STRESSAAKO?

Please wait while you are redirected...or Click Here if you do not want to wait.

Kun mikään ei kiinnosta, opiskeluinto on lopahtanut ja elämästä puuttuu ilo. Turhauttaa, väsyttää, ahdistaa ja tuntuu yksinäiseltä. Uni ei tule ja nukkuminen on katkonaista. Ajatuksissa pyörii epäily omasta pärjäämisestä. Nämä ja monet muutkin tuntemukset ja oireet voivat viitata siihen, että on aika pysähtyä tarkastelemaan omaa tilannetta.

Mikä meitä stressaa?

Opiskeluun liittyviä stressitekijöitä voivat olla esimerkiksi liian suuret vaatimukset, epäselvät tavoitteet, vaikeus suunnitella omia opintoja, lykkääminen tai se kun on liian monta rautaa tulessa yhtä aikaa. Myös ristiriidat ihmissuhteissa, huono opiskeluilmapiiri ja ulkopuolisuuden tunne voivat lisätä stressiä. Stressiä aiheuttavat myös erilaiset muutokset omassa elämässä tai arjessa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki stressi ei ole haitallista. Hyödyllinen stressi auttaa meitä toimimaan, ikään kuin antaa polttoainetta saada jokin asia valmiiksi. Uupuminen, keskittymisvaikeudet ja kykenemättömyys selkeisiin päätöksiin ovat kuitenkin varmoja haitallisen stressin tunnusmerkkejä.

Mikä avuksi?

Stressinhallintakeinoja on monenlaisia. Voit lähteä liikkeelle miettimällä mitkä keinot ovat auttaneet sinua aiemmin. Kysy neuvoa ja kokeile rohkeasti erilaisia, uusiakin tapoja vähentää kuormitusta omassa arjessasi. Seuraavien kysymysten avulla voit tarkastella tilannettasi ja miettiä muutostarpeita.

Syönkö säännöllisesti? Liikunko riittävästi? Nukunko tarpeeksi? Arjen peruselementeistä saat energiaa, mutta valitettavan usein kiireen keskellä saavat liian vähän huomiota.

Mikä auttaa hellittämään kiireen keskellä? Jollekin se on liikunta, toiselle sohvalla löhöily, joku lähtee metsäkävelylle ja osa tapaa muita ihmisiä. Kiireen keskellä hetken hellittäminen ei ole helppoa, mutta kannattaa. Kun aivot saavat levätä syntyy uusia ideoita ja työskentely on tehokkaampaa tauon jälkeen. Tsekkaa vinkit voimavaratankkaukseen.

Miten erotan työn ja vapaa-ajan? Helpommin sanottu kuin tehty. Ehkei kuitenkaan. On vain perusteltava itselleen miksi. Tsekkaa vinkit suunnitelmalliseen opiskeluun.

Kenen kanssa voisin pohtia mieltä askarruttavia kysymyksiä? Oletko huomannut miten useasti yksin miettiessä huoliajatukset alkavat ikään kuin kiertää samaa kehää? Varsinkin aamuyön tunteita asiat ottavat suhteettoman suuria mittasuhteita. Mielessä oleville kysymyksille olisi hyva varata ihan oma aikansa jokaiselle päivälle. Opiskelu- tai työpäivän jälkeen voi käyttää muutaman minuutin siihen, että katsoo mitä tuli tehtyä tänään ja mistä homma jatkuu huomenna. Näin pohdittavat tai huolta herättävät asiat eivät valtaa sitä hetkeä jolloin pitäisi oikeastaan rauhoittua ja levätä. Myös asioiden jakaminen on tärkeää. Mitä tapahtuu, kun rohkaistuu sanomaan mieltä vaivaavia asioita ääneen? Useimmiten palaset alkavat loksahdella paikoilleen ja ongelma näyttäytyy paljon selkeämpänä. Jos keskustelukumppani ei ole tavoitettavissa, asioiden kirjoittaminen voi toimia jäsentäjänä ja selkeyttäjänä.

Puhuisinko parhaalle ystävälleni samalla tavalla kuin itselleni? On helpompaa olla toiselle ystävällinen, lempeä ja ymmärtäväinen kuin itselleen. Tässä on oppimisen paikkaa ihan meille jokaiselle. Omiin vaatimuksiin, arvosteluihin ja lyttäämiseen kannattaa ottaa ystävän näkökulmaa mukaan. Tutustu myös Pieneen myötätunto-oppaaseen.

Mikä on riittävän hyvä tässä kohtaa? Vuorokaudessa on 24 h tuntia aikaa. Toisinaan ehdimme hyvin tehdä asiat, jotka pitää hoitaa. Toisinaan taas tuntuu, etteivät vuorokauden tunnit riitä kaikkeen siihen mitä pitää tehdä. Muistathan kuitenkin, että omasta jaksamisesta huolehtiminen riittävällä palautumisella ja mielekkäällä tekemisellä, auttaa pitkässä juoksussa paremmin hoitamaan myös työn, opiskelun ja muut itselle tärkeät asiat. Ja ystävän näkökulma auttaa tässäkin kohtaa.