Mistä on hyvät liikeideat tehty? Yksi vastaus on: ongelmista. Jokainen meistä on varmasti törmännyt elämässään tai työssään asiaan, jonka setviminen kuluttaa toistuvasti aikaa ja hermoja. Jos sama ongelma koskettaa muitakin, voi vain miettiä, miten paljon harmaita hiuksia se aiheuttaa kymmenille, sadoille tai tuhansille ihmisille.
Kun on löytänyt ihmisiä koskettavan ongelman, on liikeidean alkulähteellä. Mitä pitäisi tapahtua, että ongelma helpottuisi tai jopa katoaisi? Miten tämän ratkaisun voi paketoida niin, että ongelmasta kärsivät ihmiset saavat sen helposti käyttöönsä – ongelmaan kokoon verrattuna ihan pientä korvausta vastaan?
Ongelmaa voi kuvata myös tarpeena tai haluna, joka koskee esim. elämän sosiaalisia tai emotionaalisia puolia. Tarpeita, haluja ja ongelmia ei voi noin vain arvottaa, mutta liikeidean ja kannattavuuden näkökulmasta niillä voi sanoa olevan erilaista arvoa. Oman elämänpiirin ongelmat voivat olla pieniä tai suuria, mutta mitä suuremmasta ongelmasta on kyse, sitä helpompi sen ratkaisevalle tuotteelle tai palvelulle on löytää muitakin käyttäjiä.
Ennen kuin ongelman voi ratkaista, on se tunnettava läpikotaisin. Jos itse kärsii ongelmasta, on se jo ainakin osittain tuttu. Mutta miten muut ihmiset kokevat sen? Keneen ongelma vaikuttaa ja miten? Miten ihmiset pyrkivät ratkaisemaan tai lievittämään sitä? Onko ratkaisulla kilpailijoita? Yksi kilpailija on usein se, että ongelman kanssa vain eletään: sen sietäminen voi olla helpompaa kuin arkea muuttavan, maksullisen ratkaisun käyttöönotto. (Kaikkiin ongelmiin ei tietenkään ole ratkaisua, joka on järkevä tuoda maailmaan juuri liiketoimintana, mutta jätämme ne tämän kirjoituksen ulkopuolelle.)
On sanottu, että pelkän idean arvo on lähellä nollaa ja vasta toteutuksella on merkitystä. Siksi usein suositellaan ideasta puhumista kaikille, jotka vain suostuvat kuuntelemaan. Näin voi saada uusia näkökulmia ja ideoita sekä huomata sellaisia haasteita, joita ei itse olisi tullut ajatelleeksi. Kullanarvoista on niiden ihmisten näkemys, jotka itse kärsivät ongelmasta ja jotka olisivat ratkaisusi asiakkaita. Mitä aiemmassa vaiheessa ideaa käy heidän kanssaan läpi, sitä helpompi ratkaisua on vielä muokata vastaamaan heidän todellisia tarpeitaan.
Tietenkään ei riitä, että ihmiset innostuvat ratkaisusta, jos he eivät ole valmiita siirtymään maksaviksi asiakkaiksi. Maailmassa on paljon ongelmia, jotka kenties voitaisiin ratkaista, mutta kukaan ei ole valmis satsaamaan niihin taloudellisesti. Tämä on otettava huomioon liiketoimintaa harkittaessa, vaikka idea muuten olisikin loistava. Seuraava haaste onkin markkinointi ja myynti: idea jää hyllyyn, jos se ei vastaa asiakkaiden tarpeisiin, jos he eivät löydä sitä tai jos sen saamiseksi on ylitettävä liikaa aitoja. Missä ratkaisusi käyttäjät viihtyvät, missä tekevät ostoksia, millaisia kokemuksia heillä on vastaavanlaisten ratkaisuiden hankkimisesta? Miten kiinnostuneista ihmisistä tulee asiakkaita? Kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan ratkaisusta, ja miten toiminnasta syntyvät tulovirrat kattavat mm. ratkaisun tuottamisen, ylläpidon ja levittämisen kustannukset?
Kun on selvittänyt nämä ei niin helpot kysymykset, on jo liiketoimintasuunnitelman äärellä. Yrityksen perustamista ei kuitenkaan kannata liikaa kiirehtiä, sillä tässä pätee vanha viisaus: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sen lisäksi, että on tärkeää pallotella ideaa potentiaalisten asiakkaiden kanssa, kannattaa ehdottomasti hyödyntää myös yritysneuvojia. Heitä on Suomessa erinomaisen asiantunteva joukko, kullakin kaupungilla ja kunnalla omansa. Internetissä on lisäksi valtavasti tietoa yritystoiminnasta. Esimerkiksi sivustolla suomi.fi/yritykselle on hyödyllisiä tietopaketteja, testejä ja tarkistuslistoja yrityksen perustajalle.
Onnea matkaan!
Paula Kassinen
Startup- ja innovaatioasiantuntija
Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiopalvelut
Lapin korkeakoulukonserni
paula.kassinen (at) ulapland.fi
Artikkelikuva: https://unsplash.com/photos/MrVEedTZLwM | Photo by Matt Ridley on Unsplash
