Palvelumuotoilu taipuu moneen – Case Lapista Käsin -hanke

Kuva 1. Anu Pentikin keramiikkaa Timisjärven kartanossa Posiolla. 

Palvelumuotoilu valittiin hankkeen suunnitteluvaiheessa  yhdeksi menetelmäksi kehittää Lapista Käsin-hankkeen täydennyskoulutusta. Miksi ja miten tällainen kokonaisvaltainen suunnitteluprosessi taipui hankkeen tarpeisiin?

Lähdetään liikkeelle yhteissuunnittelun määrittelystä. Yhteissuunnittelussa asiakas ja käyttäjä osallistuvat palvelun kehittämiseen yhdessä suunnittelutiimin kanssa. Muotoilun näkökulmasta yhteissuunnittelua on määritelty toimintana, jossa muotoilualan ammattilaiset yhdessä käsiteltävänä olevaan teemaan kytköksissä olevien toimijoiden kanssa toteuttavat suunnitteluprosessia yhdessä. (Szebeko, 2011)

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan tässä kokonaisvaltaista suunnittelua, jonka tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja relevantteja palveluita, tuotteita, tiloja ja prosesseja. Palvelumuotoilussa hyödynnetään muotoilussa pitkään käytettyjä menetelmiä käyttäjätiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. (Miettinen toim. 2011, 13).  Koska palvelumuotoilu lähtee inhimillisen toiminnan, tarpeiden ja motiivien kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä, oli menetelmien käyttö luonnollinen asiakkaiden, Lapista käsin -hankkeen tapauksessa käsityöntekijöiden, tavoitteiden ja toiveiden kartoittamiseksi. (Emt, 14)

Kuva 2. Anu Pentikin keramiikkaa Timisjärven kartanossa Posiolla.

Lapista käsin -hankkeessa täydennyskoulutusohjelmaa on suunniteltu yhdessä käsityöyrittäjien kanssa käyttäjälähtöisiä palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen. Toisin sanoen palvelun loppukäyttäjät, eli täydennyskoulutukseen osallistuvat käsityöläiset ja käsityöyrittäjät, ovat päässet jo alkuvaiheessa mukaan täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja ovat voineet tuoda oman ammattitaitonsa ja kokemuksensa pohjalta täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnitteluun ensiarvoisen tärkeää ja arvokasta tietoa.

Tämän kevään pajoista saadulla kokemuksella palvelumuotoilun menetelmät soveltuvat oivallisesti myös täydennyskoulutuksen sisällön suunnitteluun. Hyödyt loppukäyttäjille, eli täydennyskoulutuksen osallistujille ovat moninaisia. He ovat päässeet itse osallistumaan juuri heille soveltuvan täydennyskoulutuksen suunnitteluun, ja lisäksi yrittäjien keskinäisen verkoston luominen on alkanut jo suunnittelutyöpajoissa. Suurin hyöty on kuitenkin siinä, että syksyllä 2019 käynnistyvä täydennyskoulutusohjelma vastaa käsityöyrittäjien toiveita ja tarpeita, on innostava ja auttaa yritystoiminnan kehittämisessä. Yhdessä suunnitellut osallistumistavat ja sisällöt myös tukevat osallistujien sitoutumista täydennyskoulutukseen.

Kuva 3. Täydennyskoulutuksen suunnittelua Timisjärven kartanossa Posiolla.

Helmikuussa kokoonnuimme työpajaan Rovaniemellä, huhtikuussa Äkäslompolossa ja tällä viikolla vielä Posiolla Timisjärven kartanossa, josta tämän postauksen kuvat ovat. Työpajoihin kokoontui yhteensä vajaa parikymmentä käsityöläistä. Tämän lisäksi olemme haastatelleet liudan tekijöitä ympäri Lappia. Palvelumuotoilun ja muiden osallistavin menetelmin kerättyjen tietojen pohjalta kokoamme täydennyskoulutusohjelman, johon toivotamme tervetulleiksi kaikki käsityöyrittäjät mukaan Lapin alueelta.

Lämpimät kiitokset teistä jokaiselle työpajaan ja haastatteluihin osallistuneille!

 

Kaipaatko lisää tietoa palvelumuotoilusta?

Palvelumuotoilu soveltuu monenlaiseen käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Palvelumuotoilun menetelmien hyödynnettävyydestä on koottu useita eri kohderyhmille sopivia tietopaketteja ja ohjeistuksia. Esimerkiksi Innokylän sivuilta löytyy napakka tietopaketti palvelumuotoilun menetelmistä, joita myös hankkeemme osallistujat voivat soveltaa omaan toimintaansa: https://www.innokyla.fi/web/verkosto1724435/asiakaslahtoiset-palvelumuotoilun-menetelmat. Menetelmien käytössä kannattaa kuitenkin aina kääntyä alan koulutuksen saaneiden tai kokeneiden fasilitaattoreiden puoleen, jolloin palvelumuotoilun menetelmistä saa eniten hyötyä itselleen ja yritykselleen.

 

Lähteet:

Miettinen, S. (toim.) 2011. Palvelumuotoilu. Uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen. Teknologiateollisuus ry.

Miettinen, S. & VAltonen, A. (toim.) 2012. Service Design with Theory. Discussions on Change, Value and Methods. Lapland University Press.