Miten määritellä arktinen muotoilu, taide ja käsityö? Lapista käsin -hankkeen hankesuunnitelmassa termi käsityö kattaa taidekäsityön, muotoilun, sekä palvelut, joita voidaan kehittää soveltavan kuvataiteen käsitteen alla. Laajan määritelmän osaksi taipuvat sekä lappilaiset perinnekäsityöt, sámi duodji että nykyiset näkemykset pohjoisesta käsityöstä, jotka muuntelevat perinteisiä menetelmiä, sekä hyödyntävät uusia materiaaleja. Hankkeen aikana tekemämme esiselvitys on jo tuonut ilmi, että tämä on vain yksi tapa määrittelylle, sillä haastattelemamme käsityö-, muotoilija- ja taiteilijatoimijat määrittelevät jo pelkästään termit käsityö ja käsityöläisyys keskenään hyvin eri tavoin. Perehdymme käsityön määritelmiin myöhemmin omassa postauksessaan.
Muutaman viikon päästä koittava Arctic Design Week tuo puolestaan esille arktista muotoilua. Kuten käsityönkin kohdalla, myös arktisen muotoilun käsitteen määrittely on haastavaa. Ensimmäistä kertaa olen törmännyt käsitteeseen ”Duodji – saamenkäsityöstä muotoiluun” koulutushankkeen vuonna 2007 julkaisemassa hankejulkaisussa ”Davvehieibma – Pohjatuuli –Northwind”. Hankkeen aikana syntyi keskustelua siitä, voivatko pohjoiset taideyliopistot löytää omia vahvuusalueitaan maailmanlaajuisessa muotoilukoulutuksen kontekstissa pohjoisuuteen erikoistumalla. Tämän keskustelun yhteydessä alettiin puhua käsitteestä ”Arctic Design”, joka ymmärrettiin pohjoisuudesta ja perinteisestä saamenkäsityöstä vaikutteita saaneena muotokielenä, jota ei ole rajoitettu kuten duodjia. Muotoilun pohjoinen ulottuvuus nähtiin mahdollisuutena profiloitua sijainnin puolesta luontevalla osaamisella: esimerkiksi kylmäteknologian tutkimuksen alueella, erityisen muotokielen kehittämisessä, luonnonmateriaalien vahvuuksissa sekä alkuperäiskansojen konstruktiivisissa ratkaisuissa. Päivi Tahkokallion vuonna 2012 toimittamassa teoksessa ”Arctic Design. Opening the Discussion” arktista muotoilua lähestytään käsitteen määrittelyn, palvelumuotoilun, yhteisöllisyyden ja alkuperäiskansojen näkökulmasta.
Se, että arktisen muotoilun käsitteen määrittely koetaan haastavaksi ei ole yllättävää, yhtä haastavaahan on määritellä myös käsite muotoilu tyhjentävästi. Arktinen muotoilu liitetään kuitenkin voimakkaasti arktiseen osaamiseen, arktiseen tutkimukseen, teolliseen kehittämiseen ja taideteolliseen perinteeseen, ja käsitteen kanssa rinnakkaisina koetaan esimerkiksi ilmaukset lappilainen ja pohjoinen muotoilu. Pohjoinen luonto näyttäytyy suuressa roolissa käsitteen määrittelyssä: luonto nähdään muotoilutoimintaa ohjaavana tekijänä paitsi esteettisyyden myös toiminnallisuuden näkökulmasta.
Vahvasti paikallisuuteen sitoutuvaan käsitteen määrittelyyn liittyy myös ristiriitaisuuksia. Kuvataiteen näkökulmasta alueellisuuteen perustuvan määritelmän ristiriitaisuutta ovat pohtineet Kide-lehden artikkelissa ”Työväline, voimavara vai hirttosilmukka” Tuija Hautala-Hirvioja ja Kalle Lampela: ”Mikä pohjoisen taiteen määritelmässä lopulta häiritsee? Ehkä vastauksen voi tiivistää sanapariin: Etelän taide. Sellaista määritelmää ei ole.”. Yhtä lailla pohjoiseen taide-, muotoilu- kuin käsityökeskusteluunkin liitettävissä olevaan problematiikkaan kytkeytyy pelko tahattomasta marginalisoitumisesta, josta pyristellään pois jättämällä päätös arktinen -käsitteen alla työskentelemisestä jokaisen yksittäisen muotoilijan, käsityöläisen ja taiteilijan itse ratkaistavaksi.
Miten käsityöyrittäjä tai yrittäjyyttä harkitseva käsityöläinen, muotoilija ja taiteilija voi hyötyä arktisen muotoilun käsitteestä? Yhtenä vaihtoehtona on esimerkiksi pohjata oma, yrityksensä ja tuotteidensa tarina vahvaan, paikallisuuteen nojaavaan brändiin: arktinen muotoilu voidaan nähdä myös brändin rakentamisen kautta työkaluna alueellisen tunnettuuden kasvattamisessa. ”Arktisella alueella on vahva kansainvälinen, kulttuurinen ja poliittinen ulottuvuus. Arktinen muotoilu on osa tätä kansainvälistä keskustelua, jonka teemoina ovat kestävyys, alkuperäiset kulttuurit, elinkeinojen muutos ja kilpailukyky.” kirjoittavat Satu Miettinen ja Päivi Tahkokallio artikkelissaan ”Arktisesta muotoilusta kansainvälinen kilpailuetu”.
Arktinen muotoilu on kirjattu osaksi Suomen arktista strategiaa. Arktisen alueen taide- ja muotoilukoulutus on vahvasti kansainvälistä: The University of Arctic -verkoston alla toimii useita koulutusorganisaatioita esimerkiksi Suomesta, Islannista, Venäjältä, Kanadasta ja USA:sta (http://www.asadnetwork.org/; https://www.uarctic.org/). Näkyvin tapahtuma Suomessa arktiseen muotoiluun liittyen on vuosittainen Arctic Design Week Rovaniemellä, joka tänä vuonna järjestetään 18.3. – 24.3.2019.
Osallistumme Lapista käsin -hankkeen kanssa Arctic Design Weekille tarjoamallamme työpajalla ”Branding Local Creativity Towards Happier Tourism”. Työpajan tavoitteena on etsiä keinoja hyödyntää arktista muotoilua, taidetta ja käsityötä kulttuurisesti kestävän matkailun kehittämisessä. Työpaja on suunnattu käsityöntekijöille, muotoilijoille, taiteilijoille, matkailuyrittäjille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Työpaja järjestetään Lapin yliopistolla 20.3.2019 klo. 13.00. Ilmoittaudu Laura Laivamaalle (laura.laivamaa@ulapland.fi) viimeistään 15.3 mennessä. Tervetuloa mukaan!
Laura Laivamaa
Suunnittelija, Lapista käsin -hanke
Sisustus- ja tekstiilimuotoilija (TaM), teollinen muotoilija (TaM)
Lähteet:
Kivelä. P. (toim.) 2007. Davvehieibma – Pohjatuuli – North Wind. Duodji –saamenkäsityöstä muotoiluun –hanke. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. Sarja D. Opintojulkaisuja 12.
Laivamaa, L. 2018. Kaamoksen maasta. Näkökulmia arktiseen muotoiluun. Lapin yliopisto. Sisustus- ja tekstiilimuotoilun koulutusohjelma.
Laukkanen, M. 2013. Työväline, voimavara vai hirttosilmukka? Artikkeli Kide-lehdessä 1/2013. Kide. Lapin yliopiston yhteisölehti 1/2013. 10-15.
Miettinen, S., Laivamaa, L. & Alhonsuo, M. 2014. Designing Arctic Products and Services. Teoksessa T. Jokela & G. Coutts (toim.) Relate North 2014. Engagement, Art and Representation. Review on Arctic Sustainable Art and Design. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. 104-126.
Miettinen, S. & Tahkokallio, P. 2014. Arktisesta muotoilusta kansainvälinen kilpailuetu. Teoksessa S. Miettinen (toim.) Muotoiluajattelu. Helsinki: Teknologiainfo Teknova. 164-169.
Suomen arktinen strategia. 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2013. http://vnk.fi/documents/10616/334509/Arktinen+strategia+2013/fc8d6442-daa6-4e94-b774-84b863393977
Tahkokallio, P. (toim.) 2012. Arctic Design. Opening the Discussion. Publications of the Faculty of Art and Design of the University of Lapland. Series C. Overviews and Discussion 38. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
The Sámi Duodji certificate. 2019. http://www.saamicouncil.net/en/organization/ossodagat/kulturossodat/sami-duodji-certificate/
