Lounaaksi leipä ja jogurttipurkki, kuppi kahvia ja ei kun istumaan Teams-junaan! Tai tarkemmin ajateltuna, ei kannattaisi. Pysyäksemme vireessä ja hyvinvoivina tarvitsemme riittävästi laadukasta ja ravitsevaa ruokaa, painottaa ruoan ja ruokapedagogiikan asiantuntija Kati Pohjanmaa. Etätyössä se vaatii enemmän suunnitelmallisuutta, mutta palvelee parhaimmillaan rauhallisena, nautinnollisena taukona työpäivän ohessa. Työkulttuurissamme on luonteva asia rauhoittaa aikaa lounaalle, sillä joukkoruokailu on keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Miksi siis jättää tauko käyttämättä? 

Laadukas ruokailu onnistuu etätyössä, kun maltat käyttää sen valmisteluun ja siitä nauttimiseen aikaa!

Naposteleeko?

Finravinto 2017 -tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset aikuiset saavat päivän energiatarpeestaan vain noin ¼ lounaalta kun sen pitäisi olla ⅓. Liian vähäinen energiansaanti voi johtaa napostelukulttuuriin. Napostelu tuo ruokavalioon runsaasti sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa ja usein myös ylimääräistä ja turhaa lisäenergiaa. 

Kierre on valmis esimerkiksi näin: kevyt aamiainen, aamupäiväkahvin kanssa välipalakeksi. Lounaalla ei olekaan kovin nälkä, joten vatsa täytetään kevyellä salaatilla. Iltapäiväkahvin aikaan vatsa kurnii, joten sen kanssa maistuu hyvin korvapuusti. Korvapuusti ja kahvi pitävätkin nälkää poissa niin, että päivällisaikaan ei olekaan taas kovin nälkä, joten päivälliseksi riittää lautasellinen kevyttä keittoa. Illalla television äärellä iskee jälleen huutava nälkä, ja lautasella useampi voileipä teen kanssa. Seuraavana päivänä sama uudestaan – tästä on kyse napostelukulttuurissa. Vähille jäävät hyvät ravintoaineet, joten tilanteeseen on hyvä puuttua.

Löytyyhän lounas kalenteristasi?

Päiväkodeissa, kouluissa, varuskunnissa ja monissa paikoissa lounaalle on varattu aika. Usein se on valitettavan lyhyt ja itse ruokailemiseen jää vähän aikaa ruokaa jonottaessa. Etätyössä jonotuksesta ei tarvitse kärsiä ja  mikäli kotona ruoan on valmistanut etukäteen on aika tarttua hetkeen. Jäljelle jäävä aika kannattakin käyttää rauhalliseen ruokailuun.

Monilla työpaikoilla on edelleen kulttuurina, että yhteistä lounasaikaa ei ole. Tällöin on vaarana, että työpäivän täyttää kokous- ja työputki, jossa ei ole mahdollisuutta lounaan nauttimiseen kiireettä. Tampereen yliopistossa tehtiin vuonna 2016 professori Ulla Kinnusen johdolla tutkimus, jonka mukaan säännöllinen lounastauko auttaa palautumaan työn kuormituksesta jo työpäivän aikana. Lounastauon aikainen palautuminen on puolestaan yhteydessä vähäisempään uupumusasteiseen väsymykseen. Tehokkaimmillaan lounastauko on silloin, kun työntekijä saa itse päättää, missä ja millä tavalla sen viettää. Myös etätyöaikana on syytä sopia, että lounasajat rauhoitetaan palavereilta. 

Suunnitelmallisuudella sekä kokeilemalla voi löytää itselleen parhaimmat ateriarytmit ja ruokamäärät.

Lounaan vaikutus uneen

Ruoka ja juoma vaikuttavat suuresti ihmisen vireystilaan ja uneen. Molemmat vaikuttavat energiatasapainoon ja sitä kautta myös painoon ja yleiseen hyvinvointiin. Jotkut ruoka-aineet lisäävät uneliaisuutta ja toiset piristävät niin, että nukkuminen on vaikeaa. On usein syytä välttää suurten hiilihydraatti- ja rasva-annosten syömistä lounaalla. Lounaan jälkeinen väsymys saattaa johtaa liialliseen kahvin tai muiden kofeiinipitoisten ruokien juontiin iltapäivällä ja illalla, mikä puolestaan saattaa vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Suunnitelmallisuudella sekä kokeilemalla voi löytää itselleen parhaimmat ateriarytmit ja ruokamäärät.

Säännöllinen ruokailurytmi, terveellinen ja monipuolinen lounas ovat tärkeitä asioita työntekijän hyvinvoinnille ja työteholle. Ennakoimalla ja ruokasuunnittelua tukemalla myös vältytään pidemmän aikavälin haitallisilta vaikutuksilta, kuten ylipaino ja kohonneiden kolesteroliarvojen vaikutuksilta. Lounastaukomahdollisuudesta huolehtimalla pidetään huolta työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. 

Ota siis huomioon nämä:

1. Työt tulee olla organisoitu siten, että työaikainen ruokailu on mahdollista sopivaan aikaan esimerkiksi varaamalla kalentereihin päivittäin klo 11-13 lounasaika ja rauhoittamalla aika palavereilta.
2. Lounastauon aikana on mahdollisuus poistua työpaikalta. Etätöissä ruokailuun voi yhdistää palauttavan kävelyn tai lepohetken.
3. Työpaikan ruokailutiloissa tulee olla riittävän iso jääkaappi eväitä varten, mikroaaltouuni ruokien lämmittämistä varten sekä puhtaita ruokailuastioita riittävästi.
4. Tarjolla tulee aina olla puhdasta ja raikasta vettä. Varaa vesipullo myös etätyöpisteellesi.
5. Tarjolla voi olla mahdollisuuksien mukaan myös välipalahedelmiä. Vältä ostamasta kotiin herkkuvälipaloja ja helpota kiusauksista erossa pysymistä.
6. Ennakoi etätyöpäivät valmistamalla jääkaappiin tai pakastimeen ruokaa valmiiksi. Varaa riittävästi kasvikunnan tuotteita saataville.
7. Muistele lautasmallia ja toteuta sitä ruokailussasi.
8. Vinkki tyky-toimintaan: työntekijöitä tuetaan mm. kurssittamalla ruokakursseilla terveellisen lounaan valmistamisen helppouteen ja saloihin. 

Blogikirjoituksen asiantuntijana on toiminut Kati Pohjanmaa, KM, kotitalousopettaja, ruoan ja ruokapedagogiikan asiantuntija. Kati kouluttaa syömään hyvin ja monipuolisesti mm käytännönläheisillä ruokakursseilla.
Lisätietoja www.katipohjanmaa.fi

Lähteet:

https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/terveyden-edistaminen-tyopaikalla/elintavat-ja-tyohyvinvointi/

https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/ravitsemus-terveys/aivoystavallinen-ruokavalio-tukee-tyoikaisten-vireytta-ja-hyvinvointia/

https://stm.fi/documents/1271139/1420943/SELV1011_Joukkoruokailu.pdf/9c027baa-df7c-4be3-ab5c-f5ce4c32b8c9

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence

https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ 

https://yle.fi/uutiset/3-9114595

https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/elintavoista-apua-hedelm%C3%A4llisyyteen/uni/liikunnan-ja-ravitsemuksen-vaikutus-unettomuuteen

Poikkeustilanteen myötä moni on siirtynyt etätyöskentelemään kotitoimistoihin.  Työympäristön muututtua sitä saattaa huomata ikävöivänsä oman työpisteensä selkeyttä, rauhallisuutta ja ergonomisia välineitä. Uusia toimintatapoja opetellessa olet saattanut törmätä videopalavereissa sotkuisen taustan tai ylimääräisten äänien aiheuttamaan nolostumisen tunteeseen. Voi olla myös haastavaa ylläpitää omaa keskittymiskykyä ja hyvää työasentoa työpisteen vaihdellessa sohvalta keittiönpöydän nurkkaukseen. Onneksi nämä asiat ovat usein otettavissa omaan hallintaamme.

Anna työflow’lle mahdollisuus – taltuta kaaos

Tutkimusten mukaan työflow ja luovuus kukoistavat parhaiten rauhallisessa ja selkeässä ympäristössä. Työympäristön viihtyisyyteen liittyvät riittävä valaistus ja työlle sopiva akustiikka, unohtamatta sisäilman ja työergonomian merkitystä. Ympäristö vaikuttaa myös mieleemme: ympäristömme sijaitsevat virikkeet tuottaa monenlaisia ärsykkeitä ja nämä ärsykkeet houkuttelevat meitä puoleensa. Sekavassa työtilassa koemme enemmän negatiivisia tunteita, koska tekemättömät työt, pyykkikasat tai kirppariromut työtilan nurkassa herättävät meissä negatiivisia ajatuksia ja mielleyhtymiä sekä vaikuttavat mielentilaamme ja työn laatuun. Ympäristön merkitys korostuu, jos ihminen oppii visuaalisesti eli on visuaalinen ihminen.

Työn sujuvuuden kannalta kannattaa siis tarkkaan valita, millaisiin asioihin mielensä ja ajatuksensa haluaa ohjata omassa työympäristössään. Nyt jos koskaan, on myös hyvä testata erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta omaan työtehoon ja kokeilla, millaisista tekijöistä syntyisi oma unelmien työympäristö. Kysyimme työtä ja työtiloja ammatikseen organisoivalta Henriikka Kivelältä vinkkejä, millaisilla yksinkertaisillakin muutoksilla pääsee alkuun oman työnsä järjestämisessä.

Pidä työpisteessä esillä vain työhön liittyviä tavaroita

Henriikan mukaan usein suurimmat ongelmat liittyvät ärsykkeiden ja työtehtävien paljouteen, niiden kanssa selviytymiseen sekä alipalautumisesta johtuvaan alisuoriutumiseen. Paljous tarkoittaa hänen mukaansa vaikeutta karsia ympäristöstämme ja työtehtävistä pois asioita, jotka eivät palvele meitä.

Työpisteen välittömään ympäristöön tulisi sijoittaa vain asioita, jotka tukevat työtä niin suorittamisen kuin mielen tasolla. Työtilassamme saisi olla vain työhön liittyviä ja työhön virittäviä tavaroita. Tavaroita on syytä ajatella huomiostamme kilpailevina visuaalisina ärsykkeinä, jolloin tavaraa täynnä oleva ympäristö myös viestittää, ettei ole syytä yrittääkään keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan.

Henriikka neuvookin yksinkertaistamaan ja vähentämään ärsykkeitä työympäristössä. Työympäristön karsintaa voi tehdä samalla tavoin kuin kaapin karsintaa. Ensin tyhjennä tila kokonaan, sitten karsi pois ylimääräiset tavarat ja lopuksi järjestä paikoilleen jäljelle jääneet, työnteolle olennaisimmat asiat. Jos mahdollista, sijoita tekemättömät työt pois näkökentästä ja laita esille vain työn alla olevaa työtä koskevat asiat. Tämä vähentää tunnettasi siitä, että sinun pitäisi tehdä juuri sillä hetkellä jotain muuta tärkeämpää tai olla jossain muualla, jonkun toisen työn parissa.

Työskentelyn selkeyttä edistävän (etä)työympäristön pikavinkit:

1. Pyhitä työlle oma alueensa kodin tiloista, jossa on esillä vain työhön liittyviä asioita.
2. Kiinnitä huomiota työtilasi järjestykseen: edistääkö siinä olevat tavarat ammattimaista työskentelyä ja keskittymistä juuri käsillä olevaan tehtävään?
3. Muista myös riittävä valaistus, hyvä työasento, akustiikka ja lämpötilan vaikutus – muutoin kaikki nämä varastavat osan keskittymiskyvystäsi.
4. Pidä esillä vain meneillään olevaan työtehtävääsi liittyvää materiaalia kerrallaan.
5. Järjestä muut tekemättömät työt esimerkiksi kalenteriin tai kanban-tauluun, jolloin ne ovat siellä saavutettavissa heti kun niitä tarvitset sekä ennen kaikkea järjestyksessä ja ylös kirjattuna.

Henriikka Kivelä (Organicer) on koulutettu ammattijärjestäjä, joka ainoana Suomessa on erikoistunut työ- ja yritysympäristöjen järjestämiseen. Häneltä on pian avautumassa verkkokursseja mm. oman etätyöympäristön järjestämiseen. Lisätietoja Henriikasta ja ammattijärjestäjän työstä löydät nettisivuilta www.organicer.fi

Sähköisiä ajanvarausjärjestelmiä, sosiaalisen median tilejä ja markkinointikampanjoita, asiakasarvioiden ja -palautteiden seuraamista sekä toiminnan raportointia erilaisiin ohjelmistoihin – siitäkö on uusi yrittäjän arki tehty? Digitalisoitunut työelämä on muuttanut monia käytäntöjä ja pakottanut oppimaan uusia toiminnallisuuksia aina digimarkkinoinnista sisäiseen viestintään. Laitteisiin ja ohjelmistoihin kohdistuvat investoinnit ovat yhä suurempi kuluerä, mutta toisaalta tuovat myös uusia konkreettisia työvälineitä sekä parhaillaan edistävät yrityksen palveluiden tunnettavuutta ja myyntiä. Usein tässä kehitysvauhdissa unohtuu kuitenkin se tärkein tuotannontekijä: yrittäjä itse sekä hänen työntekijänsä.

Työhyvinvointiin panostaminen on tänä päivänä teema, josta on tullut osaavan ja motivoituneen työvoiman saamisen edellytys. Digitalisoituneen työelämän myötä yhä suurempi osa työnkuvista on muuttunut myös laitesidonnaisemmaksi ja tietointensiivisemmäksi kuin aikaisemmin. Joidenkin arvioiden mukaan aivotyöhon liittyvän kognitiivisen ergonomian haasteita esiintyisi jossain määrin jopa 70-90% työpaikoista. Mietipä itse: milloin olet viimeksi yrittänyt multitaskata eli tehdä useampaa asiaa yhtä aikaa? Milloin olet viimeksi saanut tai pystynyt tekemään työtäsi täysin keskittyneenä, vapaana keskeytyksistä? Ja varmasti olet myös älylaitteidesi herra ja niiden käyttö on puhtaasti tarkoituksenmukaista?

Digitalisoituneen työn myötä myös työhyvinvoinnin sisällöt ja haasteet ovat monipuolistuneet, eikä niitä välttämättä osata tunnistaa työn arjessa. Seuraukset sen sijaan tuntuvat, näkyvät ja kuuluvat viimeistään tilikauden tuloksessa. Jo pelkkien keskeytysten rajoittaminen yleensä lisää tehollista työaikaa, kun aikaa ei mene fokuksen uudelleen hakemiseen. Ja tiesitkö, että niistä päivän aikana keskeytyneistä tehtävistä jää lopulta hoitamatta jopa 20%?

Digiajan työhyvinvoinnin haasteisiin voi olla vaikea tarttua, jos niistä ei olla tietoisia tai niiden tunnistamiseen käytetä aikaa. Usein kyse on vain pienen panostuksen vaativista ja hyvin käytännöllisistä työn järjestelyihin, työrkentelytapoihih, sisältöihin ja työyhteisön toimivuuteen liittyvistä asioista. Ylipäänsä jo työntekijän kokemus siitä, että hänen työhyvinvoinnista välitetään, parantaa työmotivaatiota ja tunnetta välitetyksi tulemisesta. Avoin keskustelu työn sujuvuudesta on erittäin tärkeää, kun hahmotetaan työhön ja jaksamiseen liittyviä ongelmia sekä etsitään yhdessä niihin ratkaisuja.

Miten teidän yrityksessänne? Onko digiajan tuomat haasteet työhyvinvoinnille jo tunnistettu ja ratkaistu? Jos ei, niin nyt on oivallinen tilaisuus saada ohjausta ja tukea yrityksenne digiajan työhyvinvoinnin parantamiseen! Vuoden 2020 alkupuolella käynnistyvässä kehittämiskokonaisuuden aikana saatte tärkeää tietoa siitä, miten digiaika haastaa työn tekemistä ja millä keinoin voitte ylläpitää työntekijöidenne hyvinvointia työssä. Ohjaamme myös paikan päällä teidän omalla työpaikallanne valitsemanne työhyvinvoinnin haasteen kehittämistyötä, joka samalla myös sujuvoittaa työn tekemisen tapoja. Jos kiinnostuit, niin lukaise täältä lisätietoja sekä ilmoittaudu mukaan!

Käynnistä uusi alkava vuosi omaan ja työntekijöidesi hyvinvointiin panostamalla!

Syksyn aikana keräsimme digiajan työhyvinvointia käsittelevällä kyselyllä aineistoa siitä, miten työn digitalisoituminen näkyy lappilaisen palkansaajan tai yrittäjän arjessa sekä millaisia työn voimavara- ja kuormitustekijöitä digiajan työhyvinvointiin liittyy. Saimme kyselyyn kaiken kaikkiaan 326 vastausta, joiden pohjalta muodostettiin viime viikon seminaarissamme julkaistu selvitys, “Lappilainen digiajan työhyvinvointi”.

Kyselyn perusteella työn muutos on kiistatonta. Se on kuitenkin vaikuttanut eri vastaajaryhmiin eri tavalla. Erotimme aineistosta neljä eri vastaajaryhmää sen perusteella, miten he olivat arvioineet digitalisaation vaikuttaneen työhyvinvointiinsa, asteikolla yhdestä kymmeneen. Näistä isoin ryhmä oli “digihyvinvoivia“, jotka kokivat digitalisoituneen työn parantaneen työhyvinvointia ja enimmäkseen sujuvoittaneen omia työprosesseja (arvosana 8 tai enemmän). Tällä ryhmällä rutiininomainen työ oli vähentynyt eniten ja digivälineet olivat sujuvoittaneet viestintää ja yhdessä työskentelyä. Heillä oli kykyä säädellä omaa teknologian aiheuttamaa kuormitusta ja he olivat myös ottaneet käyttöön esimerkiksi meditaatiosovelluksia tai löytäneet muita työn aiheuttamaa kuormitusta vähentäviä keinoja oman työnsä säätelyyn. Toisaalta tässä ryhmässä koettiin eniten staattisen asennon aiheuttamaa väsymystä tai passiivisuutta.

”Digitaaliset ratkaisut helpottavat ja yksinkertaistavat työtäni. Tässä vaiheessa digitalisaatio lisää työtä, mutta luotan, että se myös vähentää joitakin työtehtäviä. … Työn tekeminen muuttuu, ja tätä uutta tapaa, josta ei vielä oikein tiedä, täytyy kokeilla ja opetella. ”

Toisen ryhmän nimesimme “kohtalaisen hyvinvoinnin ryhmäksi“, sillä he arvioivat digihyvinvointinsa arvosanalla 6 tai 7. Tämän ryhmän edustajat kokivat työnkuvansa  muuttuneen toiseksi eniten, ja työmäärässä oli hajontaa. He kertoivat erilaisten digitaalisten kanavien päivittämisen ja seuraamisen tulleen osaksi työtään. Tiedonkulun parantuminen oli tässä ryhmässä sekä voimavara että kuormitustekijä, sillä informaation määrän koettiin kasvaneen sekä hajaantuneen. Se näkyi myös ryhmän suurimmissa kuormitustekijöissä, joita olivat huomion jakaantuminen moneen eri asiaan, lisääntynyt pirstaleisuus sekä keskittymisongelmat. Myös vähentyneen yhteisöllisyyden koettiin vähentäneen työn mielekkyyttä.

“Digipalveluiden lisääntymisen myötä tulee myös näkyä monella eri kanavalla ja verkostoissa. Ei riitä, että pitää vain yhden sivuston ajan tasalla, vaan samalla pitää kommunikoida myös muiden kanavien kautta, jakaa tietoa tasapuolisesti siellä ja täällä … Jotenkin tuntuu, että pitäisi olla myös aina läsnä kaikkialla eikä hengähdystaukoa saa, ellei sitä väkisin ota.”

Digineutraalien ryhmässä (arvosana 5) työ ei ollut vähentynyt yhtään, sillä digitalisoituminen oli osalla jopa lisännyt työvaiheita ja tarkistamisen tarvetta. Tässä ryhmässä laitteiden ja ohjelmistojen moninaisuus oli jo kuormittava tekijä, varsinkaan kun niitä ei koettu aina työn kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Lisäksi he toivat esiin, että vaikka palvelut digitalisoituvat, kaikki asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää niitä. Silloin asiakastyö hajaantuu sekä verkkoon että kasvokkaiseen työhön ja työaikaa kuluu neuvontatehtäviin. Tässä ryhmässä myös kuormitustekijät olivat edellisiä ryhmiä korkeammalla tasolla. Ryhmään kuuluvat toivat myös esille toiveensa osaamisen kehittämisen pitkäjänteisemmästä suunnittelusta sekä työergonomiaan panostamisesta. He myös korostivat, että oikea ratkaisu työn tehostamiseen ei ole lisätä teknologiaa ja vähentää työvoimaa.

“…Digitalisaatioon liittyy myös se kääntöpuoli, että asiantuntijoille siirretään digitalisaation myötä yhä enemmän työtehtäviä, jotka aikaisemmin ovat kuuluneet esimerkiksi assistenteille. Tämä vie todella paljon työaikaa “oikeilta töiltä”. Digitalisaatiota ei siis saisi käyttää liikaa säästöjen hakemiseen, sillä työmäärä ja siihen tarvittava aikamäärä ei vähene, vaikka henkilöstö vähenisikin.”

Selvityksen kannalta kiinnostavin ryhmä oli digihyvinvointinsa heikoksi arvioineet vastaajat, jotka olivat myös kriittisimpiä digitalisaatiota kohtaan. Osittain kriittisyys voi johtua siitä, että tässä ryhmässä koettiin eniten työmäärän lisääntyneen ja hallinnollisten töiden valuneen asiantuntijatehtäviin. He kuvasivat työn muuttuneen vahvasti laitesidonnaiseksi, jolloin (toistuvat) toimintahäiriöt viivästyttävät työtä tai keskeyttävät sen kokonaan. Tämän ryhmän vastaajat arvioivat myös oman kykynsä rajoittaa teknologian aiheuttamaa kuormitusta ja valmiutensa ottaa käyttöön uutta teknologiaa muita heikommaksi. Heillä oli selkeästi vähiten toteutuneita työn voimavaroja, jotka voisivat kumota työn kuormitustekijöitä. Lisäksi kokemus osaamisen riittämättömyydestä, tuen puutteesta sekä päällekkäisen tai yhteensopimattomien järjestelmien aiheuttamasta lisätyöstä oli muita ryhmiä suurempi.

Digitalisaatio on monimutkaistanut asioiden hoitoa ja pilkkonut yhdet asiat moniin pieniin, useita tahoja ja ihmisiä koskeviin järjestelmiin. Se on aiheuttanut teknologian käytön lisääntymistä ja erillisten tekniikkaratkaisujen käyttämistä aikaa vievällä tavalla. Asioiden tavoitettavuus ja hoidettavuus kätkeytyy erilaisten ja useiden järjestelmien taakse.”

Nämä kyselyn pohjalta tunnistamamme erilaiset digihyvinvointiryhmät tukevat näkökulmaa siitä, että digiajan työn ja työhyvinvoinnin ratkaisut ovat vahvasti sidoksissa työn prosesseihin ja tavoitteisiin. Vaikka emme selvityksessä suoranaisesti päässeetkään sen juurelle, millaiset tekijät ovat vastaajille ensisijaisia oman työn sujuvuuden kannalta, eroista hyvinvointiryhmien välillä voidaan tehdä kuitenkin varovaisia tulkintoja. Näitä ovat muun muassa työlle tarkoituksenmukaisten teknologisten ratkaisujen löytäminen, yhteisesti muotoillut toimintaohjeet, työtehtävän selkeys ja aikaresurssointi sekä toimintahäiriöihin varautuminen tukipalveluita kehittämällä. Näiden lisäksi myös digijohtamisen käytännöt, joustavan työn periaatteiden muotoilu sekä kognitiivisesta kuormituksesta palautuminen nousivat esiin.

Näihin ja muihin selvityksen kautta esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin etenemme hankkeessa seuraavaksi, kun käynnistämme työhyvinvoinnin kehittämistyöpajat ensi vuonna. Mikäli koet, että teidän organisaatiollanne tai yrityksellä olisi nyt tuhannen taalan paikka lähteä kehittämään digiajan työhyvinvointia, katso täältä lisätiedot mukaan ilmoittautumisesta.

Työ ja sen tekemisen tavat ovat kokeneet suuren muutoksen viime vuosikymmenien aikana. Samalla voimakas teknologian roolin korostuminen nykypäivän työssä on muuttanut työn voimavara- ja kuormitustekijöitä. Digiajan työhyvinvointi on jatkuvasti kehkeytyvä ja muotoutuva alue, jonka sisällöistä on vielä varsin niukasti tutkittua tietoa.

Nyt sinulla on erinomainen mahdollisuus kertoa meille, mitä sinun digiajan työhyvinvointisi pitää sisällään. Vastaamalla kyselyymme 13.9. mennessä, annat meille arvokasta ja käytännöllistä tietoa työn muutoksesta, työhyvinvoinnin voimavaroista ja haasteista sekä hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä.

Kysely on kohdistettu kaikille Lapin alueella työskenteleville palkansaajille ja yrittäjille. Saadut tulokset liitetään osaksi syksyllä julkaistavaa selvitystä, jonka pohjalta sekä työntekijät, työnantajat että yrittäjät voivat paremmin tunnistaa ja huomioida digiajan vaikutuksen työhyvinvointiin.

Aikaa vastaamiseen kuluu noin 20 minuuttia. Vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan työhyvinvointiaiheinen kirjapalkinto.

Tästä linkistä https://link.webropolsurveys.com/S/E18E09CB25EED9F6 pääset suoraan kyselyyn. Kysely toimii myös älylaitteella.

Kyselyä saa myös jakaa ja välittää eteenpäin. Lisätietoja kyselystä saat hankkeen asiantuntijalta Krista Kohtakankaalta (krista.kohtakangas(at)ulapland.fi tai +358 40 484 4257).

Kiitos vastauksestasi!