Informaatioteknologian käyttö on laajentunut yhä useammille elämän osa-alueille. Teknologia on oleellinen ja erottamaton osa arkeamme ja sen toimintoja, ettemme välttämättä edes huomaa käyttävämme sitä ja olevamme vuorovaikutuksessa sen kanssa. Liikuntateknologiaan kohdistuu suuria odotuksia ja yksittäiset käyttäjät toivovat siltä tukea ja hauskuutta omaan harrastukseensa. Yhteiskunnan tasolla se nähdään yhtenä ratkaisuna suomalaista kansanterveyttä uhkaavan fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen. Liikuntateknologian käyttö on osa käyttäjyyden kokonaisuutta. Voimakkaimmin liikuntateknologian käyttöön vaikuttaa käyttäjän oma liikuntasuhde, mitä vakavammin ja suoritussuuntaununeemmin liikuntaan suhtaudutaan, sitä yleisempää on liikuntateknologian käyttö. (Moilanen 2017, 1-2.)
Liikuntateknologialla tarkoitetaan kaikkia sellaisia digitaalisia, informaatioteknologiaan perustuvia kokonaisuuksia, joiden avulla voidaan mitata,
tallentaa, analysoida liikuntaan ja muuhun fyysiseen aktiivisuuteen liittyvää
dataa sekä jalostaa sitä käyttäjän tarpeiden mukaisesti.
Liikuntateknologiatuotteen kokonaisuus voi sisältää paitsi jonkin fyysisen
laitteen, niin myös monenlaisia ohjelmistoja ja digitaalisia palveluja. Liikuntateknologian käytöllä voidaan ilmentää halua olla kunnon kansalainen eli toimia niin, ettei oma saamattomuus aiheuta haittaa yhteiskunnalle. (Moilanen 2017, 19.)
Teknologia opettajan apuna. Käytettävällä teknologian muodolla ei ole merkitystä. Käytössä voivat olla koulun omat vanhat läppärit, uudet iPadit tai oppilaiden omat laitteet. Teknologian tarve syntyy opettajan tarpeesta saada enemmän aikaa henkilökohtaiselle oppilaskontaktille. Näitä menetelmiä hyödyntäen opettaja saa lisää aikaa ohjata niitä, jotka tarvitsevat enemmän opettajan aikaa tai tekevät harjoitetta, jossa opettajan läsnäolo on tarpeen vaikka turvallisuussyistä. (Uef 2016, 2.)
Luokka voidaan jakaa kahteen osaan. Toinen osa oppilaista toteuttaa esimerkiksi lihaskuntoharjoitteita jonkin appisovelluksen ohjaamana ja toinen osa oppilaista toteuttaa joatain opettajan tarkempaa huomiota vaativaa esimerkiksi puolivoltin kehittelyä. Opettaja kykenee keskittymään pienempään oppilasryhmään kerrallaan ja kykenee tehokkaammin ohjaamaan ja suorittamaan arvioita yksittäisen oppilaan tasolla. (Uef 2016, 2.) Seuraavasta linkistä löytyy erilaisia sovelluksia. http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/appseja-ja-sovelluksia
“Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa. Uutta teknologiaa hyödyntävässä liikunnan oppimisympäristössä tapahtuva opetus voisi omalta osaltaan innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja kasvamaan aktiivisiksi elämäntapaliikkujiksi. ” (Rautomäki 2016, 3.)
Lähteet
Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. file:///C:/Users/jaana/Downloads/Moilanen_Panu_screen.pdf.
Moilanen, P. (2017). Liikuntateknologialla on käyttäjälleen monta merkitystä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Tietojärjestelmätiede. https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/11/tiedote-2017-11-30-07-47-54-240077.
Rautomäki, A-M. (2013). Teknologia ja liikunnanopetus oppimisympäristöhankkeissa. Aktiivisuushanke. http://liikkuvakoulu.vlu.fi/filebank/480 Pikatreffit_1_Rautomaki_AM_Liikuntateknologia.pdf
Uef. (2016). Liikunta ja ops 2016(/FI/WEB/ALYALIIKUNTAAN). http://www.uef.fi/web/alyaliikuntaan/teknologia-liikunnanopetuksessa.
Mielenkiintoista tosiaan, että tätä liikuntateknologiaa hyödynnetään nykyään kouluissa. Meilläkin lapsi sai koulusta aktiivisuusrannekkeen (en muista enää mallia) 2 viikon testikäyttöön. Koulu oli niitä saanut lahjoituksena ja ne olivat luokka kerrallaan oppilailla kokeilussa. Kahden viikon aikana seurattiin oppilaan aktiivisuutta kouluajan ulkopuolellakin. Innosti varmaan monia lapsia jättämään kännykkää hetkeksi syrjään ja liikkumaan. Laskettelua se ranneke ei tosin oikein tunnistanut kunnon liikunnaksi :).
Riikka