Archives: <span>Events</span>

Conference presentation at EGOS 2019

Conference presentation at EGOS 2019 (European Group for Organizational Studies) Enlightening the Future: The Challenge for Organizations, Edinburgh, UK. Subtheme 16:Discursive and Material Struggles over the Natural Environment. Engaging with More-than-human Ethnography to Envision Tourism Futures: A Feminist New Materialist Approach. Salmela, T., Valtonen, A., Höckert, E. & Rantala, O. (accepted)

Matkailu antroposeenin aikakaudella / Häiritsevä yhteiskuntatutkimus -perjantaiseminaari (in Finnish)

University of Lapland Rovaniemi,

Antroposeeniksi kutsutaan meneillään olevaa aikakautta, jossa ihmiskunnasta on tullut planeettamme toimintaa muuttava geologinen voima; kuudes sukupuuttoaalto ja biodiversiteettikriisi juontuvat osin ihmisen toiminnasta maapallolla. Matkailun rooli ja sen kriittinen tarkastelu tässä ajassa on välttämätöntä eikä vähiten siksi, että matkailulla on osansa maailman kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisessa. Erityisesti lentoliikenteen tulevaisuuden voimakkaat kasvuskenaariot vaativat kriittistä tarkastelua ja vaihtoehtoisia näkökulmia. Puheenvuorossaan apulaisprofessori...

Pyhiinvaelluksen paikat (Places of Pilmigrage)

Zoom

Lähes kaikilla suurilla uskonnoilla on yksi tai useampia pyhiinvaelluskohteita. Kristinuskon piirissä pyhiinvaellukset suuntautuivat aluksi Jeesuksen elämän merkittäville paikoille sekä marttyyrien ja apostolien haudoille. Ajan mittaan katolisen kirkon piirissä suosioon nousivat myös paikat, joissa Neitsyt Marian oletettiin ilmestyneen. Ortodoksikirkon piirissä pyhiinvaelluskohteiksi vakiintuivat jo varhain luostarit. Nykypäivänä pyhiinvaellus termin käyttö on laventunut koskemaan matkaa myös moniin ei niin itsestään selvästi uskonnollisiin kohteisiin, kuten erilaisiin erilaisiin luonnonpaikkoihin ja populaarikulttuurin innoittamiin kohteisiin.

”Pyhiinvaelluksen paikat” -seminaari on jatkoa syksyllä 2020 Centre for the Study of Christian Cultures -keskuksen järjestämälle pyhiinvaellusseminaarille ”Pyhiinvaelluksella ennen ja nyt”, jossa keskityttiin ennen kaikkea kulkemiseen, vaellukseen. Kevään 2021 seminaaripäivässä keskitytään itse määränpäähän, pyhiinvaelluksen paikkoihin. Onko määränpäällä väliä vai onko liike tärkeintä?

Samalla, kun seminaari kutsuu tarkastelemaan sitä, mitä ja millaisia pyhiinvaelluksen paikat ovat tai ovat olleet aikaisemmin, on tärkeää pohtia, miten pyhiinvaelluspaikka määritellään. Määrittelyä voi edesauttaa konkreettisten paikkojen tarkastelu: mikä on tehnyt tai tekee yhä pyhiinvaelluspaikan, onko tässä ajallista tai kulttuurista vaihtelua? Aineellinen ja aineeton rakentavat tilaa/paikkaa ja kokemusta siitä mutta pitääkö tilan/paikan representoida pyhää, olla pyhä, tullakseen ymmärretyksi pyhiinvaelluksen paikkana? Mikä ylipäätään tekee paikasta pyhän? Missä määrin pyhän kokemukseen ja pyhiinvaelluspaikkaan ovat vaikuttaneet ja voivat edelleen vaikuttaa ”pyhyyden ulkopuoliset tekijät” kuten kaupallisuus tai politiikka?