Yhtenä benchmark-matkamme tutustumiskohteena oli Skotlannin länsirannikolla oleva West Kilbride -kylä, joka on nimetty Skotlannin käsityökyläksi – Craft town of Scotland. Ja sitä se nimensä mukaisesti olikin!
West Kilbridessa tapasimme Kay Hallin, joka tutustutti meidät pienen kaupungin suureen imagohankkeeseen, jonka avulla kuihtuvasta kylästä on muovattu innostava ja kiinnostava Craft Town. Kylä on houkutellut paikkaan eri alojen taiteilijoita ja käsityöläisiä, joille tarjotaan kylän pääkadun varrelta pieni studio. Studiot ovat merkitty erittäin näkyvästi vihreillä kylteillä ja ne ovat avoinna matkailijoille ja muille vierailijoille torstaista lauantaihin ja muina aikoina sopimuksen mukaan. Aukioloaikojen myötä käsityöläisille saadaan taattua työrauha tiettyinä päivinä ja he voivat keskittyä täysillä taiteeseensa. Mikäli vierailun ajankohta sattuu aukioloaikojen ulkopuolelle, voi teoksia ihailla studioiden ikkunoista tai sitten läheisessä Barony Centressä.
Barony Centre on restauroitu vanhasta kirkosta ja siellä on näkyvästi esillä paikallista taidetta, paikallisia matkamuistoja studioiden käsityöläisten tekeminä sekä mahdollisuus osallistua työpajoihin.
Erittäin koskettava olikin heidän kyläläisilleen järjestämä workshop West Kilbride Gets Plastered, jonka tarkoituksena on tuottaa elävä arkisto kyläläisistä tekemällä kipsivaluja kasvoista ja käsistä. Nämä taideteokset ovat näkyvästi esillä Barony Centressä ja onnistui tekemään meihin erittäin suuren vaikutuksen. Hieno idea antaa tunnustusta paikallisille henkilöille – jokaisella ihmisellä on merkitystä!
Yhteisöllisyys nousikin erittäin hyvin esille West Kilbriden kylässä. Siellä kehittämistoimenpiteet pyrkivät ennen kaikkea paikallisväestön olojen parantamiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vaikka matkailijat nähtiin pk-yritysten asiakaskuntana ja siten olennaisena osana toimintaa, oli katse silti ympäristön kehittämisessä paikallisyhteisön ehdoilla ja paikallisten tarpeisiin – ei matkailun tai matkailijoiden. Ehkä tässä olisi jotain opittavaa täällä meilläkin? Ja mikä estää meitä kehittämästä Lappiinkin tällaista käsityökylää – kuka uskaltaa tehdä aloitteen?