Kirjoittaja: Jouni Kärkkäinen
Kauniina pakkasaamuna 17.11. kokoonnuimme tapahtumavieraiden, näytteilleasettajien ja puhujien kanssa viettämään Lapin ensimmäisiä Hyvinvointiteknologiamessuja Arktikumin tiedekeskuksen Polarium – saliin. Innostunut puheensorina täytti Polarium salin messuvieraiden odottaessa tapahtuman alkamista. Pohjoisen kulttuuria, historiaa ja luontoa ilmentävät puitteet olivat mitä mainioimmat aihepiirin käsittelylle.
Tässä blogikirjoituksessa käymme pähkinänkuoressa läpi päivän tärkeimmät puheenaiheet.
Lapin erikoisosaaminen etäisyyksien hallinnassa luo hyvän pohjan tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen kehittämiseen
Alun tervetulotoivotuksien jälkeen messut käynnistettiin virallisesti Mikko Häikiön puheenvuorolla Lapin digitaalisista palveluista. Kuten tiedämme, hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensivuoden alussa, mikä luonnollisesti vaikuttaa myös digitaalisiin terveyspalveluihin.
Verrattuna muuhun Suomeen Lapin erikoisosaamista on etäisyyksien hallinta terveyspalveluissa pitkien välimatkojen vuoksi. Tämän takia alueella on paljon erilaisia digitaalisia palveluja eri toimijoilla vaihdellen yksinkertaisista etäpalveluratkaisuista monimutkaisiin oirearvioihin ja palvelukokonaisuuksiin.
Hyvinvointialueisiin siirtyminen vaatii aiemmin mainittujen digitaalisien palvelujen yhteensovittamista mikä luo haasteita niiden kehittämiselle. Kansallisesti luodut ratkaisut eivät sovi sellaisenaan Lappiin – ne pitää muokata alueen ja sen asukkaiden tarpeisiin sopiviksi. Teknologian kehittyminen voi mahdollistaa virtuaaliset hyvinvointipalvelut, niiden skaalaamisen sekä uusien hyvinvointiteknologisten ratkaisujen (esim. älytuotteet, puettava teknologia, terveyssovellukset, pilvipalvelut, tekoäly) liittämisen olemassa oleviin palveluihin.
Voisikin sanoa, että alustava pohjatyö hyvinvointiteknologian hyödyntämiselle Lapin tulevaisuuden terveyspalvelujen kehittämisessä on jo osin tehty. Tätä osaamista pitää kehittää eteenpäin koko Lapin alueella teknologian kehittyessä. Kehitys mahdollistaa Lapin paikallisille toimijoille ja pk-yrityksille uusien ratkaisujen kehittämisen – se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Active Arctic – hanke omalta osaltaan pyrkii edistämään tätä toimintaa tukemalla paikallisia IT-alan ja hyvinvointialan pk-yrityksiä mahdollistamalla tietoisuuden edistämisen liittyen digitaalisiin teknologioihin, digitalisaatioasteen nostattamisen ja auttamalla eri toimijoiden verkostoitumista.
Teknologia on väline ajattelutapojen ja toimintatapojen muuttamiseen
Eeva Kiuru painotti puheenvuorossaan terveyspalvelujen digitalisaatiota ajattelutavan muutoksena ja toimintatapojen uudistamisena. Teknologia itsessään ei ole keskiössä vaan mahdollistaa toimimisen uudella tavalla. Hän antoi viisi hyvää esimerkkiä aiheesta.
Empatiakyky eli kyky laittaa itsensä toisen ihmisen saappaisiin on tärkein innovaatiotaito ja toimintatavan muutos digitaalisien teknologioiden ihmislähtöisessä kehittämisessä, jonka avulla voidaan kehittää asiakkaille paremmin sopivia digitaalisia tuotteita ja palveluja.
Toinen esimerkki toimintatavan muutoksista on vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot eri kanavissa, kun aiemmin kasvokkaiseen ja osin kosketukseen perustuneita palveluita täydennetään mm. videoteknologian ja digitaalisien aineistojen avulla. Teknologia auttaa myös tehostamaan ja pilkkomaan omaa työtä, eliminoimaan turhaa työtä, automatisoimaan rutiineja ja taustaprosesseja. Myös asiakkaan omaa toimintaa, itsehoitoa ja itsepalvelua voidaan tukea sen avulla.
Soteammattilainen voi monistaa itsensä hyödyntämällä esim. sosiaalista mediaa ja näin parantaa työnsä vaikuttavuutta. Esimerkkeinä mm. Tiktok – sossut ja Terapeuttiville jotka ovat saaneet työstään myös palkintoja. Sotetyöskentelyn skaalaaminen teknologian avulla voi toimia vaihtoehtoisena toimintatapana tai täydentävänä palveluna perinteisille avun tarjoamisen malleille.
Kaiken tämän ytimessä on etenkin halu ja uskallus kokeilla – valmiutta omaksua uutta. Uudistuminen ei välttämättä vaadi kalliita investointeja, vaan asia voi ratketa työnjakoa muuttamalla, digitalisoimalla pienen osan jotakin työprosessia tai pienillä muutoksilla työn tai palveluiden järjestämisessä, jota digitaaliset teknologiat voivat tukea.
Koska teknologia on väline toimintatapojen uudistamiseen ja se voi vaatia myös osaamisen kehittämistä työnantajan toimesta.
Esimerkkejä teknologioiden mahdollisuuksista terveys- ja hyvinvointipalveluissa
Antti Väänänen (VTT) valaisi oivaltavasti eri teknologoiden mahdollisuuksia ja sovellutuksia. Tekoälyn avulla voidaan täydentää terveydenhoidon ammattilaisten työtä. Tekoäly pystyy käsittelemään suuria datamääriä ja mahdollistaa nopeamman sekä tarkemman diagnosoinnin – myös etänä. Tekoälyn avulla voidaan hyödyntää paremmin mm. potilastietojärjestelmien tietoa tai analysoida lääketieteellisen kuvantamisen tuotoksia. Tämä mahdollistaa korkealaatuisen ja reaaliaikaisen tiedon tuottamisen potilaan hoitoon.
Robotiikan hyödyntäminen leikkauksissa vähentää niihin liittyviä komplikaatioita, kipuja ja nopeuttaa palautumista. Virtuaaliset hoitotyön avustajat taas parantavat asiakaskokemusta mahdollistamalla hoidon sairaalan ulkopuolella. Se myös tukee asiakkaan sujuvaa ja valvottua omahoitoa parantaen hoidon laatua ja tuloksia vähentämällä toistuvia lääkärikäyntejä.
Etenkin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä palveluissa ihmiset suhtautuvat usein epäluottavaisesti mm. tekoälyn ja robotiikan kaltaisiin teknologioihin ja niiden kykyyn tehdä päätöksiä. Kuitenkin samalla nähdään myös niiden mahdollisuudet. Toisaalta teknologiat mahdollistavat nopeamman terveydenhuollon, tarkemmat diagnoosit, henkilöstön riittävyyden ja palveluiden paremman saavutettavuuden. Toisaalta ne nähdään liian monimutkaisina, persoonattomina – ihmiset kokevat tarvitsevansa inhimillistä kosketusta ja vuorovaikutusta terveydenhoidon palveluissa. Ihmiset kokevat, että vain terveydenhoidon ammattilaiset voivat tehdä heidän terveyttään koskevia päätöksiä.
Luottamus teknologian omaksumisen pullonkaulana
Hyvinvointiteknologiamessujen aikana usealla puhujalla toistui sama teema: Teknologia on apuväline, joka auttaa parantamaan henkilöstön työtä ja tuottamaan asiakkaalle parempia palveluja. Kuitenkin teknologiaan ei vielä luoteta täysin. Luottamusta teknologiaa kohtaan voidaan kasvattaa usealla eri tavalla.
Antti Väänänen (VTT) painotti tieteellisen tutkimuksen merkitystä, kliinisesti todennettuja case-esimerkkejä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin erilaisissa teknologisissa sovellutuksissa sekä sertifiointia. Teknologiaa tulisi validoida soteammattilaisten kanssa ja yhteiskehittää monialaisesti teknologian kehittäjien, asiakkaiden ja tarvittaessa päättäjien ja viranomaisten kanssa.
Suvanto Caren Olli Göös painotti hoitajien ja omaisten osallistamista. Hoitajien merkitys teknologian käyttöönotossa on suuri – he todennäköisesti tuntevat asiakkaat parhaiten työnsä kautta ja voivat auttaa sopivan teknologian valinnassa asiakkaille. Hoitajien on hyvä olla mukana myös teknologian suunnittelussa – varsinkin jos sitä suunnitellaan käytettäväksi hoitotyön rinnalle. Hoitajien lisäksi asiakkaita ja omaisia tulisi osallistaa teknologian kehittämiseen. Osallistamisella voidaan vähentää mm. teknologian käyttöön liittyvää vastarintaa eri osapuolilla. Omaisten roolina on tukea teknologian käyttöönottoa asiakkaan kanssa.
Luottamus vaatii selkeää ja läpinäkyvää viestintää teknologian vaikutuksista terveydenhoitoon, hoitohenkilöstön työhön ja asiakkaan prosesseihin. Lisäksi tulisi huomioida tietoturva ja kyberturvallisuus, kun teknologiaa liitetään osaksi potilaiden elämän kannalta kriittisiin palveluihin.
Hyvinvointiteknologiamessut ylittivät odotukset
Messujen loppupuolella kuulimme Merita Kaunistolta (BCB Medical) lisää digitaalisista ratkaisuista potilaan hoidon tukena, Inga Mukulta (Sodankylä kunta) kuulimme mielenkiintoisen puheenvuoron hyvinvointilähete – malliin liittyen. Lisäksi päivän kruunasi Lapin muistiyhdistyksen Maria Kulppi-Nurmisen puheenvuoro läsnäolon voimasta muistisairaan hoidossa.
Tapahtuman aikana vieraat pääsivät myös kokeilemaan teknologisia ratkaisuja mm. ExoFinlandin exoskeletoneja, Frostbit Software Labin virtuaalitodellisuuden ratkaisuja sekä Myontecin älyvaatteita. Näytteilleasettajat olivat hyvin suosittuja ja heidän pisteillään vierailtiin aktiivisesti. He kiinnostivat myös Arktikumissa vierailleita matkailijoita.
Kaiken kaikkiaan Hyvinvointiteknologiamessut olivat hyvin onnistuneet ja suuri kiinnostus tapahtumaa kohtaan osoitti aiheen hyödyllisyyden ja ajankohtaisuuden. Puheenvuoroja seurasi päivän aikana puhtaasti yli 100 henkilöä. Keskustelu oli aktiivista ja jokaisen puheenvuoron jälkeen osallistujat jakoivat innokkaasti ajatuksiaan ja kokemuksiaan aiheesta. Näissä tunnelmissa on hyvä jatkaa aihepiirin edistämistä.
Erityiset kiitokset puhujille ja näytteilleasettajille!