Saamenkieliset hyvinvointipalvelut

Birgenveahkki – Saamelaisten hyvinvointi

– Ovatko teknologia, yhdenvertaisuus ja palveluiden saatavuus vain sanoja hankkeiden tavoitteissa?

(Kuvalähde: Saradutkan 2018)

SÁRA – Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus: hyvinvointipalvelut osallisuuden vahvistamisessa – hankkeessa selvitetään valtakunnallisesti saamelaisten palvelutilanne ja tarkastellaan, miten omakieliset ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut voivat lisätä saamelaisten yhdenvertaisuutta ja työmarkkinaosallisuutta. (Saradutkan 2018).

Elämme lappilaista arkea kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa yksi keskeinen kehittämishanke on saamenkieliset palvelut. Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen yksi laatukriteereistä on asiakaslähtöisyys. Erityisesti saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on parannettavaa. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvien Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa saamenkielisten hyvinvointipalveluiden saatavuus omalla äidinkielellä on vaihtelevaa. Tässä blogissa pohdimme, millaista hyvinvointipalvelua saamenkieltä käyttävät saavat ja millaisia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja saamenkielellä on saatavilla sekä mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet?

(Kuvalähde: Yle 2018)

Klikkaappa ensin tänne: https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/

… Ja sitten takaisin blogin pariin…

Alkuun on kerrottava yksi olennainen seikka itsestämme; emme ole saamelaisia – olemme lappilaisia opiskelijoita, jotka haluavat tuoda esille asioita, joita tulisi huomioida kehitettäessä ja tuotettaessa saamenkielisiä hyvinvointiteknologian palveluita – yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

SAAMELAISKULTTUURI JA SAAMEN KIELET

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja heidän asemaa on vahvistettu myös Suomen perustuslaissa. Suomessa saamelaisia on reilut 10 000, joista kotiseutualueella 3 404. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluu Enontekiön, Inarin, Utsjoen kunnat sekä lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Inarin kunnassa asuu eniten saamelaisia ja kunnassa käytetään kaikkia kolmea saamen kieltä (inarinsaame, pohjoissaame sekä koltansaame.) Enontekiöllä ja Utsjoella käytetyin saamen kieli on pohjoissaame. Utsjoki on saamelaisenemmistöinen kunta. Saamelaiskulttuuriin kuuluu merkittävänä osana saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinne sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily sekä metsästys. Näiden elinkeinojen harjoittaminen on saamelaisille elämäntapa. Saamelaiset arvostavat kasvokkain kohtaamista ja tuntemista. (Lehtola & Ruotsala 2017.)

Saamenkielilaki (1086/2003 1 §) velvoittaa valtiota ja kuntia sekä tulevaisuudessa maakuntia huolehtimaan saamenkielisten palveluiden saatavuudesta. Saamenkielilaista huolimatta saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin toteutuvat edelleenkin varsin satunnaisesti vaikka lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia aktiivisesti, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat. Saamelaisten täytyy edelleen vaatia omakielisiä palveluja. Paraikaa suunnitteilla olevan kunnallisten palveluiden syvällinen rakennemuutos haastaa  hyvinvointipalveluiden tuottamisen ja yhdenvertaisuusvaatimusten mukaisen kehittämisen. Kehittämisessä tulisi huomioida saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset erityistarpeet. Korostettuna lähtökohtana palvelurakenneuudistuksessa on lähipalveluiden turvaaminen.

E-HYVINVOINTIPALVELUT

(Kuvalähde: Laurea 2018)

E-hyvinvointipalvelut (e-palvelut) tuotetaan viestintä- ja tietotekniikkaa hyödyntämällä, ja voidaan myös puhua internetperustaisista palveluista ja/ tai sähköisistä palveluista. Erilaisten sähköisten palveluiden kehittäminen on Suomessa monien kuntien tavoitteena, mutta asiakkaan ja asiantuntijan välistä virtuaaliyhteyttä on käytössä kuitenkin vähän. Mistä se johtuu? Puuttuuko yhteensopivat laitteet, ohjelmat vai toimintamallit? Onko asiakkailla ja asiantuntijoilla valmiuksia käyttää virtuaalista teknologiaa? Puuttuuko yhteinen kieli?

Heikkilä, Laiti-Hedemäki & Pohjola (2013) tutkimuksen mukaan saamelaisten suurimpana syynä internetin käyttämättömyyteen on taitojen puute; noin 37 % vastaajista ei osaa käyttää internetiä ja 16 % tarvitsee internetin käytössä tukea. Etenkin maaseudulla iäkkäämmät ihmiset kokevat internetin käytön edelleen itselleen vieraaksi. Voidaanko ikäihmisiltä vaatia atk-taitojen hallintaa?

Aika huimia lukuja, kun mietitään tulevaisuuden näkymiä ja esimerkiksi saamenkielisille ikäihmisille kotiin tuotettavia digitalisoituja palveluita? Internet- ja mobiiliyhteyksien kautta kaikilla tulisi kuitenkin olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää internetperustaisia palveluita. Valitettavaa kuitenkin on, ettei näin ole kaikkialla Lapin harvaan asutulla maaseudulla. Miten sitten turvata palvelujen saanti? Ensiavuksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja osallistamista –  kyläyhteisöjen yhdessä kunnan tai kolmannen sektorin kanssa järjestettäviä ensiapuluonteisia virtuaalisen kansalaistaidon kursseja ja tiedottamista saamenkielisistä palveluntarjoajista!

BIRGENVEAHKKI- SAAMELAISTEN HYVINVOINTI

Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjattu merkittävä tavoite digitalisoida julkiset palvelut pysäyttää pohtimaan, miten tavoite toteutetaan niin, että eriarvoisuus vähenee ja yhdenvertainen palveluiden saatavuus omalla äidinkielellä paranee saamelaisten kotiseutualueella, jossa harvaan asuttu maaseutu pitkine etäisyyksineen tuo mukanaan myös tietoliikenneyhteyksiin omat haasteensa. Toinen mielenkiintoinen kysymys on, miten saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden saatavuus? Saamenkielistä ammattihenkilöstöä ei ole riittävästi tarjolla luoden kuntiin merkittävät rekrytoinnin haasteet. Lapin (2018) opinnäytetyössä tulee esiin, että saamenkieliseen koulutukseen panostamalla ja rajayhteistyötä hyödyntämällä voidaan vastata saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen. Kuinka paljon heitä todellisuudessa on? Lapin (2018) opinnäytetyön mukaan saamenkielisten työntekijöiden määrää pidetään hyvänä, mutta haasteena on asiakkaan ja työntekijän kohtaaminen eli ohjautuvuus saamenkielentaitoisen työntekijän vastaanotolle. Tästä syystä tiedottamisella on erittäin suuri merkitys, jotta  asiakkaat ohjautuvat saamenkielisten palveluiden piiriin. Mielestämme saamenkielisten työntekijöiden rekrytointihaasteeseen voitaisi vastata palkkauksella ja mahdollistamalla saamenkielen käytön päivittäisessä asiakastyössä.

Väestöntiheys, asukkaita/km² 2016. (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Tiedot poimittu 24.6.2018)

Tähän väliin heitämmekin haasteen  ammattikorkeakouluille ja yliopistoille – kootkaa yhteiset voimavarat ja järjestäkää saamenkielistä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen koulutusta yhteistyössä saamelaisalueen kanssa!

 

“Ei 880 km päivämutkin Sevetistä Lapin keskussairaalaan ole homma eikä mikhään” – Mitä mieltä sinä olet?

(Lähde: Lappi 2018)

Vastaavaa vertailua helsinkiläisen näkökulmasta

Lappi (2018) tuo tutkimuksessaan esiin, että teknologian kehittyminen nähdään mahdollisuutena parantaa niin suomen- kuin saamenkielisten palveluiden tilannetta. Teknologian kehittyminen luo mahdollisuuksia saada palveluita kotiin tai muutoin lähialueelle. Myönteistä kehittymistä on tapahtunut Virtu-pisteiden tultua. Etäyhteytenä pidettävät hoitoneuvottelut esimerkiksi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja asiakkaan välillä, tuovat säästöä matkakustannuksiin ja työntekijän ajankäyttöön. Erilaisia kuntien Virtu-pisteiden tarjoamia palveluita voi saada yhteyksistä riippuen kotiinkin,  mainitaksemme kuvapuhelut. Terveyskylä on myös erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Tämä palveluportaali on aina avoinna ja se on kaikille käytössä esimerkiksi Virtu-pisteen kautta.

TULEVAISUUDEN TARPEET

Alati kehittyvässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa on huolehdittava, että peruslähtökohdat ovat kunnossa ja  olemassa olevat palvelut sekä käyttäjät kohtaavat. Kasvokkain tapahtuvien palveluiden kehittäminen ja nyt ennen kaikkea saamenkielisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen on tapahduttava siten, että saamenkieltä käyttävät työntekijät ja asiakkaat kohtaavat. On tärkeää panostaa riittävään ja kattavaan informaatioon, neuvontaan sekä ohjaukseen. Informoinnissa on huomioitava alueen erityispiirteet, sillä internetin nopeus ja helppous tiedon jakamisen välineenä ei kuitenkaan saavuta välttämättä kaikkia alueella asuvia. Tämän lisäksi saamenkielisten palveluiden kehittymisen edellytyksenä on se, että tarjolla on koulutusta ja työntekijällä on riittävät mahdollisuudet käyttää saamenkieltä työssään!

(Kuvalähde: Inarisaariselka 2018. Lake Inarijärvi.)

Vaik´ hyvinvointiteknologia luo mahdollisuuksia kehittämiselle, ja valoa pilkahtelee tunturin laella, on karu ja kaunis Lappi haasteena sen!

 

Blogin julkaisivat Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat

Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

 

 

Lähteet:

Finlex 2003. Saamen kielilaki 1086/2003. Annettu Helsingissä 15.12.2003. Viitattu 30.6.2018 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20031086

Heikkilä, L.,  Laiti-Hedemäki, E.,  Pohjola, A. 2013. Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Sámiid buorre eallin ja buresveadjinbálvalusat Sämmilij šiev eellim já pyereestvaijeempalvâlusah Saa´mi šiõǥǥ jie´llem da pue´rrjie´llemkääzzkõõzz. Lapin yliopisto. Viitattu 20.6.2018 https://core.ac.uk/download/pdf/30084024.pdf

Inarisaariselka 2018. Viitattu 28.6.2018 http://www.inarisaariselka.fi/en/attractions/lake-inarijarvi/

Lappi, H. 2018. E-hyvinvointipalveluiden nykytila ja tulevaisuus Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. “…ne antaa enemmän mahdollisuuksia…”. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Sosiaalialan koulutusohjelma. Lapin ammattikorkeakoulu.

Laurea ammattikorkeakoulu 2018. Hyvinvointiteknologia tutuksi – Teknologialainaamon toiminta & tavoitteet. Viitattu 23.6.2018 https://www.laurea.fi/hankkeet/teknologialainaamo-kokeilupiste/tietoa

Lehto, P. , Leskelä, J. (toim.) 2011. Interaktiivinen HyvinvointiTV® ja käyttäjälähtöiset ePalvelut Turvallinen Koti -hankkeen loppuraportti. Laurea – ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Viitattu 20.6.2018 https://www.laurea.fi/dokumentit/Documents/B44.pdf

Saradutkan 2018. Sára-hanke. Viitattu 28.6.2018 https://saradutkan.fi/sara-hanke/

Yle 2018. Sanosesaameksi. Viitattu 28.6.2018 https://yle.fi/teos/sanosesaameksi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.