Video of a Digital Health Case for Homecare testing

Terveyssalkku on samalla tietokone, joka lähettää reaaliaikaisesti kotona tehdyt mittaustiedot potilaan omaan portaaliin. Terveydenhuollon henkilökunta pääsee katsomaan yksittäistiedot sekä niistä kootut raportit. Kotona tehdyt mittaukset rutiinikäyntien yhteydessä voivat säästää sekä potilaan, omaisen ja terveydenhuollon henkilökunnan aikaa ja vähentää kuljetuskustannuksia. Kotona tehdyt mittaukset kuvastavat myös paremmin potilaan normaalia tilannetta kotiolosuhteissa.  Oheisessa videossa näytetään terveyssalkun toimintaa kotikäynnillä.

Terveyssalkku

Käyttökokeilun aikana viime keväänä nousi mieleen joitakin asioita. Kovamuovinen salkku on liukas talvipakkasilla ja akun kesto on huomattavasti lyhyempi laukun ollessa kylmässä. Potilaan tiedot lähtevät erilliseen potilaskohtaiseen portaaliin, josta pitäisi tehdä integraatiot potilastietojärjestelmään. Salkun toiminnot ovat selkeitä, ohjeet tulevat aina näytölle, ohjeet ovat tällä hetkellä englannin kielisiä. Liitoskohdat kaapeleille ovat hieman hankalasti laukun takana alhaalla, paneeli voisi olla mieluummin laukun kyljessä vaikkapa läpän alla. Salkkuun mukaan toivoisi myös suoraa videoyhteysmahdollisuutta hoitavaan lääkäriin, jos olisi jotain akuuttia kysyttävää tai jos lääkäri haluaisi olla etäyhteydellä mukana kotikäynnillä.

Yksi isompi kysymys nousi esiin sydänfilmin ottoa kokeiltaessa – tällä hetkellä elektrodit ja kiinnikkeet ovat vanhan tavan mukaisia. Elektrodien kiinnittämiseen kuluu jonkin verran aikaa – sydänfilmin ottamiseen voisi löytyä jo jokin uudempikin tapa vähemmillä ja nopemmilla kiinnikkeillä. Eli nykykäytännön mukainen teknologia on liitetty salkkuun, mutta miten salkku mahtaisi toimia uudistetuilla mobiilivarusteilla?

Sen lisäksi että mittaukset on helppo tehdä kotona kustannustehokkaasti, auttaa kotimittaus selvittämään esim. sekavan vanhuksen tilannetta heti kotona (usein syynä on virtsatieinfektio tai alentunut hapetus, korkea verenpaine tai sydämen rytmihäiriö). Kotimittaukset tukevat myös ikäihmisen itsensä mahdollisesti tekemiä mittauksia kotona ja palaute kannustaa itsestä huolehtimiseen.

Tällä hetkellä salkulla ei vielä liene EU-standardien mukaista käyttölupaa terveydenhuollon laitteena. Mielenkiintoista olisi, jos ”kylän terveyskioskissa” tai kotona voisi tehdä mittauksia maallikkoavustajien kanssa – tällä hetkellä Suomen lainsäädännön mukaan mittauksia saa tehdä vain terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilöstö, ei maallikot (Valvira). Tulevaisuudessa tämäkin mahdollisesti tullee muuttumaan ennen pitkää – onhan erilaisen terveystiedon keruu omalla kännykällä mahdollista jo nyt, miksi sitten naapurin ikäihmistä ei voisi auttaa näissä itse tehtävissä mittauksissa tai terveyskioskityyppisesti?

Kirjoittajat ja video: Kärjä-Lahdensuu, Tiina ja Invenius, Virpi

 

 

 

KAIKU HEALTH

KAIKU HEALTH –

DIGITAALINEN ETÄSEURANTA POTILAAN JA TERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN VÄLILLÄ

Digitaalinen yhteys potilaan ja terveydenhuollon henkilökunnan välillä on parantanut potilaan voinnin ajantasaista seurantaa, lisää potilaan turvallisuuden tunnetta ja antaa organisaatiolle luotettavaa tietoa jatkuvasti potilaan voinnista. Tekoäly analysoi oireita ja antaa hälytteitä tarvittaessa henkilökunnalle ja voi antaa potilaalle itselleen suosituksia omahoitokeinoista tavanomaisemmissa vaivoissa.  Suomessa kehitetty Kaiku Health    sovellus on käytössä Euroopassa viidessä eri maassa ja sitä  käyttää yli 30 huippusairaalaa. Jo yli 70 000 potilasta (18 v. – 93 v.) on käyttänyt sovellusta hoitojensa aikana sekä niiden jälkiseurannassa. (Virtanen, 2018.)

KaikuHealth sai alkunsa vuonna 2012 Aalto yliopiston tuotekehityskurssilla. Yrityksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja Lauri Sippola kertoo yrityksen toiminnan alusta:”Lähdimme tutkimaan sitä, millä tavalla potilaita voisi nostaa aktiiviseen rooliin hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Haastattelimme laajasti eri terveydenhuollon asiantuntijoita, ja huomasimme, että ennen kaikkea syövän hoidossa strukturoitu seuranta ja hyvä yhteydenpito potilaan ja terveydenhuoltohenkilökunnan välillä on tärkeää.” 

Kaikun tuotepäällikkö ja toinen perustajajäsen Henri Virtanen  kertoo, että yritys on alusta asti panostanut tuotteen laatuun, arvon tuottoon ja asiakaslähtöisyyteen – he kehittivät sovellusta yhdessä terveydenhuollon henkilökunnan ja potilaiden kanssa. ”Lisäksi tarvittiin rohkeutta tarttua puhelimeen ja soittaa mahdollisille yhteistyökumppaneille, mm. suurimpaan sveitsiläiseen syöpäsairaalaan”, jatkaa Virtanen.

Sovellus tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan yhteydenpitoon, oireiden raportointiin ja ohjeiden antoon. Potilaan kirjatessa oireitansa sovellukseen heti niiden ilmaannuttua saadaan parempaa tietoa potilaan voinnista kuin perinteisellä tavalla potilaan kertoessa voinnistaan lääkärikäyntien aikana (kuva alla): 

Kaiku Health – asiakkaan liittymä. Etäpalvelu on lähipalvelua – asiointi rauhassa kotona, silloin kun itselle sopii.

Kaiku Health; Tekoäly analysoi raportoituja oireita ja se voi antaa hälytteitä oireista tai suosituksia itsehoidosta tavanomaisiin vaivoihin.

Sovelluksen avulla potilas ja henkilökunta  voivat pitää yhteyttä toisiinsa potilaan kirjauduttua joko tabletillaan, tietokoneellaan tai älypuhelimellaan TSL-suojatulla yhteydellä. Potilas voi lähettää vaikka yöllä mieltään askarruttavan kysymyksen ja saa siihen vastauksen myöhemmin. Terveydenhuollon henkilökunta saa tietoa potilaan itsensä raportoimista oireista ja tunnistaa intensiivisempää seurantaa tarvitsevat potilaat. Kerätyn datan myötä potilaan hoitosuunnitelmaa pystytään päivittämään.  Sovellus toimii potilaan tukena syöpähoito-jen aikana sekä niiden päätyttyä jälkiseurannassa.

”Yhteenvetoja hoitojaksoista voidaan tehdä joko potilaskohtaisesti tai organisaatio-kohtaisesti (kaikki potilaat), jolloin pystytään seuraamaan hoitojen tehoa ja vaikuttavuutta ja siten seurata ja parantaa yksikön hoidon vaikuttavuutta”, Virtanen toteaa.

Mitä potilas pitää sovelluksessa tärkeänä?

Ohessa on linkki potilaan tarinaan, jossa on haastateltu eturauhassyöpähoidot saanutta Marttia.

Digitaalinen seuranta helpottaa oireista kertomista ja vähentää tarvetta soitella klinikalle. Potilaat kertovat yleisen hyvinvointinsa ja turvallisuudentunteensa lisääntyneen sekä yhteydenpidon henkilökuntaan helpottuneen Kaiku Health seurannan myötä. Potilaat ovat erittäin sitoutuneita Kaiku seurantaan ja oireidensa raportointiin”, kertoo Virtanen.

Virtasen mukaan Suomi on digitaalisten palveluiden kehittämisessä ennakkoluuloton ja eturintamassa ”Ruotsi on jo pitkään panostanut laatuun, vaikuttavuuteen ja mittaamiseen, mutta Suomessa ehkä juuri ennakkoluulottomuus on ponnahduttanut Suomen sovelluskehittäjät mukaan eturintamaan”, toteaa Virtanen. Hollanti on Virtasen kokemuksen mukaan yksi sellainen maa, jossa kehitystä tapahtuu nopeasti ja josta kannattaa oppia ja mahdollisesti löytää yhteistyökumppaneita.

Sippola alleviivaa yhteistyön tärkeyttä. ”Ennen kaikkea Suomessa on tärkeää avata mahdollisuuksia startupeille ja yrityksille tehdä yhteistyöprojekteja terveydenhuollon yksiköiden kanssa. Kun siihen tarjotaan mahdollisuuksia, niin syntyy loistavia tuloksellisia projekteja ja yrityksiä myös maailmalle vietäväksi”, hän summaa. Eri yliopistosairaaloiden yhteyteen onkin syntynyt erilaisia yksiköitä tuotekehitystyötä ja -testausta varten – nyt onkin mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea uutta lähitulevaisuudessa Suomessa syntyy. Ennen kaikkea harvaan asutulla alueella odotetaan näitä uusia etäpalvelumahdollisuuksia – etäpalvelu on lähipalveluiden yksi uusi muoto, mukavasti kotona, aikaa ja matkakuluja säästäen.

Seuraavassa vastattain valmistunut video, jossa Kaiku Health:n sveitsiläinen asiakas kertoo Kaikun käytöstä:

Lähteet:

Virtanen, Henri, puhelinhaastattelu 13.8.2018, Kaiku Health Oy.

Kykkänen, Noora, sähköposti ja materiaalit 8.8.2018, Kaiku Health Oy.

Sippola, Lauri haastattelu Health Capital Helsingin blogissa, elokuu 2016.

https://kaikuhealth.com/applications/

Blogin kirjoittajat: YAMK-opiskelijat Invenius Virpi ja Kärjä-Lahdensuu Tiina.

 

 

Digitaalisista palveluista helppoutta arkeen?

Perheenjäsenellä oli ärhäkkää ihottumaa perjantaina Itä-Lapin harvaan asutulla alueella, eikä lääkäriaikaa olisi saanut kuin vasta maanantaille. Etsiskelin verkosta erilaisia digipalveluita ja löysin kahden täysin kotimaisen yrityksen sovellukset, joissa ajanvaraus onnistuisi heti. Mielikuvissa oli nettilääkäri-tyyppinen etävastaanottotapahtuma, jossa olisi voinut tietokoneen ruudulla keskustella lääkärin kanssa ja näyttää ihottumaa. Tämä mielikuva videolääkäripalvelusta taitaa olla jo vanhaa teknologiaa…

Lääkärikeskus Aava tarjosi runsaan valikoiman eri alojen erikoislääkäreitä ja ihotautilääkärille olisi saanut etävastaanottoajan samana iltapäivänä. Palvelu tapahtuisi puhelimitse. Omat henkilötiedot ja puhelinnumero täytyy käydä syöttämässä verkossa omien tietojen sivuille. (https://palvelut.aava.fi/iav/fi/ajanvaraus) Asiakkaana erikoislääkärien saatavilla olo on tärkeää, silloin kun vaiva on selkeästi erikoislääkärin alaisuuteen kuuluvaa. Yleensä terveysongelma tulee äkkinäisesti ja siihen haluaisi apua nopeasti, ettei vaiva pahene.

Toinen etälääkärin vastaanottosovellus oli Pihlajalinnan etälääkäri. Pihlajalinnalla on käytössään myös lukuisa määrä erikoislääkäreitä. Etävastaanottoa varten täytyi ladata erillinen sovellus (Google Play / Android-puhelimet tai App Store / I phone). (https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/etalaakari?gclid =EAIaIQobChMIuI-N27bB3AIVV6maCh2vCwfjEAAYASAAEgJbm_D_BwE)

Ensimmäinen vaihtoehto houkutteli, mutta kun perheen jäseneni kokeili etälääkärisovellusta, eli latasi sovelluksen ja avasi sen, olikin sovelluksessa suoraan jo keskustelu käynnissä vastaanottohenkilön kanssa, joka kysyi vaivaa. Sovellukseen piti ottaa seuraavaksi valokuva Kela-kortista. Kuvasimme ihottumaa tekstailemalla kännykällä ja heti tulikin jo viesti, että odottakaa hetki, niin ihotautilääkäri tulee linjoille. Lääkärin pyynnöstä otin valokuvan kännykällä ihottuma-alueesta ja hetken kuluttua putkahti ehdotus lääkityksestä ja E-resepti tuli valmiiksi. Tähän meni kokonaisuudessaan aikaa noin 15 minuuttia (sovelluksen lataaminen, Kela-kortin valokuva, ihottumaongelman ja mahdollisten lääkeallergioiden selvittely, valokuva ihottumasta, lääkärin vastaanotto, E-resepti).

Nyt meillä oli siis resepti ärhäkkään ihottumaan, mutta lähin apteekki on reilun tunnin ajomatkan päässä ja se ehtisi mennä kiinni ennen kuin sinne pääsemme. No, eipä muuta kuin selvittelemään verkkoapteekkivaihtoehtoja. Lisäksi alitajuntaan oli jäänyt kuva kaupassa olevasta apteekin noutolokerikosta – piti oikein soittaa sinne lähiapteekkiin ja kysyä, olenko nähnyt vain unta vai onko heillä oikeasti lääkkeiden noutopiste olemassa Sodankylässä ruokakaupassa? Olivat siis vastikään saaneet lukollisen lääkkeiden noutolokerikon kaupan tiloihin. Puhelimessa apteekin kanssa meni vain pari minuuttia, kun farmaseutti E-reseptillä kävi katsomassa lääkkeen ja antoi ohjeet lääkkeeseen liittyen sekä ohjeet, kuinka lääkkeen saa haettua kaupan palvelupisteestä.  Kännykkään tuli koodi, jolla tietyn lokeron sai auki, lokeron sisällä oli paperipussissa lääkkeet ja lasku. Kuljetuksen olisi saanut myös kotiin postin kotikuljetuksella, mutta se ei toimi viikonloppuisin. (https://www.sodankylanapteekki.fi/) Kaupasta ostimme samalla puuttuvat ruokatavarat ja apteekin laskun maksoin kotona nettipankissa. Ja kaikki tämä hoitui muutaman tunnin kuluessa ihottuman toteamisesta, mukavasti kotona ja lääkekin saatiin aloitettua samana iltana, kun kävimme rauhassa kauppareissulla. Nopeaa, asiantuntevaa ja stressitöntä!

Lähteet:

https://palvelut.aava.fi/iav/fi/ajanvaraus

https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/etalaakari?gclid =EAIaIQobChMIuI-N27bB3AIVV6maCh2vCwfjEAAYASAAEgJbm_D_BwE

https://www.sodankylanapteekki.fi/

Hyvinvointisovellusten kokeilu/NTC ja tinnituksen hallinta sovellus

Parhaillaan opiskelemaani hyvinvointiteknologian opintojaksoon (kesä 2018) sisältyy yhtenä tehtävänä kokeilla jotain hyvinvointiteknologian sovellusta ja kirjoittaa siitä tänne blogiin käyttäjäkokemuksia.

Liikuntaharjoitus aplikaatio

Valitsin kokeiluun NTC (Nike training) -liikunta aplikaation, jossa on valmiina harjoitusohjelmia erilaisiin liikuntatreeneihin. Aplikaatio löytyy osoitteesta: https://www.nike.com/fi/en_gb/c/nike-plus/training-app?ref=https%253A%252F%252Fwww.google.fi%252F.

Tutustuin alustavasti aplikaatioon, joka vaikutti mielenkiintoiselle. Päästäkseen alkuun, käyttäjän on ladattava älylaitteelleen sovellus, jonka jälkeen luotava tili sekä syötettävä itseään ja liikuntatottumuksiaan vastaavat tiedot sovellukseen. Näiden perusteella aplikaatio luo käyttäjälle henkilökohtaisen treeniohjelma kokonaisuuden. Treeniohjelmat vaihtelevat ajallisesti pituudeltaan riippuen siitä, harjoitetaanko lihaskuntoa vai kestävyyttä. Jokainen treeniohjelma kertoo sanallisesti ja näyttää kuvaruudulla kolmiuloitteisen piirretyn henkilön tekevän harjoitusliikkeitä. Kokeilin sovellusta iPhone-älypuhelimellani.

Ongelmana vain tämän aplikaation käytössä oli se, että harjoitteiden tekemiselle täytyy löytyä aika ja paikka. Minulle sellaista ei tullut, koska sairastelin paljon kevään ja kesän aikana pitkäkestoisia nuhakuumeita. Sairasteluni vuoksi en päässyt aloittamaan treeniohjelmaa. Pystyin ainoastaan tekemään omia viikoittain toistuvia kehonhuolto harjoitteitani, joita sain lisättyä kyllä aplikaatioon ylimääräisinä harjoitteina. Päätin siirtää tämän aplikaation kokeilua myöhemmäksi, joten tässä blogissa aplikaatioon en enää palaa. Seuraavassa kuitenkin kuvakaappauksia aplikaation kokeilusta.

 

Hyvinvointiaplikaatio rentoutumiseen ja huomion suuntaamiseen toisaalle

Tilalle valitsin toisenlaisen hyvinvointisovelluksen ReSound Relief-tinnituksen hallinta aplikaation, joka löytyy seuraavasta: https://www.resound.com/fi-fi/hearing-aids/apps/relief. Tinnituksella tarkoitetaan korvien soimista/korvissa kuultavia erilaisia tai samanlaisena toistuvia ääniä, joiden taajuusalue ja voimakkuus sekä esiintyvyys vaihtelevat. Yleensä kuultava ääni on vinkunaa tai kohinaa, joka tavallisimmin johtuu sisäkorvan sisäkarvasolujen vaurioitumisesta (esim. melualtistuksen seurauksena). Kuulo on useimmiten tuolloin kuitenkin normaali. (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00281.) Eikä näin ollen tinnitusta poteva ole välttämättä kuulokojeen käyttäjä, joka tässä lisähuomiona mainittakoon.  Tinnitus ilmenee ja voimistuu yleensä hiljaisessa ääniympäristössä. Tinnituksen aiheuttamaa haittaa, voidaan yrittää helpottaa erilaisilla äänillä. Eli toisin sanoen suunnataan huomio pois korvien soimisesta ja peitetään se jollakin ulkoisella äänellä.

Tämän sovelluksen tarkoitus itselleni oli lisätä rentoutumista ja nukahtamista, ei siis käyttää tinnituksen helpottamisen hoitona. Sovelluksessa on valittavissa erilaisia rentouttavia ääniä äänikirjaston omaisesti. Kuunneltavat äänet ovat pitkälti luonnonääniä, kuten tuulta, sadetta, tulta ja erilaisten eläinten ääniä. Itseäni kiehtoi tehdä omia äänimaisemia, joihin sovellus mahdollistaa ja kuunnella sitten juuri ennen nukahtamista omassa vuoteessa. Kieltämättä näillä luomillani äänimaisemilla pääsin juuri sillä hetkellä kaipaamiini paikkoihin – merenrannalle nuotion ääreen taikka syvälle veden siniseen syleilyyn tai pimenevään Välimeren iltaan. Uni saapui yllättäen kuunneltuani näitä äänimaisemia

 

 

Sovellus tarjoaa paljon muutakin; sieltä löytyy vinkkejä hyvään uneen sekä rentoutumiseen, vaikkapa mielikuvaharjoitteiden tai syvähengitysohjeiden myötä. Aplikaatiossa on myös mahdollista pitää kirjaa vaikkapa omista tinnitusoireistaan ja harjoitteiden etenemisestä. Aplikaatista on luettavissa (ReSound GN:n sponsoroima) melko tuore artikkeli osoitteessa: https://www.audiologyonline.com/articles/resound-relief-comprehensive-tool-for-20353

Olen nyt käyttänyt tinnitus-aplikaatiota kolmen kuukauden ajan ja aion käyttää sitä jatkossakin ennen nukahtamista ja yleensäkin rentoutumiseen. Niin helppoa on sovelluksen käyttö, että se kulkee mukana kaikkialle, minne käyttäjän älykännykkä ja kännykkään yhteydessä olevat laitteetkin (kuten iPad) kulkeutuvat. Sovelluksen saa ladattua ilmaisena sovelluskaupasta iPhonelle, joka on itselläni käytössä.

Mikäli helteiden piinaamana uni ei tahdo tulla, niin vinkkaan kokeilemaan tätä sovellusta. Tällä huomion saa vietyä itselle mieluisiin asioihin, vaikkapa viileään veden ääreen taikka tunturin tuuliin =)

 

Kirjoittaja: Virpi Invenius

 

Lähteet:

https://www.nike.com/fi/en_gb/c/nike-plus/training-app?ref=https%253A%252F%252Fwww.google.fi%252F

https://www.resound.com/fi-fi/hearing-aids/apps/relief

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00281

https://www.audiologyonline.com/articles/resound-relief-comprehensive-tool-for-20353

Hyvinvointiteknologia maailmalla (Ryhmä7,Teht.1.1)

Puettava sensoriikka on mielenkiintoinen aihealue ja esillä enenevissä määrin myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Tällaisen käyttäjän henkilökohtaisia mittauksia tekevien laitteiden tallentama data voi antaa hyvinkin kattavia tietoja käyttäjästä ja tämän hyvinvoinnista. Tässä artikkelissa tarkastellaan puettavaa sensorikkaa yleisesti ja varsin pintaraapaisuna, sekä sen tämän hetkistä tilannetta maailmalla.

Parhaillaan on käynnissä kansainvälisenä yhteistyönä toteutettava SENDoc-hanke, jossa yhteistyökumppanit tulevat Iso-Britanniasta, Pohjois-Irlannista, Suomesta ja Ruotsista. Hankkeessa halutaan selvittää, että onko puettavasta sensoriikasta apua ikääntyneiden palveluihin (/http:/sendoc.interreg-npa.eu/). Hankkeen pääaiheena on kuntoutus ja siinä aktiviteetit, kuten liikkumiskyky, tasapaino ja uni. Arviointia olisi mitä ilmeisemmin tarkoitus tehdä kuntoutujan kuntoutussairaala-jaksoilla ja myös arjessa etäyhteyksillä. Ikääntyville lihaskunnon ja tasapainon ylläpitäminen on  erittäin tärkeää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja voisi kuvitella, että palautteen saaminen puettavan sensoriikan avulla voisi lisätä mielenkiintoa ja ymmärrystä oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Puettavaa sensoriikkaa ovat esimerkiksi rannekkeet ja sormukset. Käyttäjän päälle pukemissa laitteissa on sensorit, jotka mittaavaa vaikkapa ihon lämpöä, kosteutta, verenkierron- ja elimistön muita toimintoja.  Suomalainen Oura-sormus mittaa kattavasti kehon toimintoja eri tavoin, muun muassa sykettä ja lämpötilaa,   kehon stressitasoja, arjen kuormittavuutta ja unen laatua. Sormuksen keräämiä tietoja voi hyödyntää omassa arjessaan muun muassa unen laadun arvioimiseen ja treeneissä lihaskunnon kehittymisen seuraamiseen sekä niistä palautumisen maksimoimiseksi.

Maailmalla on testattu monia sensoreita ja niiden herkkyyksiä, mutta ongelmana on se että testaukset on tehty vain pienillä aineistoilla esim. kuntoutuksen saralla yksittäisillä ihmisillä. Näin ollen puettavan sensoriteknologian käyttöönottoon on suhtauduttava hyvin varauksellisesti. Laitteiden kehitystyö ja tarve on lähtenyt pääasiassa kuntoilijoiden ja urheilijoiden tarpeiden näkökulmasta. SENDoc-Hankkeen myötä on tarkoitus saada terveystaloudellista näyttöä siitä, millaista lisäarvoa ja tietoa puettavasta teknologiasta saadaan muun muassa kuntoutuksen suhteen.SENDoc-hankkeesta kerrotaan, että siinä on läpikäyty yli 200 tieteellistä julkaisua puettavaan sensoriikkaan liittyen. (Alamäki 2018.)

Urheilun piiristä löytyy hauska nyt paljon esillä ollut esimerkki älyjalkapallosta, joka kerää erilaisin sensorein dataa pelin aikaisista tapahtumista ja auttaa jalkapalloilijaa yltämään yhä parempiin suorituksiin. Valitettavasti älypallon käyttöönotossa on tullut viivästymää, koska sen testaus- ja kehitystyöt jatkuvat edelleen.

LÄHTEET:

sendoc.interreg-npa.eu

DigiSote EAmmattilainen valmennus 17.5-18, Joensuu. Senior Lecturer Alamäki, A. Karelian ammattikorkeakoulusta.

https://ouraring

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alyvaate_huolehtii_kayttajastaan

Venäjän MM-kisojen virallinen ottelupallo on Telstar18. Adidas on valmistanut kisapallot vuodesta 1970. Kuva: Wikimedia CommonsKuva lähteestä: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alyvaate_huolehtii_kayttajastaan