Hyvinvointiala on jatkuvan muutoksen alla uuden hyvinvointialueuudistuksen ja koronapandemian myötä kasvaneen pk-yritysten digitalisoitumistarpeen myötä. Euroopan komissio tukee vihreää siirtymää ja digitalisaatiota tämänhetkisillä toimintalinjauksillaan. Jotta yritykset voivat pärjätä uudistuvassa toimintaympäristössä, tarvitaan uutta osaamista, investointeja, verkostoitumista ja palveluiden yhteensovittamista.
Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ovat arktisen matkailun lisäksi toinen Rovaniemen kaupungin uuden Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen kärkiteemoista. Tulevaisuuden hyvinvointipalveluihin halutaan panostaa entistä enemmän, etenkin liikunnan ja urheilun saralla. Rovaniemen kaupunki keskittyy hyvinvointipalvelujen kehittämiseen tarjoamalla eri yksiköiden, kuten Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston vahvaa osaamista ja testausympäristöjä kokeilu- ja pilotointialustoina yrityksille (Rovaniemen kaupunki & Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021.). Tämä tukee myös Active Arctic -hankkeen tavoitteita nostattaa hyvinvointialan pk-yritysten digitalisaatioastetta sekä edesauttaa uusien liiketoimintamallien syntymistä. Hankkeessa huomioimme erityisesti Lapin pitkät etäisyydet ja pyrimme selvittämään ratkaisuja, joilla voitaisiin tukea hyvinvointipalveluiden saatavuutta. Tavoitteet vaativat asiakkaiden, palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien ymmärrystä, törmäyttämistä sekä monialaista yhteiskehittämistä.
Palvelumuotoilu on oiva työkalu tähän toimintaan. Suomalaisista pk-yrityksistä noin 20% hyödyntää muotoilua liiketoiminnassaan (Saarelainen, 2019). Palvelumuotoilun tarve korostuu, kun yhteiskunnassa tapahtuu suuria muutoksia tai siirtymiä eli jokin toimiala kokee disruption, jolloin toimialalle rantautuu uusia innovaatioita tai kilpailijat suuntaavat toimintaansa uusiksi (Haaga-Helia eSignals, 2021). Koronapandemia on yksi esimerkki muutoksesta, joka ajaa yrityksiä pohtimaan nykyisten toimintamallien uudistamista ja kykyä mukautua aika ajoin vallitsevaan epävarmaan tilanteeseen.
Asiakkaan osallisuus on tärkeä osa palveluiden suunnitteluprosessia
Palvelumuotoilu on ihmislähtöistä suunnittelua, jolla kehitetään ihmisen vuorovaikutusta teknologian, tuotteiden, palvelujen ja ympäristön kanssa kokonaisvaltaisesti. Verrattuna perinteiseen teknologiakeskeiseen suunnitteluun, jossa teknisillä ja taloudellisilla reunaehdoilla on suurin painoarvo, ihmiskeskeisellä palvelumuotoilulla huomioidaan ihmisten tarpeet sekä palvelussa syntyvä kokemuksellinen ja sosiaalinen vuorovaikutus (Krippendorff, 2005.). Teknologia ei ole itseisarvo, vaan tärkeää on se mitä toimintaa sen hyödyntäminen mahdollistaa ja miten tämä heijastetaan suunniteltavaan palveluun. Digitaalisia tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset eivät niinkään kilpaile enää pelkästään teknologiassa, vaan käyttö- ja palvelukokemuksessa. Käyttö- ja palvelukokemus lähtee asiakkaan tarpeiden syvällisestä ymmärtämisestä. Toimiakseen digitaaliset ratkaisut ja innovaatiot vaativat teknologia- ja ihmiskeskeisten toimintatapojen yhdistämistä.
Palvelumuotoilijan rooli yhteissuunnittelussa on ohjata prosessia, kerätä tietoa sekä kuunnella ja rohkaista osallistujia luovaan ajatteluun. Muotoilulähtöinen ajattelu jo itsessään on merkittävä osa palvelumuotoilua (Alhonsuo, 2021). Palvelumuotoilun yksi tärkeimmistä periaatteista on käyttäjän tarpeiden kuuntelu ja huomioiminen koko kehittämisprosessin ajan. Palvelumuotoiluprosessissa ratkaisuja prototypoidaan eli testataan palvelussa mukana olevien sidosryhmien, kuten esimerkiksi palveluntarjoajan, teknologiankehittäjän, asiakkaan ja työntekijän kanssa.
Testaamista voi tapahtua:
• Idean tasolla, jolloin vielä alkuvaiheessa olevan idean houkuttelevuutta ja hyötyä testataan käyttäjien kanssa matalalla kynnyksellä esimerkiksi matalan tason prototyyppien ja visualisointien avulla, tai
• Kokemuksellisella tasolla, jolloin testaaminen tapahtuu palvelun luonnollisessa ympäristössä tai testiympäristössä simuloiden palvelukokemusta ja palveluprosessia sekä siihen liittyviä fyysisiä ja teknisiä kosketuspisteitä sekä ihmistenvälistä ja teknologiavälitteistä vuorovaikutusta (Stickdorn, ym., 2018).
Lapin yliopiston palvelumuotoilulaboratorio SINCO on hyvä esimerkki palveluiden kehittämisen ja simuloinnin testiympäristöstä. Testaamisella pyritään minimoimaan idean toteuttamiseen liittyviä riskejä (test before invest). Se on edullinen tapa kehittää ratkaisuja mahdollisimman pitkälle ennen kalliiden teknologioiden liittämistä ratkaisun toteutukseen (Miettinen, 2011). Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille, joilla ei välttämättä muutoin olisi resursseja kokeilla riskialttiita ja kalliita teknologisia ratkaisuja.
Mitä ovat digitaaliset ja teknologiset ratkaisut hyvinvointialalla?
Hyvinvointiteknologia tuo uusia mahdollisuuksia yksilöiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen sekä työtapojen kehittämiseen. Hyvinvointiteknologialla parannetaan muun muassa ihmisten elämänlaatua, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. (Oikarinen, Turpeenniemi ja Poikela, 2015.) Tämä voi tarkoittaa muutoksia nykyisissä palveluissa ja toimintamalleissa. Tärkeää onkin huomioida, että teknologia ei ole itseisarvo, vaan vaatii usein ympärilleen tukipalveluja ja yhteistyötä muiden palveluntuottajien kanssa toimiakseen (Holappa & Merilampi, 2022). Teknologian tulisi lähteä asiakkaan tarpeista käsin. Active Arctic -hankkeessa keskitymme hyvinvointiteknologiaan, joka eroaa lääkinnällisiin tarkoituksiin suunnitellusta terveysteknologiasta.
Teknologian kehittämisessä palvelumuotoilu auttaa niihin liittyvien palvelu- ja liiketoimintaprosessien digitalisoinnissa, uusien yhteistyömallien luomisessa sekä kehittyvien teknologioiden sulauttamisessa osaksi palvelu- ja liiketoimintamalleja tuottaen hyötyjä niin palveluntuottajille kuin palvelun käyttäjille parantuneen käyttö- tai palvelukokemuksen kautta (Yap, ym., 2021; Lee ym., 2022.).
Active Arctic -hankkeen tavoitteena on Lapin harvaan asutun seudun digitaalisten ratkaisujen tunnistaminen ja kehittäminen yhteistyössä hyvinvointialan palveluntuottajien sekä teknologiakehittäjien kanssa. Hankkeen avulla pyritään nostamaan lappilaisten hyvinvointialan pk-yritysten digitalisaatioastetta sekä mahdollisuuksia hyödyntää teknologisia ratkaisuja liiketoiminnassa.
Lähteet:
Alhonsuo, M. (2021). Early Phase of Healthcare-Related Service Design. Väitöskirja. Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta.
Palvelumuotoilu rohkeuden välikappaleena. (10.3.2021). Haaga-Helia eSignals. haettu 26.9.2022 osoitteesta https://esignals.fi/teemat/rohkeus/palvelumuotoilu-rohkeuden-valikappaleena/#78004b4e
Holappa, N., Toivonen, K., Merilampi, S., Lipping, T. & Hopeakangas, V. 2022. Ihmislähtöisyys, yhteisöllinen kehittäminen, monialainen vuoropuhelu ja vahva osallistamisen kulttuuri Satakunta DigiHealth -hankkeen kulmakivinä. Teoksessa N. Holappa & S. Merilampi (toim.), Teknologia työkaverina – Yhteisiä kokemuksia hyvinvointi- ja terveysteknologioista Satakunta DigiHealth -ekosysteemissä. Prizztech Oy.
Krippendorff, K. (2005). The Semantic Turn: A New Foundation for Design. crc Press.
Lee, J. J., Yap, C. E. L., & Roto, V. (2022, April). How HCI Adopts Service Design – Unpacking Current Perceptions and Scopes of Service Design in HCI and Identifying Future Opportunities. In CHI Conference on Human Factors in Computing Systems (pp. 1-14).
Miettinen, S. (2011, February 24). Palvelun prototypointi [Slides]. SlideShare. https://www.slideshare.net/samietti/palvelun-prototypointi
Oikarinen, K., Turpeenniemi, S. & Poikela, P. 2022. Lappi hyvinvointiteknologian toimintaympäristösnä. Teoksessa P. Poikela & S. Turpeenniemi (toim.), Etäisyys ei ole este terveydelle: Hyvinvointiteknologia helpottaa. Lapin ammattikorkeakoulu.
Rovaniemen kaupunki & Työ- ja elinkeinoministeriö. (2021). Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimus Rovaniemen kaupungin ja valtion välillä. 2021–2027.
Saarelainen, A. (2019). Muotoilua meillekin!: Muotoilu- ja brändiopas yrittäjille. Karstula: Konsultointi Paavo ja Liisa Oy.
Stickdorn, M., Hormess, M., Lawrence, A., & Schneider, J. (2018). This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World (1st ed.). O’Reilly Media.
Mitä on terveysteknologia?: Lääkinnälliset laitteet ja in vitro diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet 2019–2020. (2019, September 10). In Sailab Medtech Finland. Sailab Medtech Finland ry. Retrieved September 20, 2022, from Mitä on terveysteknologia?
Yap, C.E.L., Lee, J.J., & Roto, V. (2021, August). How HCI Interprets Service Design: A Systematic Literature Review. In IFIP Conference on Human-Computer Interaction (pp. 259-280). Springer, Cham.
Kirjoittajat:
Ella Björn, projektipäällikkö, Active Arctic -hanke, Lapin yliopisto
Jouni Kärkkäinen, palvelumuotoilija, Active Arctic -hanke, Lapin yliopisto