Haastattelemani Lasse Haataja työskentelee Neagen Oy -nimisessä ohjelmistotalossa ( http://www.neagen.com ) tuotepäällikkönä, vastuualueena kuva-arkistosovellukset.
Käytännön työtä hän tekee kohtalaisen laaja-alaisesti kuva-arkisto-ohjelmiston ja muiden tuotteiden suunnittelussa, määrittelyssä, ohjelmoinnissa, asennuksessa, konfiguroinnissa, ylläpidossa, käyttäjätuessa ja ongelmatilanteiden selvittelyssä.
> Mitä kehitätte/valmistatte/tuotatte?
Valmistamme useita ohjelmistoja terveydenhuollon tarpeisiin, pääpainoalueena radiologian tuotannonohjaus (RIS) ja siihen liittyvät integraatiot sekä lääketieteellisen DICOM-standardimuotoisen kuvantamis- ja mittaustutkimustiedon (kuva-aineistot kuten esim. CT-, MR-, röntgen- ja digikuvat, sähköisessä muodossa olevat EKG-datat, leikkaussali-, endoskopia- ja muut videot) arkistointiin (PACS), hallintaan, välitykseen (teleradiologiset tutkimusten siirrot) ja diagnostiseen katseluun.
Lisäksi useita komponentteja muihin järjestelmiin liittymiseen (esim. potilastietojärjestelmät, väestörekisteri, muiden organisaatioiden vastaavat kuva-arkisto ja -siirtojärjestelmät, kansalliset potilastieto- ja kuva-aineistoarkistot KANTA ja KVARKKI jne) ja olemassaolevan ei-DICOM-muotoisen kuvadatan (esim. normaalit digikuvat JPEG -muodossa tai muiden standardien mukaan tuotettu EKG-data) muuttamiseen DICOM-standardin mukaiseen muotoon.
>Millaisia teknologiasovelluksia käytätte? Mitä laitteita nämä vaativat?
Pääasiassa itse kehittämiämme ohjelmistoja, joissa toki käytetään useita vapaasti saatavilla olevia (open source) sekä kaupallisia ohjelmistokirjastoja. Näissä laitealustana ovat normaalit palvelintietokoneet ja/tai niiden päällä ajettavat virtuaalipalvelimet. Videon käsittelyssä käytetään lisäksi eri valmistajien tuottamia videodatan välitys- ja muuntopalvelimia (enkooderit, dekooderit, transkooderit), videokameroita, endoskooppeja ja näyttöjä. Radiologien työasemissa käytetään lisäksi radiologiseen näyttöön tarkoitettuja kalibroitavia tarkkkuusnäyttöjä.
Lisäksi esim. digitaalisten patologian mikroskooppikuvien automaattisessa analysoinnissa koneoppimismenetelmillä tarvitaan useita apusuorittimia (GPU) sisältäviä kiihdytinkortteja.
> Ketä/Mitä tuote /sovellus auttaa/helpottaa?
Työnkulun ja tutkimusdatan hallintaa ja arkistointia, esim. tallentamalla eri tutkimusdatat yhteen arkistoon yhdessä standardin mukaisessa muodossa säästytään usean eri järjestelmän hankinnan, hallinnan ja ylläpidon mukanaan tuomilta ongelmilta ja kustannuksilta ja mahdollistetaan tutkimusdatan siirto eri organisaatioiden välillä.
> Sovellusta käyttävät; Radiologian hoitajat (esim. ajanvaraus), radiologit (kuvien katselu), kuva-arkistojen ylläpitäjät (kuvien siirto eri organisaatioihin potilassiirtojen ja konsultaatioiden yhteydessä ym, virheellisten potilastietomerkintöjen korjaus), leikkaussalihenkilökunta (endoskopiavideoiden tallennus), patologit (patologisten mikroskooppikuvien katselu ja automaattinen luokittelu), sydänlääkärit (EKG-datan katselu), kliinikot (tutkimusaineistojen yhteneväinen saatavuus) jne.
>Mitä SOTE-uudistus “tekee” teknologialle tulevaisuudessa? Teidän työyhteisössä ja tulevaisuudessa.
Toistaiseksi käytännön vaikutus on jokapäiväisessä työssä liittynyt enimmäkseen organisaatiotietojen muutokseen, esim. kuvadatojen leimauksiin uusilla organisaatiokoodeilla ja käyttöliittymissä näkyvien nimien vaihtamiseen (JokuSHP -> UusiSOTE) ja myös jossain määrin käytössä olevien järjestelmien elämiseen aiemmin eri paikallisten toimijoiden järjestelmien yhdistymisen muodossa.
>Mistä koulutuksesta/opinnoista on ollut hyötyä omalla alallasi työskentelyssä?
Suurin hyöty on ollut työssä oppimisesta ja harrastuksien myötä hankituista ohjelmointitaidoista. Koulussa opituista taidoista hyödyllisimpiä olleet englanti, matematiikka sekä nyt jo kaiketi historiaa olevat konekirjoitustunnit, kymmensormijärjestelmällä sujuu koodin ja sähköpostien kirjoittaminen nopeammin.
Huh! Sitä ei aina tajuakaan, mitä kaikkea muuta organisaatiota ja osaamista on taustalla, että työssä käyttämämme potilastietojärjestelmät yms. ovat edes mahdollisia. Tämä on puoli jossa osaamista pitää jatkuvasti kehittää, että ohjelmat pysyvät ajan tasalla ja asianmukaisina. Muutokset ovat jatkuvana haasteena, kun pitää saada ohjelma toimimaan halutulla tavalla ja täyttää kuitenkin lain vaatimat asiakkaan valinnanvapaus ja kielto-oikeudet yms.
Riikka