”Mikä on se muotti johon sovittaudun, miten osaisin kertoa tarpeesta, jota koen ja jonka täytän tekemällä koruja?
Olen viimein löytämässä ymmärryksen.
Olen muotti.”-Katri Alatalo
Luontosi -koru
”Pala Sieluani jää tunturiin.
Kun palaan, muutun ehyeksi jälleen.
Ikäväni kätkeytyy sydämeni sopukkaan.
Annan arjen viedä.
Aavistus sinusta mukanani, koruna kuljet rinnallani.”
K.Alatalo design
Kuten edellä oleva teksti kertoo, Luontosi-korut syntyivät ikävästä. Kaipuu minussa synnytti jotain uutta, kun valoin äitini mailta keräämäni kanervat koruun. Korussa luonto oli vahvasti läsnä, se toimi ikään kuin linkkinä lähiöstä tunturiin. Luonto on tullut korujen myötä takaisin ja entistä vahvemmin elämääni. Olen palautellut mieleeni kasvien nimistöä, pysähtynyt kukkameren ääreen, haistanut kesän sekä katsonut ja ihmetellyt luontoa ja sen kauneutta.
Koruissa käytettävät kasvit kerään aina sallituilta paikoilta, emokasvia kunnioittaen. Keruustani ei jää jälkiä luontoon, vaan kerään pieniä määriä, useista kohteista. Kasvien kuivaus on vaatinut ja vaatii edelleen harjoittelua. Juuri kun luulen osaavani, iskee todellisuus. Pohjoisen kesä ei anna kovin montaa yritystä, vaan osalla kasveista kukinta-aika on lyhyt ja uuden yrityksen saat vasta seuraavana kesänä.
Käyttämäni hartsi on ympäristöystävällisempi valinta verrattuna perinteisiin epoksihartseihin. Osa hartsin raaka-aineista on korvattu uusiutuvilla kasvipohjaisilla materiaaleilla ja hartsin valmistuksessa aiheutuva hiilijalanjälki on jopa 50% normaalia pienempi.
En ole opiskellut alaa, vaan opetellut yrityksen ja erehdyksen kautta. Jokainen koru ei synny, vaan haastava tekniikka vaatii omansa.
Kasvien lisäksi käytän koruissani poronnahkaa, riekonsulkia sekä maalaan mehiläisvahaväreillä kuvioita, joista monet ovatkin löytäneet sielunmaisemansa. Kaikessa tekemisessäni pyrin täyttämään minulle asetettavat odotukset, kuitenkin omilla ehdoillani. Näin kävi myös vuonna 2018 kun Sari Helin tilasi minulta korut Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Musta riekonsulka yhdistettynä koivun tuoheen, ei kultaa, eikä timantteja, mutta sitäkin aidompi oli kokonaisuus, jonka sain toteuttaa nöyränä ja katsoa jälkeen ylpeänä. Kun tekee sydämellä, ei voi mennä pieleen.
Toimin ainakin toistaiseksi sivutoimisena yrittäjänä kokeiltuani täyspäiväisyyttä valokuvaajana 11-vuotta. Tuolloin luonnon kuvaaminen ja luonnossa olo oli osa minua. Mikä on sen ihanampaa kuin kävellä avojaloin nurmikolla, makoilla mättäällä tai pitkospuilla ja katsella taivasta? Kuulla järven aallot tai kosken kuohunnan? Tunnistan itsessäni kaipuun, tarpeen maadoittua. Keskellä talvea on työpöydälläni kesä, keräämäni kukat sekä muut kasvit hakevat muodon koruissani. Hiljennyn näiden pienien ihmeiden edessä. Hitaasti kerros kerrokselta valmistuu koru, jossa pala puhtainta Lappia on aina mukanasi.
Koru on tarina, se joksi se syntyi sekä se, joksi se käyttäjänsä matkassa muodostuu. Jokainen koru on paras versio itsestään, aivan kuten kantajansakin on. Yhtä uniikki, aina käyttäjänsä arvoinen.
Instagram @k.alatalo_design sekä @k.alatalo
Facebook @k.alatalo.design
Nettisivut luontosi.fi
