---

Kuvat: Health Innovation Academy Oy

 

EEVA KIURU – HEALTH INNOVATION ACADEMY OY

Siilot säleiksi ja asiantuntijuus jakoon –  jotta voisimme yhdessä kehittää ja luoda uusia innovaatioita uudistuvalle sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalle! Näin kehoittaa tekemään yritysjohtaja Eeva Kiuru, jolla on yli 20 vuoden kansainvälinen kokemus innovatiivisten terveysteknologiatuotteiden kaupallistamisesta ja tuotteistamisesta, innovaatiotoiminnasta kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä ammatillinen opettajapätevyys. Suunnitteilla oleva maakuntauudistus ja sen vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluihin haastaa  toimintatavat, kuten esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen. On löydettävä uusia toimintamalleja ja toimintatapoja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Terveyden innovointi on yksi mahdollisuus tuottaa laadukkaita ja yhdenvertaisia hyvinvointipalveluja. Kuka näitä palveluja kehittää?

Health Innovation Academy Oy  

Eevan Kiurun syyskuussa 2014 perustama Health Innovation Academy Oy haluaa tehdä terveydenhuollon ammattilaisista terveyden innovaattoreita!  Health Innovation Academy Oy on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien innovaatioiden koulutus- ja asiantuntijapalvelu, joka tarjoaa koulutusta, valmennusta ja asiantuntijapalvelua esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisille, yritysjohdolle, järjestöille sekä kouluttajaorganisaatioille.  Eeva Kiurun mukaan toimiminen eri rooleissa ja yhteistyössä eri terveydenhuollon organisaatioiden kanssa antaa monipuolisen käsityksen alan erityispiirteistä ja menestystekijöistä:

“Olemme kouluttaneet satoja  terveydenhuollon ammattilaisia innovaatiotoimintaan kymmenistä eri ammattiryhmistä ja palaute on ollut positiivista. Toteuttamamme koulutukset ovat vahvistaneet käsitystä innovaatiovalmennuksen puutteesta terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisten keskuudessa. On todella palkitsevaa huomata kuinka paljon terveydenhuollon ammattilaisten joukossa on innovaattoreita. Tällaista valmennusta todellakin tarvitaan!”

Teknologiayrityksissä innovointi on luonnollinen osa arkista tekemistä, kun puolestaan vahvasti siiloituneella sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla innovointi laahaa pahasti perässä, ja teknologiakehittäjät ovat tyypillisesti muita kuin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia.

Terveyden innovointia

---

Innovatiivisuus, digitaalisuus ja terveys ovat tämän päivän trendejä!  Terveyden innovoinnista puhuttaessa Eeva Kiurulla on selkeä päämäärä:

“Keksitään uusia tuotteita, prosesseja, palveluita tai keksintöjä, joiden avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia aikaisempaa paremmalla ja taloudellisesti hyödyttävällä tavalla.”

Aikaisempiin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen toimintatapoihin verrattuna terveyden innovaatiot ovat tehokkaita ja käyttökelpoisia parannuksia, jotka voivat olla pieniä parannuksia tai suuria mullistuksia. Innovaation ydinmerkitys pitää kuitenkin sisällään sen, että uudesta tuotteesta tai toimintatavasta on selkeää, käytännöllistä ja taloudellista hyötyä.

Ammattilaisten osallistaminen

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisilta ei puutu ideoita, kun työtä tai työntekoa pitää kehittää. Tunnemme oman työmme sekä asiakkaidemme ja potilaidemme tarpeet kaikista parhaiten. Meille tulisikin antaa mahdollisuus ja valmennus jatkuvan kehittämisen ajatukseen ja työkaluihin. Alan perinteinen ja ehkä jopa hierarkinen toimintakulttuuri ei kannusta ammattilaisia innovatiivisten ideoiden esille tuomiseen tai oman työn jatkuvan kehittämiseen. Eeva Kiurulla on tähänkin  selkeä visio- hän uskoo hyvinvointiteknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja hän haluaa kouluttaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia luomaan ja kehittämään innovatiivisia palveluratkaisuja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi.

“Koulutuksillani pystyn levittämään tällaista ketterää jatkuvaa kehittämisen kulttuuria alalle, koska pidän sitä välttämättömänä, jotta ala kehittyy ja pystyy hyödyntämään kaikkia aikamme mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian ja viestinnän avulla.”

Eeva Kiuru kannustaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisia tuomaan esille pienetkin toimintaa kehittävät ideat, koska niistä saattaa kehittyä ja kertautua merkittäviä innovaatioita ja hyötyjä. Jokin pieni parannus saattaa tuottaa vain muutamien minuuttien ajansäästön yksittäisen hoitohenkilön tasolla, mutta kertautuessaan vuosi- ja koko organisaation ja lopulta valtakunnan tasolla se voi olla jo huomattavan merkittävä. Eeva Kiuru toivoo kaikille sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisille rohkeaa ja ennakkoluulotonta asennetta uuden kokeilemiseen! Hän kannustaa ammattilaisia digitaitojen opetteluun netissä, ammatilliseen verkostoitumiseen ja oman osaamisen parempaan esilletuomiseen sekä innovaatio-osaamisen perustietojen ja – taitojen hankkimiseen sekä erilaisten teknologisten apuvälineiden rohkeaan kokeilemiseen.

Millainen on hyvinvointiteknologia opiskelijoiden tulevaisuus?

Eeva Kiurun mukaan yleiselle tasolle ei kannata jäädä hyvinvointiteknologian kehittämistyössä, vaan on tärkeää saada erikoisosaajia vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Hyvinvointiteknologian opiskelijoiden etuna on ymmärrys sekä hyvinvointialasta, että teknologian mahdollisuuksista. Tällaiset poikkitoimialaiset koulutukset valmentavat hyvin kehittämään uusia terveyden innovaatioita. Esimerkiksi tekoälyn terveyssovelluksia kehitetään parhaillaan kiivaasti, mutta osaajia on vasta vähän. Myös datamäärän kasvu terveydenhuollossa tarkoittaa sitä, että tarvitaan sellaisia osaajia, jotka osaavat jäsentää valtavia terveydenhuollon datamääriä terveydenhuollon ammattilaiselle hyödylliseen muotoon.

“Kannattaa hankkia erityisosaamista sellaisilta aihealueilta, joista itse on aidosti kiinnostunut ja joissa on kysyntää erityisosaajista.”

Eeva Kiuru uskoo, että hyvinvointiteknologian peruskoulutus soveltuu monenlaiseen tehtävään. On myös itse oltava aktiivinen ja mahdollisesti hyvä täydentää omaa osaamista niin että saa itselleen osaamisprofiilin, jolla erottuu muista ja sitä kautta parantaa työllistymismahdollisuuksiaan. Kannattaa myös katsoa jo etukäteen alan yritysten tulevaisuuden strategioita ja rekrytointitarpeita ja säätää oma osaaminen vastaamaan näitä tarpeita.

Millainen on sosiaalihuollon tulevaisuus digitalisaation ja hyvinvointiteknologian näkökulmasta?

Eeva Kiurun mukaan sosiaalihuolto on aihealueena innovaattoreille ehkä kaikkein haastavin. Alalla on vain vähän innovaatiokulttuuria ja esimerkiksi teknologian hyödyntäminen on vasta vähäistä. Alan kehittymistä hidastaa alan lainsäädäntö, joka asettaa tarkat raamit toiminnalle. Toisaalta teknologian avulla voitaisiin merkittävällä tavalla tuoda uudenlaista ajattelua myös sosiaalihuoltoalalle. Vastikään esimerkiksi uutisoitiin, kuinka Eläketurvakeskus opetti koneelle puolen miljoonan ihmisen tietojen avulla, millaiset ominaisuudet ennakoivat työkyvyttömyyttä. Kone pystyi näiden yleisluontoisten tietojen avulla ennustamaan työkyvyttömyyden kaksi vuotta etukäteen. Tällainen tieto olisi todella arvokasta ja auttaisi alan ammattilaisia puuttumaan mahdollisimman varhain näihin kehityskulkuihin.

“Uskon, että innovaatiot ja teknologian parempi hyödyntäminen tulee myös pahasti ylikuormitettujen sosiaalihuollon ammattilaisten työn tueksi nykyistä enemmän. Tarvitaan lisää rohkeita ja ennakkoluulottomia sosiaali-alan innovaattoreita kokeilemaan uutta. Ja tietysti myös sosiaalialan ammattilaisille pitää kouluttaa innovaatiotaitoja.”

Voisiko vastaavaa tiedon analytiikkaa soveltaa myös sosiaalihuollon alalle? Eeva Kiurun näkemys on, että vastuullisella tekoälyalgoritmien kehittämisellä voisi löytyä ratkaisuja varhaiseen puuttumiseen mm. lastensuojelun alalla. Ihan vasta Helsingin Sanomissa uutisoitiin Espoon kaupungin  ja ohjelmistoyritys Tiedon tekoälykokeilusta, jossa tekoälyllä olisi teknisesti mahdollista rakentaa “hälytysjärjestelmä”, joka ilmoittaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstölle riskitekijöiden kasaantumisesta. Mutta miten on tietojen yhdistämisen juridinen laita? Se voi olla paljon hankalampaa kuin itse teknologian hyödyntäminen.

Pohjois-Lapin mahdollisuudet ja haasteet

Halusimme kuulla Eeva Kiurun mielipiteen myös pohjoisen toimintaympäristön hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja sen tulevaisuuden näkymistä. Eeva Kiuru toivoisi Pohjois-Lapin harvaan asutulla maaseudulla näkevänsä rohkeampia ja vaikuttavampi kokeiluja, koska Lappi ja muut Suomen harvaan asutut alueet ovat otollista testikenttää uusille etäpalveluille. Olemassa oleva teknologia tarvitsee rohkeasti tilaisuuteen tarttuvia ihmisiä ja luovaa ongelmanratkaisua eli uskallusta kokeilla jotain ihan uutta. Esimerkiksi vasta vähän hyödynnetty mahdollisuus on terveysmatkailu, jossa tarvittaisiin rohkeampaa palveluiden tuotteistamista ja markkinointia. Toisaalta haasteeksi saattaa muodostua etäpalvelujen edellyttämät toimivat tietoliikenneyhteydet ja ikäihmisten digitaidot, jotka ovat tulevaisuudessa yksi keskeinen toimintakyvyn osa-alue palveluiden siirtyessä verkkoon.

Hyvinvointiteknologia maailmalla

“Yhdysvalloissa sairaalat alkoivat tekemään kuljetussopimuksia Uber-kuskien kanssa kroonisten potilaiden hoidossa käyttämiseksi. Myös miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja kokeillaan kovaa vauhtia terveydenhuollossa. Niillä viedään lääkkeitä tai veripusseja onnettomuus- ja katastrofialueille tai harvaan asutulle seudulle.”

 (Health Innovation Academy 2018)

Kysyimme Eeva Kiurulta milloin hän näkisi sosiaali,- terveys-ja hyvinvointialoilla  Uber-kuskit ja dronet osana suomalaista hyvinvointipalvelukulttuuria. Hänen aiemmin kokemansa rohkea ja ennakkoluuloton kokeilu on  hidastunut, ja monet kokeilut tuntuvat etenevän nyt muualla nopeammin kuin Suomessa. Etelä-Koreassa roboteille järjestetään jo laskettelukilpailuja. Suomessa ihmetellään vasta ensimmäisiä robotteja muutamassa hoivakodissa. Tällaista pitäisi olla jo paljon enemmän menossa, jotta nuo visiot lähtisivät myös Suomessa toteutumaan. Kehittymisen takia on tärkeää päästä nopeasti liikkeelle ja oppia tekemisen ja kokeilemisen kautta!

Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän.— Mike Dooley

Hyvinvointiteknologia tarjoaa tulevaisuudessa rajattomia mahdollisuuksia, mutta se tuo mukanaan myös haasteita meille sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen ammattilaisille. Atk-taitoiset ammattilaiset, jotka rohkeasti uskaltavat tarttua digitalisaation mahdollisuuksiin, pystyvät hyödyntämään digitalisaatiota asiakas-tai potilastyössään helpottaakseen työnkuormittavuutta ja täten edistämään sekä parantamaan omaa työssäjaksamistaan. Työntekijän työssäjaksamisella on täten suora vaikutus työssäpoissaoloihin, ja organisaation satsaus laadukkaaseen digitalisaatioon tuo parhaimmillaan säästöä  työnantajille.

Hyvinvointiteknologiaa kehitettäessä tulee aina ottaa huomioon myös asiakaslähtöisyys. Ei riitä, että kehitämme sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen tarjoamia palveluja ilman aktiivista vuoropuhelua hyvinvointipalvelujen käyttäjien kanssa.  Tarvitsemme asiakkaittemme osallisuutta palveluiden kehittämiseen! On selvää, että teknologiaan liittyy käyttäjän näkökulmasta kimurantteja haasteita kuten huonot Internet yhteydet tai älypuhelimen toimimattomuus etenkin katvealueella asuville. Haasteet ovat onneksi korjattavissa – Lapissa katvealueiden kuuluvuutta on jo parannettu. Nämä parannukset ovat lisänneet samalla väestön turvallisuuden tunnetta.

Digitaalisoituvasta tulevaisuudesta huolimatta toivomme, ettei ihmisten välinen kommunikointi ja kasvokkain tapahtuva kohtaaminen vähenisi digitalisaation kehittyessä. Erityisesti Lapissa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja lähin naapuri voi asua 100 km päässä, on asiakkaalle erittäin merkityksellistä tulla kuulluksi ja nähdyksi kotisairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän kotikäynnillä- tulla siis aidosti kohdatuksi. Toisaalta, samaisessa kylässä asuvan toisen asiakkaan hyvät atk-taidot mahdollistavat hänelle etäyhteytenä pidettävän hoitokokouksen, jolloin asiakas saa olla kotona ja keskustella hoitajan tai lääkärin kanssa hoidollisista asioistaan netin välityksellä – hyödyntäen samalla erilaisia terveyteen liittyviä henkilökohtaisia käyttösovelluksia parhaalla katsomallaan tavalla.

Olemme vasta totuttelemassa digitalisaation ja hyvinvointiteknologian tuomaan hyötyyn. Emme välttämättä osaa  vielä hyödyntää näitä digitalisaation tuomia käyttömahdollisuuksia työelämässä joko tiedon, ennakkoluulojen tai käyttöönoton puutteen takia. Olemme kuitenkin rohkeita ja innovatiivisia kokeilemaan – emme pelkää! Kannustammekin blogimme lukijaa, Eeva Kiurun sanoin, tarttumaan rohkeasti tilaisuuteen, olemalla luova ongelmanratkaisija, ideoija ja uskalias kokeilemaan aivan jotain uutta – olemalla erityisosaaja!

Blogin julkaisivat Lapin ammattikorkeakoulun ylempää AMK- tutkintoa suorittavat opiskelijat

 – Hanne Lappi, Marja Savunen & Tarja Törmälehto

 

Lähteet:

Health Innovation Academy 2018. Yrityksen tarina. Viitattu 15.6.2018 https://www.healthinnovationacademy.com/yritys/

Kiuru, Eeva 2018. Sähköpostihaastattelu 15.6.2018. Haastattelijana Hanne Lappi, Marja Savunen ja Tarja Törmälehto.

Suhonen, L. & Siikanen, T. Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla – hyöty vai haitta?. Viitattu 18.6.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/20730