Tehtävä 1./2. Hyvinvoititeknologiafirma MediMattress oy:n vierailu

Kävimme kollegojen kanssa tutustumassa Medimattress Oy:n toimitiloihin Helsingissä. Medimattress on vuonna 1996 perustettu suomalainen yritys, joka valmistaa ja myy tuotteita niin terveydenhuollon tarpeisiin kuin jokaisen itsehoitoon ja ergonomiaan. Päijät-Hämeen keskussairaalan Apuvälineykikkö on jo vuosien ajan tilannut firmasta matalan ja keskiriskin EcoWave viskoelastista painehaavapatjaa. Patja on tarkoitettu pitkäaikais-, kipu- ja liikuntarajoitteisille asiakkaille. Yritystä meille esitteli Lahden alueen edustaja, aluepäällikkö Päivikki Mikkonen-Kuutti, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti. Käynnillä meille esiteltiin painehaavapatjan valmistusprosessia vaihe vaiheelta.

Painehaava on yleinen kudoksen vaurio ja sen ehkäisyssä on tärkeää, että painehaavariski tiedostetaan ja jokaiselle asiakkaalle määritellään aktiivisesti painehaavariskipisteet esimerkiksi Braden lukituksella. Arviointia hyödyntäen tulee sitten valita ja käyttää jokaiselle asiakkaalle tarkoituksenmukaisia apuvälineitä. Suomessa painahaavojen aiheuttamat kustannukset ovat arviolta noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, joten painehaavojen ehkäisy olisi kustannustehokkaampaa kuin niiden hoito.

EkoWave on ns atidecubitus-patja joka on siis tarkoitettu matalan ja keskinkertaisen painehaavariskin asiakkaille. Sen painoraja on 0-150kg, joten se soveltuu myös lapsille, minkä vuoksi sitä olemmekin paljon käyttäneet. Pitkäaikaissairailla lapsilla on toki painehaavariski, mutta patjan avulla tuetaan myös vanhempien jaksamista, kun lapsen yöuni rauhoittuu eikä tarvitse ihan niin usein käydä hänen asentoaan sängyssä vaihtamassa. Vaikka EkoWave patja on ns lämpömuovautuva jolloin se jakaa kehon pintapaineen tasaisemmin ehkäisten puutumista ja painehaavojen muodostumista ja  vähentää näin asennon vaihtamisen tarvetta, ei hyvää asentohoitoa voida kuitenkaan koskaan unohtaa ja jättää täysin väliin.

EkoWave patja on 13cm paksu ja se muodostuu kahdesta kerroksesta (5cm PU-geelivaahtoa ja 8cm tukivaahtoa). Patjassa on hygieniapäällinen, joka on likaa hylkivä ja läpäisemätön. Patjasta on olemassa ns. standardimitat, mutta sitä saa tilattua lähes millä mitoilla tahansa. Patjat valmistetaan Helsingin yksikössä, jossa eri materiaalia olevat kerrokset liimataan toisiinsa ja valmistetaan päällinen.

Oli mielenkiintoista nähdä patjan valmistusprosessi ja saada esittelyä, muutenkin MediMatressin muista tuotteista ja toiminnasta. Kiitos!

http://www.medimattress.fi/yritys-i-8.html

 

Tehtävä 1. Glukoosisensorointi Dexcom G5 CGM-mobile järjestelmällä

Diabetesta eli sokeritautia sairastaa Suomessa noin 4000 lasta. Diabetes johtuu lapsilla yleensä haiman insuliinin tuotannon sammumisesta eli kyseessä on tyypin 1 diabetes. Diabeteksen syynä ovat perinnölliset tekijät ja virusinfektiot, mutta syntymekanismi on vielä epäselvä eikä sen ilmaantumisen ehkäisemiseksi ole keinoja. Lasten diabeteksen hoito muodostuu insuliinipistoksista ja ruokavaliohoidosta ja insuliinin anto ohjelmoidaan lapsen koon ja harrastusten mukaisesti. Diabeteksen hoito on nykyisin kehittynyttä ja diabeetikkolapsen elämä on varsin normaalia ilman suuria rajoituksia.

Monet nykyajan teknologiat ovat helpottaneet insuliinin hoitoa, esimerkiksi insuliinikynät ja insuliinipumput mahdollistavat lapsilla joustavan insuliinin annostelun. Myös veren glukoosia voidaan nykyään seurata elektronisilla sensoreilla, joista esimerkiksi Dexcom G5 on yksi. Diabeteksen hoidossa verensokerin eli veriplasman glukoosiarvon mittaaminen on välttämätöntä. Ilman sitä on vaikea tietää miten paljon insuliinia pistetään ja pitääkö syödä välipalaa. Ykköstyypin diabeetikot mittaavat verensokeria yleensä 4-10 kertaa päivässä. Glukoosisensoroinnilla saadaan huomattavasti tarkempaa tietoa verensokerin käyttäytymisestä kuin yksittäisillä verensokerimittauksilla. Omasensoroinnin lisääntyessä poliklinikkasensorointien tarve on vähentynyt. Näissä Glukoosisensoroinneissa on kyse kudosglukoosin ei veren glukoosin mittauksesta, joten verensokerin muutokset voivat näkyä niissä pienellä viiveellä.

Dexcom 5 mittari antaa jatkuvaa tietoa glukoosiarvosta, ei vain hetkellistä tietoa. Se näyttää glukoositason, sen muuttumissuunnan sekä nopeuden. Sormenpäästä otettavia jatkuvia verinäytteitä ei tarvita, mittarin kalibrointiin tarvitaan päivässä kaksi sormenpää mittausta. Dexcom G5 mobile seuraa henkilön glukoosiarvoja mobiililla CGM-alustalla ja se on etäkäyttöinen. Järjestelmä on hyväksytty vähintään 2 vuotiaiden lasten ja sitä vanhempien käyttöön. Dexcom G5 mobile CGM käyttää Bluetooth teknologiaa mikä mahdollistaa tietojen etätarkastelun yhteensopivalla älylaitteella. Mittaustiedot voi jakaa maksimissaan viidelle muulle henkilölle. Näin esim vanhemmat voivat päivän aikana rauhassa tarkkailla omasta puhelimestaan lapsensa glukoosiarvoja.

Dexcom G5 järjestelmässä ihon alle asetetaan pieni anturi, joka mittaa glukoosiarvoja. Sensori asetetaan, joko vatsan tai pakaralihasten alueelle. Sensorin käyttöikä on 7 vuorokautta, jonka jälkeen se pitää vaihtaa uuteen ja uuteen paikkaan iholla. Anturin päälle kiinnitetään lähetin, joka lähettää tiedot langattomasti vastaanottimeen tai älylaitteeseen jossa on asennettuna Dexcom G5 Mobile-sovellus. Lähettimen vaihtoväli on kolme kuukautta. Dexcomin sovellus älypuhelimille löytyy App Storesta tai Google Playsta. Omalla mobiililaitteella on helppo seurata glukoosiarvoja, ovatko ne liian korkeat, matalat vai rajojen puitteissa. Liian korkeista tai matalista arvoista saa hälytyksen suoraan omaan mobiililaitteeseen. Mobiililaitteen avulla voidaan myös jäljittää tapahtumat, jotka vaikuttavat glukoosiarvoihin. Järjestelmään voidaan syöttää yksityiskohtaistakin tietoa päiväntapahtumista, jolloin voidaan seurata miten eri toiminnot vaikuttavat glukoosipitoisuuteen päivän aikana.

https://m.youtube.com/watch?v=ox1tXz3Ok5U

Sensorointi on huomattavasti kalliimpaa kuin perinteinen verensokerien mittaaminen, toisaalta sen avulla päästään helpommin hoitotasapainoon, saavutetaan normoglykemia ja voidaan välttyä hankalilta hypoglykemioilta. Omakustanteisena Dexcom G5 järjestelmän hinta on noin 1370€/3kk. Omasensorointien  avulla voidaan kuitenkin vähentää yömittauksia ja lapset hyötyvät juuri hälyttävistä järjestelmistä, jollainen Dexcom G5 on. Esimerkiksi TaYSissa Dexcom G5 järjestelmää käytetään omasensoroinnissa pistoshoidossa olevilla lapsilla. Laitteen saamiseen on tarkat kriteerit, joten niitä ei automaattisesti luovuteta kaikille diabeetikoille.

On hienoa, että Suomeenkin rantautuu tällaista hoitoteknologiaa, joka on tarvitsijoiden saatavilla julkisen terveydenhuollon kautta. Erilaisten lehtiartikkeleiden ja postausten mukaan näitä vaan ei ymmärtääkseni riitä kaikille vaikka halukkaita käyttäjiä olisi. Suomessa on myös epätasa-arvoa eri sairaanhoitopiirien välillä ja niitä lainataan käyttöön eri kriteereillä ja luovutusperusteilla. Tärkeää olisi saada meidät suomalaiset terveydenhuollossa kaikki samalle viivalle ja yhtäläisillä oikeuksilla riippumatta siitä missä satumme asumaan. Toki valinnanvapauden myötä on mahdollista hakeutua diabeteksen hoitoon sairaanhoitopiiriin, jossa hoitoa toteutetaan mykyaikaisemmilla menetelmillä.

Lisätietoja

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00774

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056

https://www.tays.fi/download/noname/%7B84B6D289-261C-4CAF-9C85-E9466D7B53ED%7D/14106

http://www.dexcom.com/fi-FI?gclid=EAlalQobChMlyO7ky-vl3AIVy6iaCh1NCQ0pEAAYASAAEgJWFfD_BwE

https://diabeteslehti.diabetes.fi/blog/category/hoito/hoitoteknologia

https://ykkostyypit.fi/dexcom-g5/

 

Tehtävä 2. Hoitoteknologiapalvelun arviointi: Nispa takaisinsoittopalvelu

Kuvahaun tulos haulle nispa takaisinsoittopalvelu

Terveydenhuollossa on viimeisten vuosien aikana otettu runsaasti käyttöön erilaista uutta teknologiaa josta osa on tarkoitettu asiakaspalvelukäyttöön. Hoitotakuulainsäädännön myötä mm. puhelinpalveluiden merkitys on korostunut ja useissa terveydenhuollon organisaatioissa on otettu käyttöön takaisinsoittojärjestelmiä. Niiden tarkoituksena on helpottaa puhelinruuhkan hallintaa, tehostaa toimintaa ja taata asiakkaille varmempi ja helpompi yhteydensaanti.

Myös meillä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän Alueellisessa Apuvälinekeskuksessa otettiin 30.5.2018 käyttöön Nispa-takaisinsoittojärjestelmä. Käytön aloitti tuolloin Lahden apuvälineyksikkö, jossa on alueemme suurimmat asiakasvolyymit. Tarkoitus on laajentaa käyttöä myöhemmin koko yhtymän apuvälinelainaamoihin. Olemme nyt siis käyttäneet takaisinsoitto järjestelmää reilu kaksi kuukautta ja palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää niin asiakkailta kuin ammattilaisilta.

Lahden Apuvälineyksikössä meillä oli aikaisemmin käytössä puhelinaika kaikkina muina arkipäivinä paitsi torstaina kello 8-10, jolloin asiakkaat pystyivät soittamaan yhteen puhelinnumeroon, muina aikoina numerossa oli vastaaja johon ei ollut tarkoitus jättää soittopyyntöjä, vaikka niin usein kävikin. Nyt Nispan aikana asiakkaat voivat soittaa samaan apuvälinelainaamon numeroon, takaisinsoittopalvelu on käytössä arkisin kello 8-12 ja muin aikoina kuuluu viesti, jossa kehotetaan soittamaan soittoaikana uudelleen.

Käytännössä Nispan kanssa toimitaan niin, että asiakkaan puhelut soittoaikana ohjautuvat suoraan automaattiseen vastauspalveluun jolloin asiakas kuulee äänitetyn tiedotteen jossa ilmoitetaan, että asiakas on soittanut Lahden apuvälineyksikköön ja että soitamme takaisin viimeistään 2:n vuorokauden sisällä, asiakkaalla on mahdollisuus jättää viesti. Soittopyyntö ja asiakkaan puhelinnumero tallentuvat järjestelmään automaattisesti. Nispan vastausvuorossa oleva apuvälinetyöntekijä näkee kaikki soittopyynnöt työasemallaan kun on ensin kirjautunut järjestelmään erillisillä tunnuksilla. Järjestelmän kautta voidaan kuunnella asiakkaan jättämä viesti ja soittaa asiakkaalle takaisin, jolloin soittopyyntö kuittaantuu käsitellyksi työasemalla.

Näin Automaattinen Vastauspalvelu toimii

Tällä hetkellä aina yhdellä työntekijällä on ollut ns. Nispa-vuoro, jolloin hän hoitaa kyseisen päivän soittojen kuittaamisen. Soittoja on tullut tähän mennessä vähimmillään 15 ja enimmillään 40 kpl/ vuorokausi ja tähän asti niihin on pystytty vastaamaan vielä saman päivän aikana.
Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin käyttökokemukset ovat olleet lähes pelkästään positiivisia. Työntekijän näkökulmasta takaisinsoittopalvelu antaa rauhan palvella jokaista asiakasta kerrallaan, rauhassa ja häiriöttä loppuun asti, kun ei tarvitse miettiä jonossa odottavia ja yrittää vastata soittoaikana mahdollisimman moneen puheluun. Ruuhkaisimpina päivinä kun soittoja on tullut se 40 kappaletta, niiden korkea määrä on toki yllättänyt ja takaisinsoittoon on saattanut mennä yhdeltä työntekijältä koko päivä. Silti pidämme tätä palvelua parempana entiseen verrattuna.
Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun heille oikein soitetaan takaisin ja he saavat rauhassa esittää asiansa ja tulevat kuulluksi. Osa ei kyllä luota teknologiaan ja soittaa vastaajapalveluun kolme neljäkin kertaa. Nispassa tämä on kuitenkin onneksi ratkaistu niin, että järjestelmä tunnistaa numerot ja listalla alkavat samasta numerosta tulleet puhelut näkyä samalla värillä (eri numeroilla on eri värit) lisäksi samasta numerosta tulleet yhteydenotot pystyy kuittaamaan yhdellä puhelulla. Jotkut asiakkaat ovat antaneet negatiivista palautetta siitä, että eivät ehdi vastata takaisin soittoon kun puhelu jo katkeaa. Tämä on ratkaistu niin, että takaisinsoiton pituutta 30 sekunnin hälytysajasta lisättiin minuuttiin ja yhteydenottoa yritetään aina kaksi kertaa peräkkäin ja vielä myöhemmin uudestaan, jos asiakas ei kuitenkaan kolmella yrittämällä vastaa soittopyyntö kuitataan pois.
Ongelmaksi on nyt nähty lisäksi myös se, että jos asiakkaalla on esimerkiksi kiireellinen apuvälineen huollon tarve ja asia pitäisi saada mahdollisimman nopeasti hoidettua, he eivät voi luottaa siihen että takaisinsoitto tapahtuu samana päivänä, koska viestissäkin luvataan yhteydenotto ”viimeistään kahden vuorokauden sisällä”. Niinpä monet hermostuksissaan soittavat myös muihin apuvälinelainaamoihin, joissa Nispa ei vielä ole käytössä, tai keskukseen joka sitten saattaa yhdistää puhelut apuvälinetyöntekijöiden henkilökohtaisiin numeroihin. Tämä on ongelma, joka meidän täytyy ratkaista ennen takaisinsoittopalvelun laajempaa käyttöönottoa. Myös se miten saisimme alueella toimimaan vain yhden keskitetyn palvelunumeron apuvälinepalveluihin vaatii suunnittelua ja pohdintaa.
Kaikenkaikkiaan Nispan käyttöönotto on tuonut minusta Lahden apuvälineyksikön palveluihin lisää laatua ja luotettavuutta paremman tavoitettavuuden muodossa. Järjestelmästä on myös mahdollisuus tarvittaessa saada ”ulos” raportteja esimerkiksi soittomääristä ja vasteajoista eli kuinka nopeasti soittopyyntöihin on pystytty vastaamaan, joten palveluiden laatua arvioitaessa takaisinsoittojärjestelmästä saadaan siihenkin arvioitavia ja mitattavia muuttujia lisää.
Lisätietoa

 

Tehtävä 1. Hövding helmet- turvaa kuumallakin kelillä

Airbag collarKesälomat alkavat hiljalleen olla ohitse, mutta ennätyksellisen kuuma kesä vain jatkuu. Työmatkapyöräily on lisännyt suosiotaan. Pyöräilykypärä on tällaisilla helteillä kovin kuuma, lyttää hiukset ja näyttääkin typerältä. Silti turvallisuudesta pyöräillessä tulisi huolehtia – liian monta surullista esimerkkiä nähneenä ja kuulleena tiedän sen vallan hyvin. Suomessahan pyöräilykypärän käyttöä suositellaan Tieliikennelain 90 pykälässä, mutta kypärän käyttö ei ole siis pakollista. Tieliikennelakia ollaan uudistamassa ja suosituspykälä on jäämässä uudesta laista ja mm. Aivovammaliiton mielestä tämä on huono asia, koska kypärä tutkitusti suojaa pyöräilijää onnettomuustilanteissa. Kypärän käyttöhän on Suomessa lisääntynyt valtavasti, vuonna 2014 41% pyöräilijöistä käytti kypärää, kun vuonna 1990 kypärää käytti vain 4% pyöräilijöistä.

Pyöräilypärä-asia nousi viime viikolla esiin, myös työpaikkamme kahvihuone kes-kustelussa, jolloin kollega kaivoi puhelimestaan esiin kesän Tukholman reissulla nappaamansa kuvan. Siinä Tukholman keskustassa useampikin pyöräilijä polki ilman kypärää hiukset hyvässä ojennuksessa jokin kauluri kaulassaan. Kollega oli ajatellut, että kalurissa lienee pillillä imettävissä olevaa viilentävää energiajuomaa tms, kunnes oli törmännyt mainostauluun jossa mainostettiin Hövding-”kypärää”, polkupyöräilijän airbagia. Tällainen kypärä oli minulle täysin vieras, mutta varsin tervetullut idea ja siltä istumalta päätin ottaa mokomasta kapistuksesta vähän selvää…

Hövding-kypärä on kehitetty Ruotsissa jo vuonna 2005, ja se on ollut markkinoilla vuodesta 2011. Sitä myydään ainakin 17 maassa, myös Suomessa. Kypärä kiinnitetään pyöräilijän kaulaan ja aktivoidaan vetoketjun vetimessä olevasta kytkimestä, jolloin muutama led-valo alkaa vilkkua. Jos pyöräilijä kaatuu kypärä pomppaa esiin kun anturit aistivat poikkeavan liikkeen. Kypärä laukeaa todella nopeasti 0,1 sekunnissa ja huputtaa pyöräilijän pään, mutta ei kasvoja. Tämä kaikki ehtii siis tapahtua ennen ilmalennon päättymistä ja mahdollista pään katuun iskeytymistä. Raporttien mukaan Hövding onkin suojannut pyöräilijää jo 1300 onnettomuudessa ja ruotsalaisen vakuutusyhtiö Folksamin v. 2012 tekemän testien mukaan se vaimentaa iskua kolme kertaa paremmin kuin yksikään muu kypärä ja se suojaa myös niskaa ja kaulaa mitä tavallinen pyöräilykypärä ei tee.

https://www.youtube.com/watch?v=ikYFfxpu3I0

Vuoteen 2018 mennessä Hövdingiä on myyty 90000 kappaletta. Siitä on nyt saatavilla kehittyneempi 2.0 versio. Suomessa Hövdingiä en ole liikkeissä nähnyt, netissä sitä myy ainakin Verkkokauppa.com ja Sportamore, kypärän hinta on noin 250€. Värinä näyttää olevan ihan perus musta ja kokoja kolme S, M ja L. Sivustoilla näkyy että kypärää on saatavana myös kuvioiduilla kuoseilla. Jos Hövding-kypärä laukeaa se pitää uusia, lauennut kypärä kestää useamman iskun, mutta tyhjenee ja menee käyttökelvottomaksi kuvailujen mukaan melko nopeasti. Tässä hyvä hyvinvointiteknologian innovaatio turhamaisuus ja turvallisuus huomioituna.

Tukka tanassa siis töihin 🙂

Lisätietoa

https://hovding.com/

https://en.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6vding

http://www.eurekamagazine.co.uk/design-engineering-features/technology/many-cyclists-are-rejecting-cycling-helmets-but-hovding-is-using-sensors-to-provide-a-different-solution/173335/

https://europa.eu/investeu/projects/airbag-helmet-cyclists_fi

https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/turvatyyny-kyparassa-nain-laukeaa-pyorailijan-airbag/

https://tekniikanmaailma.fi/turvatyyny-polkupyorailijoille/

https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tutkimukset/2015_kyparaselvitys.pdf

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267

 

 

 

Tehtävä 1.2 Haastattelu

Haastattelemani Lasse Haataja työskentelee Neagen Oy -nimisessä ohjelmistotalossa ( http://www.neagen.com ) tuotepäällikkönä, vastuualueena kuva-arkistosovellukset.
Käytännön työtä hän tekee kohtalaisen laaja-alaisesti kuva-arkisto-ohjelmiston ja muiden tuotteiden suunnittelussa, määrittelyssä, ohjelmoinnissa, asennuksessa, konfiguroinnissa, ylläpidossa, käyttäjätuessa ja ongelmatilanteiden selvittelyssä.
> Mitä kehitätte/valmistatte/tuotatte?
Valmistamme useita ohjelmistoja terveydenhuollon tarpeisiin, pääpainoalueena radiologian tuotannonohjaus (RIS) ja siihen liittyvät integraatiot sekä lääketieteellisen DICOM-standardimuotoisen kuvantamis- ja mittaustutkimustiedon (kuva-aineistot kuten esim. CT-, MR-, röntgen- ja digikuvat, sähköisessä muodossa olevat EKG-datat, leikkaussali-, endoskopia- ja muut videot) arkistointiin (PACS), hallintaan, välitykseen (teleradiologiset tutkimusten siirrot) ja diagnostiseen katseluun.
Lisäksi useita komponentteja muihin järjestelmiin liittymiseen (esim. potilastietojärjestelmät, väestörekisteri, muiden organisaatioiden vastaavat kuva-arkisto ja -siirtojärjestelmät, kansalliset potilastieto- ja kuva-aineistoarkistot KANTA ja KVARKKI jne) ja olemassaolevan ei-DICOM-muotoisen kuvadatan (esim. normaalit digikuvat JPEG -muodossa tai muiden standardien mukaan tuotettu EKG-data) muuttamiseen DICOM-standardin mukaiseen muotoon.
>Millaisia teknologiasovelluksia käytätte? Mitä laitteita nämä vaativat?
Pääasiassa itse kehittämiämme ohjelmistoja, joissa toki käytetään useita vapaasti saatavilla olevia (open source) sekä kaupallisia ohjelmistokirjastoja. Näissä laitealustana ovat normaalit palvelintietokoneet ja/tai niiden päällä ajettavat virtuaalipalvelimet. Videon käsittelyssä käytetään lisäksi eri valmistajien tuottamia videodatan välitys- ja muuntopalvelimia (enkooderit, dekooderit, transkooderit), videokameroita, endoskooppeja ja näyttöjä. Radiologien työasemissa käytetään lisäksi radiologiseen näyttöön tarkoitettuja kalibroitavia tarkkkuusnäyttöjä.
Lisäksi esim. digitaalisten patologian mikroskooppikuvien automaattisessa analysoinnissa koneoppimismenetelmillä tarvitaan useita apusuorittimia (GPU) sisältäviä kiihdytinkortteja.
> Ketä/Mitä tuote /sovellus auttaa/helpottaa?
Työnkulun ja tutkimusdatan hallintaa ja arkistointia, esim. tallentamalla eri tutkimusdatat yhteen arkistoon yhdessä standardin mukaisessa muodossa säästytään usean eri järjestelmän hankinnan, hallinnan ja ylläpidon mukanaan tuomilta ongelmilta ja kustannuksilta ja mahdollistetaan tutkimusdatan siirto eri organisaatioiden välillä.
> Sovellusta käyttävät; Radiologian hoitajat (esim. ajanvaraus), radiologit (kuvien katselu), kuva-arkistojen ylläpitäjät (kuvien siirto eri organisaatioihin potilassiirtojen ja konsultaatioiden yhteydessä ym, virheellisten potilastietomerkintöjen korjaus), leikkaussalihenkilökunta (endoskopiavideoiden tallennus), patologit (patologisten mikroskooppikuvien katselu ja automaattinen luokittelu), sydänlääkärit (EKG-datan katselu), kliinikot (tutkimusaineistojen yhteneväinen saatavuus) jne.
>Mitä SOTE-uudistus ”tekee” teknologialle tulevaisuudessa? Teidän työyhteisössä ja tulevaisuudessa.
Toistaiseksi käytännön vaikutus on jokapäiväisessä työssä liittynyt enimmäkseen organisaatiotietojen muutokseen, esim. kuvadatojen leimauksiin uusilla organisaatiokoodeilla ja käyttöliittymissä näkyvien nimien vaihtamiseen (JokuSHP -> UusiSOTE) ja myös jossain määrin käytössä olevien järjestelmien elämiseen aiemmin eri paikallisten toimijoiden järjestelmien yhdistymisen muodossa.
>Mistä koulutuksesta/opinnoista on ollut hyötyä omalla alallasi työskentelyssä?
Suurin hyöty on ollut työssä oppimisesta ja harrastuksien myötä hankituista ohjelmointitaidoista. Koulussa opituista taidoista hyödyllisimpiä olleet englanti, matematiikka sekä nyt jo kaiketi historiaa olevat konekirjoitustunnit, kymmensormijärjestelmällä sujuu koodin ja sähköpostien kirjoittaminen nopeammin.

Hyvinvointiteknologia, tehtävä 2

Focus aktiivisuusranneke rannekello

Mittaa sykkeen ranteesta, askel- ja matka- ja kalorinkulutusmittaus,soitto- ja viesti-ilmoitukset ja miten levollisesti tai levottomasti olet yön nukkkunut ja lisäksi herätys. Ja unohtamatta normaali kellon toimintoja.Tarvitsee toimiakseen niin sanotun älypuhelimen iPhone tai Android. Toimii sellaisten älypuhelinten kanssa ja tablettien kanssa, joilla on Bluetooth 4.0 yhteys, ja käytössä joko Android 4.3 tai myöhäisempi versio, tai iOS 6.0 tai myöhäisempi versio.

 

Focus aktiivisuusranneke rannekello

Arvioni aktiivisuusrannekkeesta

Aktiivisuusranneke seuraa aktiivisuuttasi, kuten askelmäärääsi, etäisyyttä ja kulutettuja kaloreita. Se näyttää kellonajan ja päivämäärän. Ja synkronoi tiedot automaattisesti puhelimesi/tabletin kanssa Bluetooth avulla. Rannekello on helppokäyttöinen ja miellyttävä käyttää ranteessa. Mielestäni myös muotoilu on onnistunut, selkeälinjainen ja ei jää kiinni ympäristöön, ei ole teräviä kulmia. Laite on ollut käytössäni useamman viikon ja tulosten luotettavuudesta en ole täysin vakuuttunut, erityisesti yöunien osalta. Mielestäni kello soveltuu sellaiselle, joka on aloittelemassa liikkumista ja haluaa jollain tavalla seurata menestymistään liikkumisen/aktiivisuun suhteen. Mittaa käyttäjän arkiliikkumista. Jos on aktiivisempi liikkuja ja päättänyt muuttaa elintapojaan, suosittelisin suoraan hankkimaan luotettavan sykemittarin.

Aktiivisuusranneke mittaa vireystasoa ja unta. Esimerkiksi unen kokonaisaikaa ja unen syvyyttä. Laite ei ole reagoinut, jos olen yöllä noussut esimerkiksi ylös. Kello on silloin ilmoittanut minun olevan unessa. Lisäksi verrattuna polarin gps-sykemittariin, tämä rannekello ei näytä juostessa eikä kävellessä luotettavia matkamääriä. Näistä voi lukea kuningaskuluttajan sivuilta, joissa on testattu erilaisia aktiivisuusrannekelloja keskenään samalla matkalla, ja askelten lukumäärässä on ollut huomattavia eroja.(Kuningaskuluttaja 2016,1).

Laite myös ilmottaa jos sinulle tuli puhelu tai tekstiviesti. Lisäksi kello värillä ilmoitti, että olet ollut paikoillasi liian kauan. Oma mielenkiintoni liittyi tähän syvän unen mittaamiseen vuorokaudessa. Siihen tarvitaan kyllä luotettavampi laite, mutta kyllä se antoi kuitenkin jotain suuntaa. Ranneke ei toiminut kaikkina öinä, vaikka sen lataustaso oli maksimissaan. Lisäksi kokeilin rannekkeen käyttöä nilkassa, josta laite mittasi heikosti. Työssäni en kyennyt laitetta jatkuvasti ranteessa käyttämään, joten halusin sen vuoksi kokeilla miten laite toimisi nilkasta mittaamalla. Aktiivisuusrannekkeen haitaksi sanoisin hinnan, melkein samalla rahalla voi hankkia jo luotettavamman sykemittarin käyttöönsä.

Liitteet

Kuningaskuluttaja. (2026). Askelmäärissä heittoa eri aktiivisuusrannekkeissa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/29/askelmaarissa-heittoa-eri-aktiivisuusrannekkeissa

 

 

 

 

 

 

 

Hyvinvointiteknologia tehtävä1

Informaatioteknologian käyttö on laajentunut yhä useammille elämän osa-alueille. Teknologia on oleellinen ja erottamaton osa arkeamme ja sen toimintoja, ettemme välttämättä edes huomaa käyttävämme sitä ja olevamme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Liikuntateknologiaan kohdistuu suuria odotuksia ja yksittäiset käyttäjät toivovat siltä tukea ja hauskuutta omaan harrastukseensa. Yhteiskunnan tasolla se nähdään yhtenä ratkaisuna suomalaista kansanterveyttä uhkaavan fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. Liikuntateknologian käyttö on osa käyttäjyyden kokonaisuutta.  Voimakkaimmin liikuntateknologian käyttöön vaikuttaa käyttäjän oma liikuntasuhde, mitä vakavammin ja suoritussuuntaununeemmin liikuntaan suhtaudutaan, sitä yleisempää on liikuntateknologian käyttö. (Moilanen 2017, 1-2.)

Liikuntateknologialla tarkoitetaan kaikkia sellaisia digitaalisia, informaatioteknologiaan perustuvia kokonaisuuksia, joiden avulla voidaan mitata,
tallentaa, analysoida liikuntaan ja muuhun fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää
dataa sekä jalostaa sitä käyttäjän tarpeiden mukaisesti.
Liikuntateknologiatuotteen kokonaisuus voi sisältää paitsi jonkin fyysisen
laitteen, niin myös monenlaisia ohjelmistoja ja digitaalisia palveluja. Liikuntateknologian käytöllä voidaan ilmentää halua olla kunnon kansalainen eli toimia niin, ettei oma saamattomuus aiheuta haittaa yhteiskunnalle.  (Moilanen 2017, 19.)

Teknologia opettajan apuna. Käytettävällä teknologian muodolla ei ole merkitystä. Käytössä voivat olla koulun omat vanhat läppärit, uudet iPadit tai oppilaiden omat laitteet. Teknologian tarve syntyy opettajan tarpeesta saada enemmän aikaa henkilökohtaiselle oppilaskontaktille. Näitä menetelmiä hyödyntäen opettaja saa lisää aikaa ohjata niitä, jotka tarvitsevat enemmän opettajan aikaa tai tekevät harjoitetta, jossa opettajan läsnäolo on tarpeen vaikka turvallisuussyistä. (Uef 2016, 2.)

Luokka voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen osa oppilaista toteuttaa esimerkiksi lihaskuntoharjoitteita jonkin appisovelluksen ohjaamana ja toinen osa oppilaista toteuttaa joatain opettajan tarkempaa huomiota vaativaa esimerkiksi puolivoltin kehittelyä. Opettaja kykenee keskittymään pienempään oppilasryhmään kerrallaan ja kykenee tehokkaammin ohjaamaan ja suorittamaan arvioita yksittäisen oppilaan tasolla. (Uef 2016, 2.) Seuraavasta linkistä löytyy erilaisia sovelluksia. http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/appseja-ja-sovelluksia

”Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa. Uutta teknologiaa hyödyntävässä liikunnan oppimisympäristössä tapahtuva opetus voisi omalta osaltaan innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja kasvamaan aktiivisiksi elämäntapaliikkujiksi. ” (Rautomäki 2016, 3.)

Lähteet

Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. file:///C:/Users/jaana/Downloads/Moilanen_Panu_screen.pdf.

Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/11/tiedote-2017-11-30-07-47-54-240077.

Rautomäki, A-M. (2013). Teknologia ja liikunnanopetus oppimisympäristöhankkeissa. Aktiivisuushanke. http://liikkuvakoulu.vlu.fi/filebank/480 Pikatreffit_1_Rautomaki_AM_Liikuntateknologia.pdf

Uef. (2016). Liikunta ja ops 2016(/FI/WEB/ALYALIIKUNTAAN). http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/teknologia-liikunnanopetuksessa.