ovat kokeilleet ovat siitä pitäneet.”

”PlayFloorissa pisteiden kerääminen tuo lisämotivaatiota harjoitteluun. Miinuspuolena PlayFloorille on kallis hinta, mutta muuta moittimisen sanaa en kyseisestä teknologian keksinnöstä löydä.”

  • Ryhmä 4

 

Lähde:

Avoin haastattelu + https://www.playfloor.fi/

 

Tehtävä 1. Hyvinvointiteknologia maailmalla / Paro hoivarobotti

Paro on terapeuttinen hoivarobotti kuutin hahmossa. Se on sympaattinen ja sievä ja vastaa kosketukseen ja puheeseen liikkein ja äänin. Hoivarobotilla on suotuisa vaikutus ihmisiin jotka kärsivät ahdistuksesta, levottomuudesta tai dementiasta, tai joilla on sensomotorisia tai autistisia häiriöitä. Paro on myös osoittautunut sopivaksi lapsille, joilla on ADHD-oireita tai jotka ovat pitkäaikaihoidossa sairaalassa. Kuutti antaa iloa, hyvää oloa sekä empatian tunteita, tarvittaessa se  myös rauhoittaa ja rentouttaa. Hoivarobotti auttaa erityisesti sellaisia ihmisiä reagoimaan ja viestimään, joilla on vaikeuksia kommunikoida tai olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Paro stimuloi myös vaikeavammaisten ihmisten aisteja (snoezelen-terapia).

Paroa on kehitetty liki 20 vuoden ajan, ja se täyttää hoiva-apuvälineroboteille asetetut vaatimukset. Sen on alunperin suunnitellut Japanissa Tri Takanori Shibata dementiavanhusten hoitoon. Paro edistää hoitajansa viestintäkykyä, auttaa kommunikointitaitojen kehittymisessä ja kuntouttaa lyhytmuistia, mikä parantaa kokonaishoidon laatua. Robotin vai­ku­tuk­sia on tut­kit­tu mm. ai­vo­säh­kö­käy­rää tut­ki­mal­la. Tu­los­ten mu­kaan sään­nöl­li­ses­ti käy­tet­ty­nä kuutin hoi­vaa­mi­nen on las­ke­nut kor­ti­so­li­ta­so­ja ja myös eeg-mit­tauk­set näyt­tä­vät, et­tä vai­ku­tus on rau­hoit­ta­va. Le­vo­ton tai agg­res­sii­vi­nen muis­ti­sai­ras voi rau­hoit­tua, kun saa suloisen kuutin si­li­tet­tä­väk­seen. Kuutti antaa hoitajalleen askaretta, jolloin hän rentoutuu ja kokee läheisyyden tunnetta kuten snoezelen-terapiassakin. 

Euroopassa Paro on käytössä ainakin Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Saksassa, kuten myös Japanissa ja USA:ssa. Japanissa kuuttia käytettiin tsunamin uhrien terapiassa. Traumaattisen kokemuksen jälkeen robotin silittely rauhoitti ja antoi positiivisia tunnekokemuksia. The Danish Technological Institute (DTI) osallistuu Paron kehitystyöhön ja kouluttaa Euroopan maiden Paro-toimijat.

Paro on valittu kahdesti maailman terapeuttisimmaksi robotiksi Guinness World Recordsin toimesta. Suomessa hoivarobotti on jo käytössä mm. Havukosken vanhustenkeskuksessa, Helsingissä Kustaankartanossa ja Koskelassa sekä Oulun kaupungissa. Helsinkiläisessä päiväkoti Taikapirtissä on kuutti ollut testikäytössä, tavoitteena oli selvittää soveltuuko hoivarobotti varhaiskasvatuksen yksilö- ja pienryhmätoimintaan ja miten sitä voitaisiin siinä hyödyntää.

Teknologian ja etenkin robotiikan hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla on aiheena
monenlaisia mielipiteitä herättävä. Uskomme, että yhtenä syynä siihen ovat vahvat en-
nakkoluulot ja eettiset ristiriidat sitä kohtaan, että teknologisilla ratkaisuilla pyritään
säästämään työntekijäresursseja – näin toki osassa teknologiaa onkin. Ymmärrämme inhimillisyyttä arvostavana epäileväisyyden robotiikkaa kohtaan, mutta etenkin Paro-
kuuttirobotin kaltaisen sosiaalisen robotiikan näemme henkilökohtaisesti mahdollisuutena. Paron ei ole tarkoitus korvata ihmistä, vaan toimia vuorovaikutuksen apuvälineenä ihmisten välillä. Ja onhan kuutti äärettömän suloinen. 

~Ryhmä 4

 

Lähteet:

https://www.youtube.com/watch?time_continue=1&v=uFMenahpJtI

http://www.innohoiva.fi/tuote/paro-hyljerobotti/

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/623627-robottihylje-ui-paivakodin-arkeen-rauhoittaa-ruokahetket-ja-opettaa-hoivaa-lapsille

https://yle.fi/uutiset/3-7502518