Miten digitalisaation avulla mahdollistamme osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia?

Kuva: Lapin materiaalipankki, Kirsi Ukkonen

Olemme aikaisemmissa blogikirjoituksissamme tuoneet esille asioita, jotka ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Hyvinvointiin ja sen ylläpitämiseen tarvitaan laaja-alaista toimintaa, joka koostuu ennaltaehkäisystä aina toimintaan saakka. Toistamme ehkä itseämme, mutta haluamme nostaa vielä erityiseen tarkasteluun osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten tukemisen arjen hyvinvoinnin edistäjänä.

Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat tunteena ja kokemuksena niin vahvoja, että ne luovat pohjaa yksilölliselle terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiselle sekä tukevat elämänhallintaa. Osallisuus on yhteisöön liittymistä, kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuutta edistäessä erityinen huomio tulisi kiinnittää kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin. Osallisuuteen liittyy oikeus saada tietoa itseään koskevista asioista sekä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja sitä kautta vaikuttaa terveyttä ja hyvinvointia määrittäviin tekijöihin. Osallisuus onkin hyvinvointia ja terveyttä keskeisesti tuottava tekijä ja yhteiskunnan eri palveluilla kuten esimerkiksi sote-palveluilla, eri järjestöillä, yhdistyksillä, työpaikoilla ja erilaisilla harrasteseuroilla on tärkeä rooli osallisuuden edistämisessä.

Yhteisöllisyyden kokemukset syntyvät helpoiten silloin, kun ihmisten välillä on jokin yhteinen kiinnostuksen kohde, samantyylinen elämäntilanne tai sama asuinpaikka. Yhteisöllisyys tukee arjen mielekkyyttä, ihmiset tekevät asioita yhdessä ja viihtyvät toistensa seurassa. Yhteisöllisyyttä edistää kokemus siitä, että kuuluu ryhmään ja on tärkeä osa sitä. Jo pienet teot tukevat ja luovat yhteisöllisyyden syntyä. Kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta lisäävät mahdollisuutta sosiaalisen verkoston luomiselle sekä yhteisöllisyyden syntymiselle.

Digitalisaatio ja teknologia antavat mahdollisuuksia osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksille. Digitaalinen osallisuus onkin kiinteästi yhteydessä digitaaliseen hyvinvointiin, mutta myös yhteisöllisyyden kokemukseen. Osallisuus syntyy ja muodostuu digitaalisissa kohtaamisissa käyttäjien sekä eri palvelutarjoajien kesken. Digitaalisuus lisää myös mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua yhteiskuntaan sekä sen tuottamiin palveluihin. Osallisuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa muun muassa pääsyä peruspalveluihin. Teknologian ja digitalisaation osalta ikääntyville, heidän omaisilleen mutta myös ammattihenkilöstölle on tarjottava ja varmistettava riittävä neuvonta, ohjaus ja tuki erilaisten teknologisten laitteiden käyttöönotossa ja käytössä. Näin voidaan turvata tarvittava osaaminen kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä. Teknologia ja digitalisaatio ovat läsnä meidän jokaisen päivittäisessä arjessa. Ne tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin huomioida se, että teknologia ei korvaa toisen ihmisen läsnäoloa.

Digitalisaation merkitys kasvaa koko ajan. Elämme alati muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa yhä suurempaan rooliin nousee teknologia sekä digitalisaatio ja niiden tuomat mahdollisuudet. Niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä yksinäisyyden kokemuksia ja jopa syrjäytyneisyyttä. Vai voidaanko? Mitä kaikkea tarvitaankaan, että ikäihmiset kokevat saavansa digitaalisten ratkaisujen avulla osallisuuden kokemuksia? Millä tavalla voimme turvata riittävän teknologisen osaamisen ikääntyvien keskuudessa?

Lähteet:
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2022. Osallisuus. https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

Mira Oinas-Mäenalanen / Lehtori (YAMK)
Lapin Ammattikorkeakoulu /Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut – Northern Well-being and Services
Tulevaisuuden terveyspalvelut – Future Healthcare Services
Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus