Shockwave-terapiaa käytetään erilaisten lihas- sekä tendinopatioiden hoidossa. Laite tuottaa paineaaltoa kudokseen, jonka tarkoitus on nopeuttaa vammautuneen alueen aineenvaihduntaa sekä hapensaantia ja sitä kautta nopeuttaa paranemista. Menetelmästä voisi käyttää nimitystä “paineaaltohoito”. Terapian suositeltu hoitomäärä on 3-5 kertaa 1-2 viikon välein.
Laitteita on kahta erilaista: fokusoituja (focused electromagnetic shockwaves) sekä radiaalisia (radial pressure waves). Radiaalinen paineaalto luodaan laitteessa ilmaa puristamalla, joka saa laitteen käsiosassa olevan “ammuksen” liikkeelle ja liike siirtyy pulsseina hoidettavaan kudokseen. Radiaalinen paineaalto leviää laajemmalle alueelle kuin fokusoidut paineaallot.
Vaikutusmekanismi
Shockwave-terapian sanotaan “rikkovan” hoidettavaa kudosta, mikä tekee hoidosta kivuliasta. Laitteen valmistajan sivuilla vaikutuksista mainintoina on mm. “kudosten uudistuminen ja korjaantuminen.” Fokusoidun ja voimakkaammalla teholla annetun hoidon on havaittu vahingoittavan jänteen matriisia ja hidastavan paranemista kuudella viikolla. Radiaalinen paineaalto jakaa energiaa laajemmalle alueelle ja sen on havaittu aiheuttavan vähemmän kudosvaurioita. (Bosch ym. 2009.) Tämä tutkimus tosin tehtiin poneille.
Shockwave-terapian vaikutusta on tutkittu akillesjänteen sekä ACL-leikkauksen osalta (Leone ym. 2016.) Tutkimuksessa havaittiin että Shockwave-terapia pystyi nopeuttamaan jänteiden kantasolujen paranemista vammautumisen jälkeen. Tässä tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat hyvin vaikeselkoisia, joten ei niistä sen syvällisemmin, mutta ydinajatus onkin: Shockwave-terapia nopeuttaa jänteen normaalin toiminnan palauttamista.
Shockwave-hoitoa on tutkittu myös plantaarifaskiitin, olka- ja kyynärnivelten tendinopatioiden sekä akillesjännevaivojen kuntoutuksessa. Tutkimuksen perusteella Shockwave-hoito on tehokas ja turvallinen hoitomuoto, koska kivut vähentyivät nopeammin sekä toimintakyvy parantuivat. Shockwave-hoito voi olla hyvä menetelmä sen tehokkuuden ja turvallisuuden ansiosta. (Dedes ym. 2018.)
Eikä tosin liene yllätys että Shockwave-terapia tehoaa heikommin, jos hoidon aikana käytetään paikallispuudutusta hoidettavalle alueelle. (Klonschinski 2011.)
Manuaaliterapian hyödyt
Vuonna 2017 tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella manuaalinen terapia on hyödyllinen lisä plantaarifaskiitin kuntoutuksessa. Manuaalinen terapia, eli nivelten mobilisointi, faskiakäsittely sekä hieronta voivat olla hyödyllinen lisä muun terapian ohella toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä painekivun sietokyvyn (pain pressure treshold, PPT) parantamisessa. (Fraser ym. 2017.)
Faskiakäsittely on yksi manuaalinen hoitomuoto ja sitä hyödynnetään tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa. Menetelmässä terapeutti käyttää otteinaan usein rystysiä tai kyynärpäätä. Hoidon tavoitteena on poistaa jännityksiä, joita syntyy sidekudosverkoston kerrosten eri väleihin, esimerkiksi trauman tai lihasten ylirasituksen seurauksesta. Tällaiset vammat vaikuttavat koko faskiaverkostoon ja sitä kautta voivat aiheuttaa kipua sekä toimintahäiriöitä lihaksissa sekä toimintakyvyssä. Faskiakudos on tiheään hermotettu mekanoreseptoreilla, jotka reagoivat manuaalisesti kohdistettuun paineeseen. Näiden sensoristen reseptoreiden aktivoitumisen on havaittu laskevan sympaattista tonusta sekä muuttavan kudoksen viskositeettiä paikallisesti. (Schleip 2017.)
Pohdinta
Shockwave-terapia voi ainakin tutkimusten perusteella siis nopeuttaa kudosten paranemista, mikä edesauttaa siis kuntoutuksen etenemistä. Shockwave-paineaaltohoidosta voi myös olla hyötyä kivun vähenemisessä ja toimii varmasti yhtenä hyvänä fysioterapian hoitomenetelmänä sekä manuaalisten hoitojen rinnalla ainakin tendinopatioiden hoidossa. Kuntoutuksen tavoitteena on ennenkaikkea toimintakyvyn palauttaminen ja Shockwave-hoito sopii varmasti sellaisille potilaille, joille tavanomaisista hoidoista ei ole ollut apua tai esimerkiksi urheilijoille, mikäli kuntoutuminen takaisin pelikentille tulee olla nopeaa.
Lähteet
https://www.shockwave.fi/viner/
Bosch, G., de Mos, M., van Binsbergen, R., van Schie, HT., van de Lest, CH. & van Weeren, PR. The effect of focused extracorporeal shock wave therapy on collagen matrix and gene expression in normal tendons and ligaments.
Equine Vet J. 2009 Apr;41(4):335-41. Osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19562893. Viitattu 31.7.2018.
Dedes, V., Stergioulas, A., Kipreos, G., Dede, A. M., Mitseas, A., & Panoutsopoulos, G. I. (2018). Effectiveness and Safety of Shockwave Therapy in Tendinopathies. Materia Socio-Medica, 30(2), 131–146. Doi: http://doi.org/10.5455/msm.2018.30.141-146 Viitattu 6.8.2018.
Fraser, J. Corbett, R. Donner, C. Hertel, J. 2017. Does manual therapy improve pain
and function in patients with plantar fasciitis? A systematic review. Journal of Manual & Manipulative Therapy, 26:2, 55-65. Doi: https://doi.org/10.1080/10669817.2017.1322736. Viitattu 31.7.2018.
Klonschinski, T., Ament, SJ., Schlereth, T., Rompe, JD. & Birklein, F. 2011. Application of local anesthesia inhibits effects of low-energy extracorporeal shock wave treatment (ESWT) on nociceptors. Pain Med. 2011 Oct;12(10):1532-7. Doi: https://doi.org/10.1111/j.1526-4637.2011.01229.x. Viitattu 31.7.2018.
Leone, L., Raffa, S., Vetrano, M., Ranieri, D., Malisan, F., Scrofani, C., Visco, V. 2016. Extracorporeal Shock Wave Treatment (ESWT) enhances the in vitro-induced differentiation of human tendon-derived stem/progenitor cells (hTSPCs). Oncotarget, 7(6), 6410–6423. Doi: http://doi.org/10.18632/oncotarget.7064. Viitattu 31.7.2018.
Schleip, R. 2017. Fascia As A Sensory Organ: Clinical Applications. Terra rosa e-mag. 20. 2-7. Osoitteessa: https://www.researchgate.net/publication/319182467_FASCIA_AS_A_SENSORY_ORGAN_Clinical_Applications. Viitattu 31.7.2018.